Navigointivalikko

Kalatalousalueet ja kalavesien omistus - ingressi

Kalatalousalueet ja kalavesien omistus

Kalastusoikeus kuuluu vesialueen omistajalle. Omistaja voi olla yksityinen kiinteistö tai valtio, tai vesialue voi olla usean kiinteistön yhteinen. Kalaveden omistuksesta riippumatta jokaisella on oikeus onkimiseen, pilkkimiseen ja viehekalastukseen lukuun ottamatta vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikkoja sekä alueita, joilla kalastus on erillisillä päätöksillä kielletty.

Suurin osa Suomen vesialueista on yhteisomistuksessa, ja niitä hallitsevat yhteisaluelain mukaiset osakaskunnat (aiemmin kalastuskunnat). Pohjoisimmassa Suomessa merkittävin vesien omistaja on valtio. Osakaskunta toimii yhteisaluelain ja kalastuslain säädösten mukaisesti. Osakaskuntien säännöt ja niiden muutokset vahvistaa aluehallintovirasto. Osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhteystiedot tulee ilmoittaa aluehallintovirastolle ja maanmittaustoimistoon.   

Merialueella ja muutamien suurimpien järvien selkävesillä (Inarinjärvi, Oulujärvi, Lappajärvi, Höytiäinen, Pyhäselkä, Orivesi, Koitere, Puruvesi ja Päijänne) on yleistä vesialuetta. Oikeudesta kalastaa ja kalastusluvista yleisellä vesialueella päättää Metsähallitus ottaen huomioon kalavarojen valtakunnalliset hoitosuunnitelmat.

Kalatalousalueet

Kalastusalueet muuttuivat kalatalousalueiksi 1.1.2016 voimaan tulleen kalastuslain (379/2015) nojalla. ELY-keskukset ovat vahvistaneet kalatalousalueiden uudet rajat 13.12.2017. Uudet kalatalousalueet aloittivat pääsääntöisesti toimintansa vuoden 2019 alusta. Kalatalousalueiden rajapäätöksiä ja ensimmäisten kokousten kokousasiakirjoja voi tarvittaessa tiedustella kyseiseltä kalatalousalueelta tai ELY-keskukselta.

Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Kalatalousalueen toimielimiä ovat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja.

Kalatalousalueiden keskeisiä tehtäviä ovat mm. kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu, käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinta, toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta, kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus sekä kalastuksenvalvonnan järjestäminen.

Kalatalousalueiden toimintaa rahoitetaan kalastuksenhoitomaksuilla kerätyillä varoilla. Lisäksi kalatalousalueet voivat hakea ELY-keskuksilta kalastuksen edistämiseen käytettäviä harkinnanvaraisia varoja. Kalatalousalue voi rahoittaa toimintaansa myös toimeksiantojen tai muun omaehtoisen toiminnan kautta.


Alueellista tietoa


Päivitetty: 17.11.2023