Julkaistu 29.8.2023

KaTuKa-hankkeessa etsitään korvaajia kasvuturpeelle – "On hyvin tärkeää, että kasvihuoneviljelyn edellytykset säilyvät"

Kauppapuutarhaliitto ry:n ja Luonnonvarakeskuksen Kasvuturpeelle kavereita (KaTuKa) -hankkeessa testataan uusiutuvia kasvualustaratkaisuja turpeen korvaajaksi kasvihuoneviljelyssä ja metsätaimituotannossa.

Juha Näkkilä ja Mari Kosonen seisovat vierekkäin kasvihuoneessa, jossa kasvaa tomaattia.
Asiantuntija Juha Näkkilä Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ja KaTuKa-hankkeen hanketyöntekijä Mari Kosonen Kauppapuutarhaliitosta ovat kuvassa Luken Piikkiön tutkimusasemalla, jossa on hankkeen aikana tehty kasvualustakokeita mm. tomaatille.

Kasvuturve on Suomen kasvihuonealalla elintärkeä sen korvaamattomien ominaisuuksien vuoksi. Vuonna 2020 alkaneen turvetuotannon alasajon seurauksena Kauppapuutarhaliitossa nousi esiin huoli kasvuturpeen saatavuudesta tulevaisuudessa.

"Kasvihuoneviljelylle kasvuturve on Suomessa todella kriittinen, koska lähes pelkästään sitä käytetään kasvualustana ainakin tietyillä kasveilla. On hyvin tärkeää, että kasvihuoneviljelyn edellytykset säilyvät Suomessa, jotta siinäkin vaiheessa, kun kasvuturvetta ei ole enää saatavissa niin helposti ja halpaan hintaan, niin olisi vaihtoehtoisia kasvualustamateriaaleja", kertoo kasvihuoneviljelyn asiantuntija ja KaTuKa-hankkeen hanketyöntekijä Mari Kosonen Kauppapuutarhaliitosta.

Kauppapuutarhaliiton käynnistämän Kasvuturpeelle kavereita (KaTuKa) -tutkimushankkeen tavoitteena on löytää uusia kotimaisia kasvualustamateriaaleja ammattimaiseen viljelykäyttöön korvaamaan osan kasvuturpeesta kasvualustoissa. Noin kaksi vuotta kestävä KaTuKa-hanke käynnistyi vuoden 2022 alussa.

Kasvualustakokeita on tehty Luonnonvarakeskuksen Piikkiön tutkimusasemalla viidellä eri kasvihuonekasvilla: tomaatilla, ruukkusalaatilla, kurkulla, joulutähdellä ja pelargonilla.

"Laaja kasvivalikoima johtuu siitä, että eri kasveilla on erilaiset kastelu- ja lannoitustavat. Kasvualustojen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten niitä pystytään kastelemaan", asiantuntija Juha Näkkilä Luonnonvarakeskuksesta taustoittaa.

Turvekasvualusta on tärkeä Suomessa myös metsätaimien tuotannossa. Metsäpuiden taimien kasvatuskokeita on tehty Luken Suonenjoen tutkimusasemalla männyllä, kuusella ja koivulla.​​​​​

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pelargonioita kasvihuoneessa.
Kasvualustakokeita on tehty mm. pelargonilla.

Korvaavat kasvualustat vaativat erilaista lannoitusta ja kastelutekniikkaa

Tutkimushanketta edelsi Luonnonvarakeskuksen toteuttama kartoitus, jossa testattiin, mitä korvaavat kasvualustamateriaalit voivat realistisesti olla. Kartoitusta varten eri kasvualustatuottajat toimittivat erilaisia materiaaleja, joissa on mm. sammalta, puukuitua ja järviruokoa. Lisäksi muutamassa kokeessa oli mukana Luonnonvarakeskuksessa tehty sammalta ja mädätysjäännöstä sisältävä kasvualustaseos.

Minkä verran vaihtoehtoiset kasvualustat eroavat kustannuksiltaan verrattuna kasvuturpeeseen?

"Kustannuskysymys on erittäin hyvä kysymys, joskin se on jätetty hankkeen ulkopuolelle. Koealustat ovat hankkeessa mukana olevien kasvualustatoimittajien tekemiä, joten on jäänyt heidän harkintaansa, ovatko ne realistisia. Tarkoituksena on, että hankkeen myötä meillä olisi realistisia vaihtoehtoja kasvualustoille", Mari Kosonen sanoo.

Hankkeen kasvatuskokeet saatiin päätökseen kesällä 2023, minkä jälkeen kokeiden tulokset analysoidaan. Jutun kirjoitushetkeen mennessä kesällä 2023 hankkeessa on selvinnyt, että korvaavat kasvualustat vaativat hieman erilaista kastelutekniikkaa kuin kasvuturve. Turpeettomilla kasvualustoilla voidaan joutua muuttamaan myös kasvin lannoitusta.

Juha Näkkilän mukaan Luonnonvarakeskuksella on hankkeen jälkeenkin kiinnostusta jatkaa kasvualustakokeita erilaisilla rahoituspohjilla.

Kauppapuutarhaliiton ja Luonnonvarakeskuksen KaTuKa-hanke on saanut rahoitusta valtakunnallisesta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 416 000 euroa, johon ohjelmasta on myönnetty tukea 54 prosenttia eli 224 640 euroa.

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tavoitteena on edistää lannan, puhdistamolietteen ja muiden ravinnepitoisten biomassojen prosessointia siten, että niistä saadaan maataloudelle välttämättömät ravinteet talteen. Valtakunnallisella kokeiluohjelmalla rahoitetaan ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä niihin liittyviä investointeja. Tavoitteena on mm. kehittää kierrätyslannoitevalmisteiden tuotantoa ja tuotekehitystä sekä ravinteiden kierrätyksen logistiikkaa ja palveluratkaisuja.

Tutustu hankkeeseen videolla (youtube.com)

Päivitetty: 26.04.2024