Pohjolan Peruna jalostaa tuotantonsa sivuvirroista kierrätyslannoitetta maanviljelyyn

Mummon-tuotteista tunnetun Pohjolan Peruna Oy:n tuotannossa syntyy tuhansia tonneja energia- ja ravinnepitoisia sivuvirtoja, kuten perunan kuorimassaa. Yritys on etsinyt ratkaisua sivuvirtojen kestävään hyödyntämiseen kolmessa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoittamassa hankkeessa.

Ensimmäinen hanke Amyl toteutettiin vuosina 2018–2020. Pohjolan Peruna testasi ja analysoi yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa perunatuotannon sivuvirtojen biokaasupotentiaalin. Lisäksi tehtiin lannoitekokeiluja paikallisten viljelijöiden kanssa.

”Tulimme siihen tulokseen, että on hyödyllistä ottaa perunasta biokaasu irti. Siinä säilyvät edelleen ravinteet, jotka voidaan hyödyntää kasvinviljelyssä”, Pohjolan Peruna Oy:n tehtaanjohtaja Erkki Pisilä kertoo.

Sivuvirtojen jalostamiseen tehtaan yhteyteen valmistuu biokaasulaitos. Biokaasu korvaa tehtaan polttoöljyn ja lisäksi prosessista syntyvä mädätysjäännös eli rejekti on lähialueen viljelijöiden hyödynnettävissä – myös luomuviljelyyn.

Viljelijöiden kokemukset positiivisia

Ensimmäistä hanketta seurasi Luomu Ralta -hanke, jossa sivuvirtojen lannoituskokeita jatkettiin paikallisten viljelijöiden pelloilla.

”Huomasimme, että lannoite soveltuu hyvin peltojen ravinteeksi. Varsinkin kauran viljelyssä viljelijöiden kokemukset olivat positiivisia, sillä sadon määrä parani ja korsi vahvistui. Lannoite vilkastutti myös pellon mikrobiologista elämää”, kuvaa Pohjolan Peruna Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Ojala.

Lisäksi hankkeessa selvitettiin, miten sivujakeiden ravinteet voidaan hyödyntää kasvualustoissa ja käytöstä poistetuilla turvesoilla bioenergiantuotantoon viljeltävien kasvien lannoituksessa. Kasvualustoihin liittyvässä kartoituksessa selvisi, että mädätysjäännöksen käyttö kasvualustatuotannossa olisi vaatinut suuremman mittakaavan biokaasulaitoksen. Käytöstä poistetuilla turvesoilla kasvaville energiakasveille ei puolestaan löytynyt kustannustehokasta lannoitusratkaisua muun muassa logististen syiden vuoksi. Lisäksi osa energiakasveista ei sovellu lämpökattiloihin.​​​​​​

Rejektin rikastamista ja varastointia tutkitaan

Kolmas hanke Luomu Alka keskittyy mädätysjäännöksen jalostamiseen, logistiikkaan ja kaupallistamiseen. Pohjolan Peruna on kartoittanut kiinnostuneita viljelijöitä, ja viljelijöiden tueksi sivuvirroista on tehty ravinnearvomittauksia. Hankkeessa tutkitaan myös rejektin rikastamista lisäravinteilla, jotta lopputuote olisi mahdollisimman hyödyllinen viljelijöille.

”Varastoinnin osalta olemme selvittäneet, kannattaako rejekti varastoida hajautetusti vai keskitetysti. Kustannustehokkuuden vuoksi päädyimme hajautettuun malliin, jotta altaat voidaan sijoittaa lähelle peltoja, joille rejektiä levitetään”, Jarkko Ojala kertoo.

Parempi omavaraisuus ja kilpailukyky

Ojalan mukaan Pohjolan Peruna tähtää ympäristön ja kiertotalouden huomioivaan liiketoimintaan, joka on edennyt toisiaan seuraavien hankkeiden avulla. Ojala toteaa, että Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoituksella on ollut merkittävä rooli hankkeiden toteutuksessa.

”Liiketoiminnallinen näkökulma on aina mukana hankkeissa. Ne ovat lisänneet kilpailukykyämme energiapuolella ja alueellista omavaraisuutta maataloudessa”, kiteyttää Erkki Pisilä.

Vuonna 1962 perustettu Pohjolan Peruna Oy valmistaa perunajalosteita kuluttajien ja suurtalouksien käyttöön. Yritys työllistää 60 henkilöä Vihannin tehtaalla ja myyntikonttorissa Vantaalla.

Pohjolan Peruna Oy on saanut rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta kolmeen eri tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeeseen:

• Sivujakeet tuotteiksi (AMYL), 1.5.2018 – 31.8.2020. Hankkeen kokonaisbudjetti: 260 011 €, johon tukea on myönnetty 52,2 % (135 726 €)
• Luomu RALTA, 1.9.2020 – 31.8.2022. Hankkeen kokonaisbudjetti: 287 500 €, johon tukea on myönnetty 38,7 % (111 263 €)
• Luomu ALKA, 1.11.2022 – 31.8.2024. Hankkeen kokonaisbudjetti: 143 500 €, johon tukea myönnetty 60 % (86 100 €)

 

Katso video alta tai Youtubessa (youtube.com)