Soilfoodin maanparannuskuiduilla voidaan puolittaa savimaiden eroosio ja fosforivaluma

Soilfood Oy on tutkinut yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja yrityskumppanien kanssa pitkäjänteisesti maanparannuskuitujen käytön hyötyjä maanviljelijälle, ympäristölle ja koko yhteiskunnalle. Tutkimukset ovat laajentuneet koeruuduilta valuma-alueen mittakaavaan ja jatkuvat ravinnevalumien kannalta kriittisellä Saaristomeren alueella. Soilfoodin kehittämiä maanparannuskuituja käytetään parhaillaan noin 3 000 peltohehtaarilla Suomessa.

Suomalaisessa metsäteollisuudessa syntyy vuosittain noin 600 000 tonnia sivuvirtoja, joita voidaan polttamisen sijaan hyödyntää maanparannusaineina maataloudessa. Soilfood on tutkinut maanparannuskuitujen käyttöä peltoviljelyssä useiden vuosien ajan.

”Vuoden 2014 tienoilla metsäteollisuuden ja maatalouden tutkimus- ja tuotekehitystarpeet kohtasivat Luonnonvarakeskuksen ja metsäteollisuusyritysten yhteishankkeessa. Syntyi ajatus, että maanparannuskuidut voisivat parantaa savimaan mururakennetta, vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista savimailta”, projektipäällikkö Eetu Virtanen Soilfoodilta taustoittaa.

Pitkäkestoisen kenttäkokeen ensimmäiset maanparannuskuitukäsittelyt tehtiin vuonna 2015 ja käsittelyt uusittiin vuonna 2020. Koetoiminnan on toteuttanut Luonnonvarakeskus Jokioisten koekentällä.

”Ensimmäisen kenttäkokeen tulokset olivat äärimmäisen lupaavia, ja siitä on syntynyt tarve kerryttää lisää tutkimustietoa näiden tuotteiden vaikutuksista”, Virtanen sanoo.

Kuitukäsittelyn vaikutus kestää noin 5 vuotta

Soilfood on saanut rahoitusta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta kolmeen eri maanparannuskuitujen tutkimushankkeeseen. Viimeisimmässä hankkeessa seurataan toistetun maanparannuskuitukäsittelyn vaikutuksia ympäristöön ja kasvinviljelyyn sekä verrataan tuloksia aikaisemman käsittelyn tuloksiin. Hankkeessa on havaittu, että uuden käsittelyn jälkeen peltomaan mururakenne vahvistui edelleen.

Virtasen mukaan viimeisen 8 vuoden aikana maanparannuskuiduista on tuotettu runsaasti uutta tutkimustietoa, muun muassa vaikutuksista pellon mikrobiologiaan ja eliöstöön sekä pellon ravinteiden pidätyskykyyn.

”Maanparannuskuidut ovat maatalouden tehokas vesiensuojelukeino. Niillä voidaan puolittaa savimaiden eroosio ja fosforivaluma, ja vaikutus kestää käsittelyn jälkeen voimakkaana noin 5 vuotta”, Virtanen tiivistää hankkeiden tärkeimmät tulokset.

Virtasen mukaan maanparannuskuitujen käyttöä on saatu kasvatettua Suomessa, ja tällä hetkellä niitä käytetään noin 3 000 peltohehtaarilla. Soilfoodin tavoitteena on kasvattaa maanparannuskuitumarkkinaa edelleen Suomessa ja Euroopan laajuisesti.

Tutkimus laajenee Saaristomeren valuma-alueelle

Tutkimus on laajentunut valuma-aluemittakaavaan ympäristöministeriön rahoittamissa hankkeissa. Tällä hetkellä Saaristomeren valuma-alueeseen kuuluvalla Savijoen valuma-alueella valmistellaan koetta, jossa alueen viljelijät voivat peltojensa tarpeen mukaan valita joko kipsin, rakennekalkin tai maanparannuskuidun. Hanketta johtaa Luonnonvarakeskus ja sitä ovat toteuttamassa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus.

Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että maanparannusaineiden valikoimaa laajennetaan kipsin ohella myös rakennekalkitukseen ja maanparannuskuituihin.

”Uskomme, että kun nämä kaikki kolme toimivaksi todettua keinoa tulevat viljelijän saataville, saadaan isompi vaikutus etenkin Saaristomeren valuma-alueella, jossa on hyvin kiireellistä saada fosforihuuhtoumia vähennettyä ja pidettyä fosfori pellossa kasvien saatavilla”, Virtanen sanoo.

Hankerahoitus mahdollistanut pitkäkestoisen tutkimuksen

Virtanen toteaa, että Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman hankerahoitus on ollut tutkimustyössä avainasemassa.

”Ilman Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman rahoittamia hankkeita yrityksellämme ei olisi ollut mahdollista toteuttaa korkeatasoista ja pitkäkestoista tutkimusta. Lisäksi yritys- ja tutkimuskumppaneistamme on syntynyt koetoiminnan ympärille ainutlaatuinen yhteisö”, Eetu Virtanen toteaa.

Soilfoodin hankkeita ovat tukeneet Metsä Group, Stora Enso, Biolan ja Euroopan paperiteollisuuden liitto Cepi.

Vuonna 2015 perustettu Soilfood jalostaa teollisuuden sivuvirroista tuotantopanoksia maatalouteen ja raaka-aineita teollisuuteen.

Soilfood on saanut rahoitusta valtakunnallisesta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta kaikkiaan viiteen eri hankkeeseen:

• Ravinnekuitu – Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet, 1.1.2018 – 31.12.2019. Hankkeen kokonaisbudjetti: 245 000 €, johon tukea on myönnetty 60 %
• Soil improvement fibers, 1.1.2021 – 31.8.2022. Hankkeen kokonaisbudjetti: 242 500 €, johon tukea on myönnetty 60 % (145 500 €)
• Investointi kierrätettyjen maanparannusaineiden käsittelyyn ja jalostukseen, 27.9.2021 – 31.3.2022. Hankkeen kokonaisbudjetti: 712 877 €, johon tukea on myönnetty 55 % (392 082 €)
• Soil improvement fibers 2, 1.9.2022 – 31.8.2024. Hankkeen kokonaisbudjetti: 293 320 €, johon tukea myönnetty 60 % (175 992 €)
• Yrityksen digitalisaatioprojekti, 1.2.2023 – 31.8.2024. Hankkeen kokonaisbudjetti: 455 916,80 €, johon tukea myönnetty 50 % (227 958,40 €)