Vesitilanne

ELY-keskukset seuraavat vesistöjen vedenkorkeuksia ja veden laatua yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. ELY-keskukset ohjaavat ja kehittävät vesistöjen säännöstelyä.

TIETOA ALUEELTA

 

Vesitilanne - Lappi

Lapin ELY-keskuksen tulvasivut 2020

Lapin ELY-keskuksen tulvaorganisaatio on valmistautunut kevään tulvatilanteeseen. ELY-keskuksen tulvantorjuntaorganisaatio vastaa alueellaan tulvatilanteen seuraamisesta ja tiedottamisesta, ennakkotoimista ja viranomaisyhteistyön järjestämisestä. Mahdolliset pelastustoimenpiteet kuuluvat pelastusviranomaisille.

Lapin ELY-keskukseen voi ottaa yhteyttä tulva-asioissa sähköpostitse osoitteeseen: tulvat.lappi@ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskuksen asiantuntijat tulvatilanteessa:

  • Johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki, puh. 0295 037 282
  • Vesitalousasiantuntija Juha Kuivalainen puh. 0295 037 391
  • Vesitalousasiantuntija Juha-Petri Kämäräinen puh. 0295 037 406

Lapin ELY-keskus on yhteistyössä Tulvakeskuksen kanssa julkaissut useita tiedotteita kevään aikana. Linkit tiedotteisiin:

Seuraava tiedote julkaistaan viikolla 22.

Lapin tulvakokoukset

Viranomaiset tekevät laajasti yhteistyötä ja suunnittelevat etukäteen toimenpiteitä tulvavahinkojen torjumiseksi. Lapin ELY-keskuksen koolle kutsumia Lapin tulvakokouksia pidetään huhti-toukokuussa viranomaisten kesken. Korona-tilanteesta johtuen kokoukset on järjestetty etäyhteydellä Teams-kokouksina. Osanottajia kokouksissa on kaikista keskeisistä organisaatioista, joita tulvatilanne koskettaa. Muistiot kokouksista:

Seuraava kokous 29.5.2020

Ohjeita kiinteistönomistajille tulviin varautumiseksi

Kiinteistöjen omistaja voi varautua kevään tulvatilanteeseen seuraamalla aktiivisesti tiedotteita, hankkimalla tarvittaessa suojaustarvikkeita ja siirtämällä irtaimen omaisuuden pois tulva-alueelta. Pelastuslaitoksen ja kuntien resurssit eivät riitä akuutissa tilanteessa suojaamaan kaikkia yksittäisiä kiinteistöjä samanaikaisesti. Ohjeita varautumiseen löytyy seuraavista paikoista:

Ajankohtainen tulvatilanne Lapissa keväällä 2020

Lapissa lumen vesiarvot ovat olleet koko talven poikkeuksellisen korkeat ja lunta on laajoilla alueilla paljon. Näin suuria havaintoja ei ole tehty aiemmin 60 vuoden pituisen mittaushistorian aikana. Suurien tulvavahinkojen riski kasvaa, jos lumet sulavat nopeasti ja jos sulamisen aikaan on runsaita vesisateita. Lapin tulvien arvioidaan ajoittuvan kesäkuun alkupuolelle. Kaikilla Lapin merkittävillä tulvariskialueilla (Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi, Ivalo ja Tornio) on odotettavissa tavanomaista suurempi tulvavuosi.

Jääpatotulvariski arvioidaan tänä vuonna pieneksi keskimääräistä ohuempien jäiden vuoksi kaikilla vesistöalueilla. Etelä-Lapin alueen vesitöistä jäät ovat jokivesistöistä jo lähteneet suurelta osin. Ylä-Lapin alueen jokivesistöissä on vielä jääkannet, mutta jäät ovat erittäin heikot eikä niistä oleteta muodostuvan haittaa tai erityistä vaaraa. 

Tulvaennusteiden mukaan pahin tulvatilanne uhkaa Kittilän aluetta, jossa tulvan arvioidaan nousevan vahinkorajan tuntumaan tai sen yläpuolelle. Tulvan suuruus voi kasvaa pahimmassa tilanteessa jopa vuoden 2005 tulvan tasolle.

Rovaniemellä tulvan suuruuden arvioidaan olevan vahinkorajan tuntumassa. Mikäli sään selkeää viilenemistä ei tapahdu, tulva voi nousta samalle tasolle kuin vuosien 1993 ja 1973 tulvissa. Ennustetun tulvan suuruuteen vaikuttaa myös Ounasjoen ja Kemijoen tulvahuippujen ajoittuminen Rovaniemelle. Mikäli molempien suurten jokien virtaamat ovat yhtä aikaa korkealla, on riski isoille tulvavahingoille olemassa. Tulvatilannetta yritetään helpottaa juoksuttamalla vettä Kemijärvestä tulvan alkaessa mahdollisimman paljon, jotta Kemijärveen saataisiin tilaa siihen vaiheeseen, kun juoksutusta tulee pienentää Rovaniemen tulvien pienentämiseksi. Tämän seurauksena Kemijärven alapuolella Kemijoen virtaamat kasvavat nopeasti. 

Ivalojoen valuma-alueella lumen vesiarvot ovat ennätyssuuret ja ennusteiden mukaan vesi voi nousta korkealle. Mikäli sää jatkuu viileänä ja lumi sulaa vähitellen, tulvan ei arvioida olevan aivan niin suuri kuin vuoden 2005 tulvassa, jolloin Ivalojoessa mitattiin vuodesta 1960 alkavan havaintojakson ennätysvirtaama.

Myös Tornionjoella tulvavirtaamat kasvavat suureksi ja voivat yltää jopa vuoden 1968 ennätystulvan tasolle. Suurin riski vahingoille on Pellossa ja sen lähialueilla.

Simojoen alueella jääpadot perinteisesti aiheuttavat suurimmat tulvariskin. Tänä keväänä jäät olivat ohuet Simojoella, eikä jäistä aiheutunut ongelmia. Simojoella vesistötulvan ei arvioida olevan haitaksi rakennuksille. Virtaamat ovat korkeimmillaan toukokuun viimeisellä viikolla.

Tenojoella myös tulvavirtaamat kasvavat suureksi, mutta vesistötulva harvoin aiheuttaa suurempia ongelmia rakennuksille. Jääpatotulvariski on pieni ohuiden jäiden vuoksi.

Valtakunnallisella tulvatilanne-sivuilla voi seurata kattavaa kevään tulvatilannekuvaa ja ennusteita. Ennusteet päivittyvät päivittäin. Tulvakeskuksen sivuilta löytyy ennustukset ja varoitukset tulvista:

Tulvan leviämisalueita voi tarkastella ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelusta:

Lapin tulva-asioita Twitterissä


Päivitetty