- ELY-keskukset
- AIN3-hanke
- EMKVR-hankkeet
- Integration 2024
- Kokka kohti Suomea
- Loimijoki
- Vesistön tila ja vesienhoidon haasteet
- Sivujoet
- Loimijoen alueellinen vesiyhteistyö
- Fundeerataan vesiä -toimintamalli
- Yhteystiedot
- Paimionjokilaakson maisemahanke
- Priodiversity LIFE -hanke
- Ajankohtaista
- LUMO-ohjelma Satakunta
- LUMO-ohjelma Varsinais-Suomi
- Niittyjen hoidon kehittäminen
- Yhteystiedot
- Purje-hanke
- Ravinnekiertotuki biokaasulaitoksille
- VELMU2-hanke
- Päättyneet ympäristöhankkeet
Virtavesien kunnostukset ja raakut
Virtavesiä kunnostetaan
Kiskonjoella ja Karvianjoella toteutaan virtavesikunnostuksia. Kiskonjoella on tehty kunnostuksia noin 400 metriä, jotka valmistuivat 2021. Lisäksi täydentävillä hankkeilla on kunnostettu kohteita eri puolella Kiskonjoen vesistöä. Karvianjoen kunnostukset valmistuvat 2022 aikana. Virtavesiä kunnostetaan Karvianjoella noin 9 kilometriä.
Kunnostuksissa puroihin lisätään puusuisteita, joiden avulla hiekottuneessa uomassa pohjasora saadaan esille ja kiintoaineen kulkeutuminen hidastumaan. Myös soraa ja kiviä lisätään puroihin taimenten lisääntymis- ja suojapaikoiksi. Peltoalueilla vesistökuormitusta on tarkoitus vähentää mm. tulvatasanteiden avulla.
Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan vuosittain. Karvianjoella on sähkökalastettu 12 kunnostuskohteella.
Raportit ja suunnitelmat
- Karvianjoen pohjoisosien kunnostussuunnitelma 2016.pdf
- Karvianjoen seurantasuunnitelma 2016.pdf
- Karvianjoen kunnostusraportti 2016.pdf
- Karvianjoen koekalastusraportti 2016.pdf
- Karvianjoen kunnostusraportti 2017.pdf
- Karvianjoen kunnostuksen suunnitteluraportti 2018.pdf

Raakkujen suojelu
Jokihelmisimpukan eli raakun suojelua edistetään hankkeessa. Tavoitteena on inventoida erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun nykytila molemmissa joissa ja selvittää mahdollisuus pelastaa uhanalaisen lajin kanta. Raakun glokidiotoukka elää taimenissa ja lohissa ja lajin selviäminen edellyttää mm. lohikalojen hyvää tilaa joissa.
Raakun lisääntyminen ja lajin menestyminen Karvianjoessa on vaakalaudalla. Lajin suojelemiseksi ja lisääntymisen mahdollistamiseksi 100 kpl yli 100 vuotiaita raakkuja kuljetettiin syyskuussa 2017 Konneveden tutkimuslaitokselle kylpylähoitoon. Karvianjoen simpukoiden kunto on kohentunut Konneveden tutkimusasemalla ja raakut ovat tuottaneet glokidio-toukkia. Näillä toukilla infektoitiin taimenia ja lohia tavoitteena saada pikkusimpukoita jatkokasvatukseen. LIFE Revives -hanke jatkaa uhanalaisen jokisimpukan tilan ja elinympäristöjen parantamista.
Lisätietoa jokihelmisimpukoiden selvityksistä ja siirrosta:
- Raportti simpukkainventoinneista Kiskonjoella ja Karvianjoella 2017.pdf
- Selvitys Karvianjoella raakun lisääntymisestä 2018.pdf
- Tiedote 18.9.2017, Raakut kylpyyn ja kuhertelemaan
- Raakkujen matka Karvianjoelta Konnevedelle (youtube.com)
Päivitetty: 27.05.2022