Hankkeessa on kehitetty ja mallinnettu kuntien ja järjestöjen kanssa yhdessä tiedonkeruu- ja päättäjätilaisuustyökalu.
Omakielisissä tiedonkeruutilaisuuksissa kerätään eri väestöryhmiin kuuluvien asukkaiden kokemuksia, havaintoja ja näkemyksiä liittyen osallisuuteen, asenteisiin, turvallisuuden tunteeseen ja vuorovaikutukseen omalla paikakkunnalla.
Tiedonkeruista saatua arvokasta tietoa viedään päättäjätilaisuuksiin käsiteltäväksi.
Tiedonkeruissa esille nousevat aiheet muodostavat kuvan siitä, mitkä aiheet ja kehityskohteet ovat keskeisiä hyvien väestösuhteiden edistämisen kannalta paikkakunnalla.
Lisäksi on tärkeää seurata väestösuhteiden tilaa ja kehitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Tämän työkalun avulla kunnat voivat kuulla asukkaitaan monikielisesti väestösuhteiden tilasta sekä edistää suhteita kerätyn tiedon pohjalta.
Miksi edistää paikallisesti hyviä väestösuhteita ja hyödyntää tätä työkalua?
Omakielisillä keskustelutilaisuuksilla voidaan kuulla kokemuksia ja näkemyksiä sellaisilta asukkailta, joita ei välttämättä tavoiteta muilla kuntakyseilyllä.
Kunnilla on velvollisuus edistää väestösuhteita, ja eritaustaisten kokemukset väestösuhteiden tilasta on otettava huomioon edistämistyössä, jotta voidaan luoda turvallinen, hyvinvoiva ja yhdenvertainen arki kaikille kuntalaisille.
Vuorovaikutteiset ja innovatiiviset menetelmät tukevat sitä, että päättäjätilaisuudet myötävaikuttavat positiivisesti osallistujien asenteisiin ja toiminta-aikomuksiin liittyen väestösuhteiden edistämiseen. Päättäjätilaisuuksien arviointiraportti (VNK 2024).
Mikä työkalu?
Työkalu koostuu kolmesta osasta:
Keskustelutilaisuudet eri väestöryhmille
Kunta hankkii tiedonkeruun ostopalveluna paikkakunnalla tai lähialueella toimivista järjestöistä.
Järjestö hallinnoi tiedonkeruuta ostopalveluna, etsii ja perehdyttää tiedonkeruutilaisuuksien omakieliset ohjaajat ja kirjurit, järjestää tilaisuudet ja toimittaa kunnalle raportit käydyistä keskusteluista.
Ohjaajat ja kirjurit toteuttavat ja kirjaavat käydyn omakielisen keskustelun.
Raporttien perusteella kunnan edustaja laatii esityksen päättäjätilaisuutta varten. Keskeiset tulokset siirretään myös kokemuskortteihin.
Tilaisuus paikallisille päättäjille
Tiedonkeruun jälkeen kunta järjestää yhteistyössä järjestöjen kanssa päättäjätilaisuuden.
Päättäjätilaisuuksiin kutsutaan kunnan luottamushenkilöitä ja päättävässä asemassa olevia viranhaltijoita ja tiedonkeruuta toteuttaneiden järjestöjen edustajia ja tiedonkeruuseen osallistunteita asukkaita. Tulosten perusteella tilaisuuteen kutsutaan tarvittaessa muita viranomaisten (kuten hyvinvointialue, poliisi) ja organisaatioiden vastaavia päättäjiä.
Eri tiedonkeruutilaisuuksissa olleet ohjaajat kertovat keskustelujen pohjalta yhteenvetoja keskustelutilaisuuden tuloksista, minkä jälkeen nostoja käsitellään fasilitoidussa keskustelussa Enemmän tätä, vähemmän tuota -menetelmällä:
Pienryhmissä osallistujat lukevat vuorotellen tuloksia narratiiviseen muotoon kirjoitetuista kokemuskorteista ja pohtivat, toivovatko vastaavia asukaskokemuksia enemmän vai vähemmän.
Tämän jälkeen ryhmissä pyritään löytämään keinoja lisätä myönteisiä ja vähentää kielteisiä kokemuksia. Tavoitteena on, että kerätyn tiedon pohjalta päättäjät laativat toimenpideohjelman hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Ohjelman on hyvä sisältää 1–4 toimenpidettä, joita tilaisuudessa edustetut tahot lähtevät toteuttamaan.
Toimenpiteiden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Päättäjätilaisuuden lopuksi osallistujat vastaavat kyselyyn, jossa kartoitetaan tiedonkeruun ja päättäjätilaisuuden vaikutuksia omaan ajatteluun, ja millaisiin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä. Palautekyselyn tulokset auttavat toimenpiteiden valinnassa ja vaikuttavuuden seurannassa.
Valittuja toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta arvioimalla kunta voi kehittää parempia keinoja hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Arvioinnille on laadittava aikataulu ja selkeä työnjako.
Tiedonkeruutilaisuuksia toistamalla kunta voi seurata väestösuhteiden tilaa ja tiedonkeruun tuloksiin suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Lisäksi kunta voi toteuttaa täydentäviä asukaskyselyitä ja -dialogeja. Samalla voidaan saada näkemystä, mitä väestöryhmiä olisi hyvä kuulla seuraavaksi.
Missä kunnissa tiedonkeruu- ja päättäjätilaisuuksia on jo pidetty?
Pilottihankkeen (2021-2023) sekä jatkohankkeen (2023-2025) aikana tiedonkeruuta on toteutettu hankkeen ostopalvelurahalla ja sparrauksella seuraavissa kunnissa:
Helsinki, Raahe, Kalajoki, Nivala, Haapavesi, Tampere, Turku, Kuopio, Vaasa, Jyväskylä, Kouvola, Kajaani (jossa mukana asukkaitaSotkamosta ja Ristijärveltä), Joensuu, Mikkeli, Savonlinna, Lieksa, Rovaniemi, Kemi, Pori, Kotka, Tornio, Varkaus, Joroinen, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Närpiö, Kaskinen, Maalahti, Imatra ja Vantaa.
Näistä valtaosassa on myös järjestetty päättäjätilaisuudet.
Yhteensä tiedonkeruuta on toteutettu ainakin 15 eri kielellä: venäjä, ukraina, arabia, swahili, somali, viro, englanti, suomi, dari, farsi, tigrinya, kinyarwanda, kirundi, thai, espanja, bosnia, ruotsi ja vietnam.