Vesistökunnostuksella parannetaan ihmisten ja luonnon hyvinvointia Ranualla (Lappi)

Luiminkajoen vesistöalueen järvien laadun heikkeneminen herätti muutama vuosi sitten ranualaisten huolen. Vähempiarvoisen kalan määrän kasvu sekä vesikasvillisuuden ja levän lisääntyminen heikensivät vesistöjen tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Vesistöjä kunnostaakseen Ison ja Pienen Kuukasjärven, Petäjäjärven, Luiminkajärven ja Kuusijärven rannoilla asuvat paikalliset asukkaat ja mökkiläiset perustivat yhdistyksen, jonka hallituksessa on jokaiselta järveltä edustaja. Yhdistys haki vesistöalueen kunnostushankkeelle rahoitusta Lapin ELY-keskuksesta ja palkkasi hankkeelle osa-aikaisen hankevastaavan.

-    Järjestimme tupaillan, johon kutsuimme asukkaita ja mökkiläisiä jokaiselta järveltä. Tupaillassa päätimme perustaa yhdistyksen ja sovimme vastuista, taustoittaa Luiminkajoki ry:n puheenjohtaja Matti Romppainen.

Yhdistys on tehnyt tiivistä yhteistyötä Ranuan kunnan, Osuuskunta Virtatiimin (VESKU-hanke) ja Lapin ELY-keskuksen kanssa. Virtatiimi on muun muassa neuvonut hankehakemuksen suunnittelussa ja Lapin ELY-keskus laatinut virkatyönä Kuukasjärvien alueelle valuma-alueselvityksen. Kunnalta yhdistys on saanut tilapäistä lainaa, jotta juoksevien kulujen maksaminen on onnistunut. Hankkeelle kulut maksetaan takaisin jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

-    Yhdistyksen jäsenet olivat vesistökunnostusten suhteen maallikoita. Kokemus ja tieto vesistöjen kunnostamisesta on karttunut tehdessä. Tästä syystä verkostoituminen on tärkeää, hankevastaava ja yhdistyksen sihteeri Eija Kokko-Petäjäjärvi painottaa.

Toimenpiteillä hillitään vesistöjen kuormitusta

Luiminkajoen vesistöalueen toimenpiteinä on ollut muun muassa nuottausta, vesikasvillisuuden niittoa, puhdistuskalastusta ja koeverkkokalastusta. Yhdistyksen jäsenet ovat tehneet satoja talkootunteja. Vuonna 2021 tehtyä vesikasvillisuuden niittoa, nuottausta ja koeverkkokalastusta lukuun ottamatta työ on tehty vapaaehtoisvoimin. Nuottauksen ja rysäpyynnin tuloksena on kaikilta viideltä järveltä saatu saalista vuoden 2022 aikana yhteensä 6000 kiloa.

-    Etenkin vanhempi talkooväki oli innoissaan, kun töihin päästiin nopeasti hankkeen alkamisen jälkeen. Mm. Ranuanjärvellä veden laatu on useiden vuosien aikana tehtyjen toimenpiteiden johdosta parantunut, mutta työtä riittää myös tulevaisuudessa, Kokko-Petäjäjärvi kertoo.

Kunnostustarve johtuu järvissä yleensä liiallisesta kuormituksesta, joka aiheuttaa rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeenkasvua. Virtavesissä kunnostustarve voi olla myös seurausta patojen ja perkauksen haitoista.

Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Tästä syystä kunnostustoimien lisäksi vesien tilaa voi parantaa viivyttämällä vettä valuma-alueella, jolloin parannetaan vesiensuojelurakenteiden, kuten kosteikkojen ja patorakenteiden, toimivuutta.

Luiminkajoki ry:n vinkit vesistökunnostuksia suunnitteleville

1. Kerro hankeideasta kunnalle ja ota yhteyttä ELY-keskukseen.

2. Varaa reilusti aikaa taustaselvityksiin ja rahoitushakemuksen laatimiseen. Jos tunnet aiemmin hankkeiden kanssa töitä tehneitä ihmisiä, pyydä apua.

3. Hyväksy, että asiat selviävät pala palalta. Tyhmää kysymystä ei olekaan!

Vesistökunnostuksen sekä maa- ja metsätalouden vesienhallinnan rahoitushaku on alkanut 18.10.2022 ja päättyy 30.11.2022. Avustusta voi hakea esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, vesilain mukainen yhteisö, kunta tai yritys. Ota yhteyttä Lapin ELY-keskukseen ja kerro hankeideastasi.

Lue lisää vesistökunnostusten rahoitushausta (ely-keskus.fi).

Lue lisää maa- ja metsätalouden vesienhallinnan rahoitushausta (ely-keskus.fi)