Digitaalisuus autojen kiertotaloudessa kiinnosti ihmisiä niin paikan päällä kuin etänäkin

Hybriditilaisuutena järjestetty seminaari keräsi paikan päälle sekä etäyhteydellä yhteensä noin 50 osallistujaa. Aamupäivän aikana kuultiin puheenvuoroja niin akkuasetuksesta kuin digitaalisista mahdollisuuksista autojen kiertotaloudessa.

Ympäristöministeriön Jouni Nissinen kertomassa tulevasta akkuasetuksesta.

Ympäristöministeriön Tarja-Riitta Blauberg avasi tilaisuuden kertomalla suuremmista lainsäädännön tuomista muutoksista romuautoille. Osallistujat saivat runsaasti ajankohtaista tietoa EU:n tulevan akkuasetuksen tilanteesta, taustasta ja tavoitteista niin ikään ympäristöministeriöstä, Jouni Nissiseltä. Yksi Nissisen esiin nostamista asioista oli tuotetiedon lisääntyminen, kun sähköauton akuissa otetaan käyttöön digitaalinen ”akkupassi”, joka kokoaa tietoja akun korjaus- ja käyttöhistoriasta. Näillä näkymin akkuasetuksen toimeenpano aloitetaan vielä kevään aikana.  

Syksyllä 2022 valmistui esiselvitys romuajoneuvojen osien uudelleenkäytön mahdollistavasta tietoalustasta. Selvityksessä kartoitettiin muun muassa tietoalustan vaikuttavuutta, kustannuksia ja säädöstarpeita. Riikka Kinnunen esiselvityksen toteuttaneesta Kierivä Oy:stä kertoi tuloksista ja mainitsi muun muassa, että data ja sen saavutettavuus ovat keskiössä. Selvityksen perusteella resurssit tulisi kohdentaa laajasti eri toimijoita ja kiertotalouden tavoitteita tukevien järjestelmien rakentamiseen.

Kierivä Oy:n Riikka Kinnunen.

Suomen Autokierrätys Oy:n Juha Kenraali muistutti, että autojen päätyminen kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle on yleistä. Se aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, jopa 150 000 000 euroa alan liikevaihdosta (Sitran raportti 2022) sekä kuormittaa ympäristöä. Tässäkin digitaalinen alusta olisi hyödyksi, kun saataisiin kaikki tieto eri osapuolten kesken niin kuluttajilta operaattoreihin ja tuottajayhteisöihin kuin muillekin jaettua yhden alustan kautta.

Digitaalisuuden hyödyntämisestä kertoi myös ympäristöministeriön Harri Hakaste, mutta rakennusalan näkökulmasta. Rakennus- ja purkujätteissä materiaalien hyödyntämisasteessa oli vuonna 2020 tavoitteena 70 prosenttia, mutta arvioitu toteutunut hyödyntämisaste jäi 56 prosenttiin. Tavoitteiden saavuttamisessa auttaa tuleva purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmä. Rakennusalallakin kiertotalouden mahdollisuutena nähdään, että tarkentunut tieto materiaalivirroista tukee ohjausta ja ennakointia. 

Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua. Keskustelussa nousi esille muun muassa se, että terminologia vaikuttaa asenteisiin. Olisi esimerkiksi syytä puhua materiaaleista jätteiden sijaan. Autoalalla käytöstä poistettua autoa kutsutaan aina romuksi, vaikka se tukee kiertotaloutta olemalla arvokas varaosalähde. Vilkas keskustelu paikan päällä ja Teamsissa kertoo, että yhteisiä tilaisuuksia tarvitaan, jotta eri toimijat pääsevät vaihtamaan näkemyksiä.