Helmi-ohjelma Pirkanmaalla: Arvokkaiden elinympäristöjen ja niillä elävien uhanalaisten lajien turvaaminen jatkuu

Helmi-elinympäristöohjelman avulla turvaamme lukuisia uhanalaisia lajeja ja arvokkaita elinympäristöjä ympäri Pirkanmaata. Ohjelman avulla Pirkanmaan ELY-keskus työskentelee tänäkin vuonna muun muassa Kirkkojärven lintuveden parantamiseksi, hoitaa harvinaisten perinnebiotooppien elinympäristöjä, suojelee tärkeitä suokohteita ja hoitaa arvokkaan harjualueen paahdelajistoa. Tänään 7. toukokuuta vietetään Helmin päivää.

Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla se auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan sen vaikutuksiin. Ohjelmassa puututaan luonnon köyhtymisen keskeisimpään syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja heikentymiseen. Helmi-ohjelman toimet tukevat satoja uhanalaisia lajeja ja valtaosaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä. Helmi-ohjelmassa on viisi eri teemaa:

Soiden suojelulla turvataan arvokkaita paikallisia alueita

Soidensuojelun tavoitteena on turvata luonnontilaisten tai luonnontilaan palautettavien suoelinympäristöjen säilyminen. Suojelun kohteena ovat ensisijaisesti soidensuojelun täydennysohjelman (SSTE) mukaiset suokokonaisuudet, joita on Pirkanmaalla 58 kpl.

Pirkanmaan ELY-keskus teki vuonna 2024 vapaaehtoisuuteen perustuvia soiden suojelupäätöksiä 16 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 223 hehtaaria.

Tänä vuonna keskitymme maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen seuraavien soiden suojeluun: Ylöjärveltä Jakopuro-Vähä Mustajärven, Ikaalisista Sunttinevan ja Jouhinevan ja Ruovedeltä Mustajärvi-Pajukkokorven, Roominnotkon soiden ja Porrasneva-Talvinevan suoalueiden suojeluun.

Työ jatkuu kevään ja kesän aikana maastossa.

Hoitokalastus toi jättisaaliin viime syksynä

Helmi-ohjelman hoitokalastus Natura 2000-verkostoon kuuluvalla Kangasalan Kirkkojärvellä toi ennätystuloksen viime kesältä. Yhteensä 19 päivän aikana hoitokalastussaalista saatiin yli 32 000 kiloa. Rysillä kalaa nousi reilu 22 000 kg ja nuotalla 10 000 kg. Saalis oli suurimmaksi osaksi särkeä, lahnaa ja suutaria. 

Syksyn ojapyynneissä poistettiin puolestaan noin 1 400 kg kalaa. Saalis toimitettiin hyötykäyttöön Helmi-hankkeen pienpetopyyntiin, toukkakasvattamolle sekä elintarvikkeeksi. Kesällä pyydetyt särkikalat toimitettiin rehuksi, pienpetopyyntiin ja biokaasulaitokselle.

Kirkkojärvellä jatketaan hoitokalastusta keväisin, kesäisin ja myöhään syksyllä ainakin vuoteen 2026 asti. Myös Pälkäneen ja Valkeakosken rajalla olevaa Tykölänjärveä hoitokalastetaan keväisin. Kolmen vuoden välein tehdään koekalastukset, joilla seurataan, millaisia muutoksia järvien kalastossa saadaan aikaan. 

Lisäksi järvillä seurataan tarpeen mukaan vedenlaatua, pohjaeläinten määrää ja lintujen pesintöjä. Lisäksi vuonna 2025 selvitetään esimerkiksi puustonraivaustarpeita lintujärvien rannoilla ja valmistellaan mahdollisia ruoppauksia tulevia vuosia varten. Puustoa poistamalla voidaan vähentää vesilintuihin kohdistuvaa saalistuspainetta ja lisätä pesintään sopivaa puutonta luhtaa. Ruoppaamalla järville voidaan luoda pysyviä pesimäsaarekkeita ja lintujen ruokailualueiksi sopivia matalia vesialueita. 

Perinnebiotoopeilla jatketaan niittoja ja rakennetaan naudoille laidun 

Perinnebiotooppien hoidossa ohjelman tavoitteena on kunnostaa ja saada hoitoon perinteisen maatalouden muovaamia laitumia, kuten hakamaita ja niittyjä.

Viime vuonna Pirkanmaalla kunnostettiin kolme perinnemaisemakohdetta laidunnukseen. Lampaille aidattiin pieni hakamaa ja naudoille kunnostettiin rantalaidunta. 

Molemmilla alueilla raivattiin pensaikkoa, jotta eläinten kulku alueella olisi helpompaa. Rantalaitumelta poistettiin lisäksi puita. Pensaikon poistaminen hyödyttää myös perinnebiotooppikasvillisuutta, kun aurinko ja valo pääsevät maanpintaan saakka. Laidunnus pitää pajukon kasvun kurissa, eikä alue pääse uudestaan pensoittumaan.

Kesällä 2025 on suunnitelmissa kunnostaa ja aidata laidun nautoja varten. Nautojen laidunnus palauttaa perinnebiotooppien tilaa. Sorkat mylläävät maata ja maaperässä olevat perinnebiotooppilajien siemenet saattavat itää. Sonta myös houkuttelee hyönteisiä. 

Umpeenkasvun välttämiseksi tulevana kesänä jatkamme niittoja useammalla kohteella, jotta perinnebiotooppikasvillisuudella säilyy kilpailukyky umpeenkasvua aiheuttavia kasveja vastaan. Niittojen ansiosta häviävät pienet puuntaimet, eikä alue pääse metsittymään.

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus palauttaa vesistöä sen luontaiseen tilaan

Pienvesien kunnostuksilla pyritään palauttamaan vesistö ja sen ympäristö mahdollisimman luonnontilaiseksi samalla, kun turvataan uhanalaiset lajit ja luontotyypit. Vaikutusten pysyvyys edellyttää myös valuma-alueiden huomioimista.

Life Revives -hankkeessa (2021–2027) parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja taimenen elinolosuhteita. LIFE Revives -hanke saa rahoitusta EU:n LIFE-ohjelman kautta 60 % ja omarahoitusosuus 40 % koostuu Helmi-ohjelman kautta. Hankkeessa kunnostetaan Pirkanmaan raakkujokia, eli Turkimusojaa, Ruonanjokea ja Pinsiön-Matalusjokea ja niiden valuma-alueita. 

Tulevana kesänä valmistuu kolme kosteikkoa raakkujokien valuma-alueille, kunnostetaan Pinsiön-Matalusjokea ja Ruonanjokea sekä järjestetään yleisötapahtumia ja sidosryhmätilaisuuksia. 
Raakkujokien kunnostuksen lisäksi pienvesi- ja rantaluontoteemassa muun muassa kunnostetaan laaja lähteikkökokonaisuus ja torjutaan samalla jättipalsamia Tampereella, sekä valmistaudutaan taimenen vaellusesteen poistoon ja hiekkarantakunnostuksiin.

Metsäisten elinympäristöjen hoito on toisinaan kuusettumisen estämistä, toisinaan hyönteisselvityksiä

Metsäisten elinympäristöjen hoidolla parannetaan metsien monimuotoisuutta. Hoidettavia elinympäristöjä voivat olla lehdot, valkoselkätikkametsät, harjujen paahdeympäristöt sekä jalopuumetsät. Hoitotoimien tavoitteena on useimmiten kuusettumisen ehkäiseminen.

Vuonna 2024 hoidettiin kolme lehtoa, jotka kaikki olivat yksityisiä suojelualueita. Hoitotoimenpiteinä poistettiin kuusia, mikä lisäsi valoa lehtolajistolle, lahopuun tuottoa ja monipuolisti metsärakennetta. Pirkanmaan ELY-keskuksessa toimimme hankkeiden suunnittelijana ja valvojana.

Vuoden 2025 aikana on tarkoitus hoitaa kolmea yksityisen suojelualueen lehtoa sekä aloittaa harjumetsien paahderinteiden hoitotoimet Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000-alueella. Kyseisellä Natura-alueella toteutetaan lisäksi hyönteisselvitys, jolla pyritään selvittämään alueen uhanalaisia pistiäislajeja ja myöhemmin vertaamaan hoitotoimien vaikutuksia lajimäärään. Metsäisten elinympäristöjen hoitotoimet toteutetaan lintujen pesimäajan jälkeen (1.4–31.7). 

Helmi-keskittymät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä seutuja – kyse on myös työkalusta

Keskittymillä on tunnistettu tarpeita elinympäristöjen ennallistamiseksi luonnonsuojelualueilla ja niiden ulkopuolella. 

Helmi-keskittymä toimii työkaluna Helmi-ohjelman ennallistamis-, kunnostus-, ja hoitotoimenpiteiden vaikuttavaa ja kustannustehokasta kohdentamista varten. Toimia kohdentamalla muodostetaan laajoja, toisiaan tukevia ja luonnoltaan monimuotoisia kokonaisuuksia. Kaikki Helmi-ohjelman toimet perustuvat maanomistajan suostumukseen.

Helmi-keskittymät hyväksytään Helmi-ohjelman valtakunnallisessa seurantaryhmässä alueellisten Helmi-yhteistyöryhmien ehdotusten pohjalta. Pirkanmaan Helmi-keskittymiä ovat: Vanajaveden seutu, Pohjois-Pirkanmaan suot, Tummaverkkoperhosten polut ja Sata-Pirkan harjut.

Priodiversity LIFE -hankkeen kunnostuksia tehdään Helmi-ohjelman avulla

Priodiversity LIFE -hankkeen käynnistyttyä vuonna 2024 on aloitettu lukuisia luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä. Hankkeessa tehdään kokonaisvaltaista kunnostamista yksityisillä ja valtion mailla, suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Kokonaisvaltaisuuteen pyritään yhteistyöllä, useiden elinympäristöjen samanaikaisella kunnostamisella ja kohdentamalla toimet maakunnallisille monimuotoisuuskeskittymille, jotka tunnistetaan hankkeen alla laadittavissa maakunnallisissa LUMO-ohjelmissa.

Pirkanmaan ELY-keskus aloittaa kunnostukset hankkeessa Vanajaveden seudun Helmi-keskittymällä, jolla työ alkaa tänä vuonna yhteydenotoilla mahdollisten kunnostuskohteiden maanomistajiin. 

Kunnostuksia tehdään ELY-keskuksissa Helmi-ohjelman avulla, eli kaikki toimenpiteet ovat maanomistajille vapaaehtoisia.

Lisätietoja:

• HELMI-ohjelma (ym.fi)
• HELMI-ohjelman toimeenpano – Pirkanmaa (ymparisto.fi)
• LIFE Revives -hanke (ely-keskus.fi)
• Priodiversity LIFE -hanke Pirkanmaalla (ely-keskus.fi)

Yhteystiedot:

Pirkanmaan ELY-keskus: (sähköpostit muotoa [email protected])

• Ylitarkastaja Jouko Potila (soidensuojelu)
• Luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa (pienvedet ja lintuvedet)
• Luonnonhoidon asiantuntija Kaisu-Leena Natunen (metsäisten elinympäristöjen hoito)
• Luonnon- ja maisemanhoidon asiantuntija Veera Mäkitalo (perinnebiotooppien hoito)
• Projektipäällikkö Katja Vainionpää (LIFE Revives –hanke)
• Luonnonhoidon koordinaattori Suvi Järvenpää (Priodiversity LIFE –hanke)
• Yksikön päällikkö Marja-Liisa Pitkänen