Alueelliset yrityspalvelut verkostotilaisuudessa painotettiin kumppanuuden merkitystä (Uusimaa)

Yritysten kasvuhalukkuus ei ole tällä hetkellä korkealla, siitä oltiin yksimielisiä Uudenmaan ELY-keskuksen järjestämässä Alueelliset yrityspalvelut verkostotilaisuudessa. Yrityksille palveluja tarjoavien toimijoiden kumppanuus ja yhteistyö ovatkin nyt erityisen tärkeitä.
   Tilaisuus järjestettiin Helsingin Pasilasssa 6.5.2025.

Tilaisuuden avasi Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen. Hän muistutti ELY-keskuksessa vuoden vaihteessa tapahtuneista isoista muutoksista: Työ- ja elinkeinopalvelujen ohjauksen, hankinnan ja seurannan tehtävät siirtyivät ELY-keskuksesta Uudenmaan yhdeksälle työllisyysalueelle. Organisaatiota järjesteltiin uusiksi ja vastuualueelle perustettiin muun muassa Yrityskehittäminen-ryhmä. Uudenmaan ELY-keskukseen saatiin lisää asiantuntijoita yrityspalvelutehtäviin. Lue lisää (Uudenmaan ELY-keskuksen uutiskirje)

Etsitään parhaat palvelut

Koska toimintaympäristö muuttui vuodenvaihteessa, Uudellamaalla päätettiin jalkautua oman alueen kuntiin kuulostelemaan, missä mennään. Verkostoista vaikuttavuutta -kierroksella saatiin yritysasiantuntija Minna Heleniuksen mukaan paljon tietoa kuntien nykytilasta. Käyntien yhteydessä sovittiin konkreettisista yhteistyökuvioista ja kerrottiin ELY-keskuksen yrityksille tarjoamista palveluista. Kaikilla alueilla nousivat puheenaiheiksi avoimien työpaikkojen vähyys ja yhteisen tietojärjestelmän tarve palveluohjauksen sujuvuuden turvaamiseksi.

Uudenmaan yrityspalvelut -sivustolle lisätään lähiaikoina yrityspalvelutoimijoille tarkoitettu Uudenmaan yritystietosivu. Sivun tietopankkiin kootaan aluetalouden ja yrityskehittämisen näkökulmasta relevanttia tietoa niin päätöksentekijöille, viranomaisille kuin elinkeinoelämälle. Sivustoa kehitetään kumppanien toiveiden mukaisesti, sitä esitelleet tutkijat Linnea Alho ja Niko Pagkratis lupasivat.

Tutkijat Niko Pagkratis ja Linnea Alho ja oikealla yritysasiantuntija Minna Helenius. Yleisön joukosta esitettiin samantien toive, että yrittäjille suunnattua tietoa olisi verkkosivuilla myös selkokielisenä.

Yksityisen sektorin työpaikat pitää saada lisääntymään. Nyt pitää olla rohkeita, on löydettävä uusia vientimaita. On saatava kiinni elinvoiman positiivisesta kierteestä. Jos joku tohtisi investoida, se kävisi kannustavana esimerkkinä toisille.

Vantaan kaupungin elinvoimajohtaja Tommo Koivusalo korosti yksityisten yritysten merkitystä kunnan elinvoiman edistämisessä

Valtaosa kaupunkirakenteestakin valmistuu yksityisen pääoman turvin.

Elinvoimajohtaja Tommo Koivusalo (kuvassa) painotti Vantaan tilanteen oleva tosi vakava: Avoimet työpaikat ovat kadonneet ja työttömyysaste on muuta maata korkeampi. Vantaalle tarvitaan yrityksiä, jotka palkkaavat maahanmuuttajataustaisia ja nuoria miehiä.

Elinvoimajohtaja puhui kaupunkien vetovoimasta ja pitovoimasta ja totesi, että ne kannattaa pitää balanssissa. Jos on vain pitovoimaa, kaikki ovat kohta eläkkeellä, ja pelkällä vetovoimalla aiheutetaan kauhea härdelli, hän kuvaili.

Kunnan elinkeinorakenteen pitäisi olla mahdollisimman monipuolinen, sillä ei voi tietää, mikä ala vetää tulevaisuudessa. Yritysten pitäisi ottaa huomioon, mitä asiakkaat haluavat ja kuntien pitäisi pystyä palvelemaan yrityksiä nykyistä joustavammin. Yritysten roolia kaupungin vetovoimana ei voi väheksyä, Koivusalo kiteytti.

Tummat pilvet varjostavat toipumista

Suomen taloutta varjostaa tällä hetkellä poikkeuksellinen epävarmuus, ennustepäällikkö Juuso Vanhala (kuvassa) Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosastolta vertasi tilannetta koronapandemian aikoihin.

Koko Eurooppa on ollut jo pitkään hitaan talouskasvun aluetta. Talous on kohdannut 2000-luvulla useita sokkeja: koronapandemia, öljyn hinnan nousu ja nyt USA:n tuontitullit ja Euroopan maiden puolustusmenojen nousupaine.

- Jos jotain hyvää haluaa hakea, euroalueen inflaatio on vakautumassa 2 prosentin tavoitteeseensa.

Suomi on toipumassa taantumasta, mutta hitaasti. Kotitalouksien ostovoima hupeni kriisien ja nopean inflaation seurauksena, mutta vahvistui vuoden 2024 aikana inflaation hidastuessa. Kuluttajien heikko luottamus ennakoi kuitenkin vielä vaisua kulutusta. Vanhala huomautti, etteivät hinnat ja palkat ole ainoita ostovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Myös tehdyillä työtunneilla on merkityksensä, eli sillä, miten suuri osa kotitalouksien jäsenistä on töissä.

Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola