Rahoituskatsaus 2024: Vapaaehtoinen metsien ja soiden suojelu kiinnosti 

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) kanavoi yli 238 miljoonaa euroa vuonna 2024. Rahoituksella edistettiin Pohjois-Savon elinkeinojen, työllisyyden, maatalouden, vesistöjen kunnostusta, luonnonmonimuotoisuutta sekä tuettiin koko Itä-Suomen julkista henkilöliikennettä, maantieverkon ylläpitoa ja hoitoa sekä yksityisteiden perusparantamista. Rahoitus kasvoi merkittävästi vuoteen 2023 verrattuna, jolloin se oli lähes 200 miljoonaa euroa.

Vapaaehtoinen metsien ja soiden suojelu kiinnosti - Uusia luonnonsuojelualueita liki 650 hehtaaria 

Viime vuonna uusia luonnonsuojelualueita perustettiin Pohjois-Savoon yhteensä 635 hehtaaria. Suojelua toteutetaan perustamalla pysyviä yksityisiä suojelualueita ja hankkimalla alueita valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Suojelusta maksettavat rauhoituskorvaukset ja kauppahinnat ovat yksityisille maanomistajille verotonta tuloa. 

– Suojelua toteutetaan Helmi- ja METSO-ohjelmien kautta, jotka ovat maanomistajille vapaaehtoisia. Lisäksi liito-oravan suojelua toteutettiin määräaikaisin sopimuksin kahdeksan hehtaarin alalla. Viime vuonna käynnistyi Priodiversity LIFE (2024-2031) -hanke, jonka tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja torjua luontokatoa, yksikönpäällikkö Leila Kantonen kertoo.  

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) kautta suojeltiin viime vuonna 180 hehtaaria metsäalueita 22 eri kiinteistöllä. Korvauksia maksettiin 1,28 miljoonaa euroa. Kohteiden keskimääräinen pinta-ala oli noin kahdeksan hehtaaria.  

Pohjois-Savossa suojeltiin viime vuonna 365 suohehtaaria 18 suon alueelta. Korvauksia maksettiin 1,3 miljoonaa euroa. Suojelukohteilla laajennettiin olemassa olevia suojelukokonaisuuksia erityisesti Kiuruveden Saarisuolla 51 hehtaarilla ja Sonkajärvellä, jossa sekä Kinttusalmensuolta että Kilposuolta suojeltiin 61 lisähehtaaria. Myös jatkossa suojeluun toivotaan erityisesti luonnontilaisia korpia ja reheviä soita, kuten lettoja. 

Vanhoja luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000 -verkostoon sisältyviä kohteita suojeltiin vuonna 2024 noin 90 hehtaaria ja korvauksia maksettiin 303 000 euroa. Vanhat luonnonsuojeluohjelmat ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet on pääosin toteutettu. 

Rakennusperinnön vaaliminen kiinnosti Pohjois-Savossa  

Avustusta rakennusperinnön hoitoon on mahdollista saada kaikille kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuskohteille. Avustus saariston ympäristönhoitoon on Pohjois-Savossa mahdollinen avustusmuoto Kuopion ja Tervon saaristoalueilla. Viime vuonna Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi avustusta rakennusperinnön hoitoon lähes 79 000 euroa yhteensä 13 eri kunnostushankkeelle. 

Keskimääräinen avustusosuus oli noin 6000 euroa. Avustushakemuksia saariston ympäristönhoitoon ei tullut. Tukea myönnettiin yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden omistamille rakennuskohteille. Rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, sijoittuvat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille alueille tai kaavoissa osoitettuja suojelukohteita. 

Pohjois-Savon vesien tilaa parannettiin useilla uusilla kunnostushankkeilla – kunnostustoimia yhä enemmän valuma-alueille 

Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi vuoden 2024 aikana harkinnanvaraisia kunnostusavustuksia yhteensä noin 286 000 euroa kymmenelle uudelle kunnostushankkeelle.  

–  Eri puolilla maakuntaa käynnistyneet kunnostushankkeet tähtäävät kaikki vesien tilan parantamiseen toimenpiteillä, joita toteutetaan vesistöjen lisäksi entistä enemmän vesistöjen valuma-alueilla. Avustettavien hankkeiden taustalla on valtakunnallisten vesienhoitotavoitteiden lisäksi alueellinen vesienhoidon toimenpideohjelma, jossa on määritelty tavoitteita tilaltaan heikentyneiden vesistöjen kunnostamiselle, kertoo yksikönpäällikkö Veli-Matti Vallinkoski.  

Harkinnanvaraisia kunnostusavustuksia viime vuoden aikana käynnistyviin hankkeisiin hakivat kunnat, osakaskunnat, paikalliset yhdistykset sekä Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry. Kaikkiaan kunnostustoimia toteutettiin ja suunniteltiin yhteensä 26 eri hankkeessa. Vesien tilaa seurattiin ja selvitettiin 75 järvellä, 20 virtavedellä ja 27 pohjavesialueella monipuolisin näytteenotoin ja analyysein. Vesien tilan tutkimuspalveluihin käytettiin 283 000 euroa.  Vesitalouden perustehtävien hoitoon ja toiminnan kehittämiseen käytettiin noin 240 000 euroa. Lisäksi Runnin Saarikosken patoon rakennettiin kalatie, jonka toteutuskustannukset olivat noin 300 000 euroa. 

Lisätietoja:
johtaja Kimmo HaapanenJohtaja, ympäristö ja luonnonvarat
Puh: 0295 026 780, [email protected]