Sivu 1 jostakin 27
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 263
Sivu 1 jostakin 43
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 430
Sivu 1 jostakin 18
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 172
Sivu 1 jostakin 51
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 503
Sivu 1 jostakin 14
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 133
Sivu 1 jostakin 9
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 90
Sivu 1 jostakin 35
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 350
Sivu 1 jostakin 92
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 916
Sivu 1 jostakin 36
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 354
Sivu 1 jostakin 8
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 72
Sivu 1 jostakin 14
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 135
Sivu 1 jostakin 29
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 286
Sivu 1 jostakin 28
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 274
Sivu 1 jostakin 27
— 10 Merkintöjä per sivu
Näytetään tulokset 1 - 10 / 261
null Luonnon monimuotoisuutta tuettiin monin keinoin vuonna 2024 (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Luonnon monimuotoisuutta tuettiin monin keinoin vuonna 2024 (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa tehtiin vuonna 2024 monenlaista työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Tässä uutisessa on poimintoja vuoden aikana tehdyistä töistä. 

LIFE Revives -hankkeessa tehtiin raakkuihin liittyvää seurantatyötä 

LIFE Revives -hanke pyrkii elvyttämään jokihelmisimpukka- eli raakkukantoja ja parantamaan lohikalojen elinolosuhteita. Karvianjoen lähiympäristö on yksi hankkeen kohdealueista. Vuoden 2024 aikana tehtiin paljon seurantatyötä, jolla arvioidaan muun muassa kunnostustöiden onnistumista sekä seurataan raakkujen ja lohikalojen tilaa. 

Raakkujen poikasia on laitettu laatikoissa kasvamaan Karvianjoen sivupuroon. Tavoitteena on saada elvytettyä sukupuuton partaalla olevaa raakkukantaa poikasistutuksin. Raakkujen selviytyminen tarkastettiin loppuvuodesta ja iloksi huomatiin, että raakkuja oli selvinnyt. Poikaset laitettiin uusissa laatikoissa jokeen takaisin kasvamaan.  

Kesän aikana tehtiin kolmella purolla sähkökoekalastuksia, joilla selvitettiin purojen kalastoa.  

Purojen pohjan ja soran happipitoisuutta mitattiin ns. naulatesteillä, jossa naula upotetaan puron pohjaan ja kuukauden jälkeen seurataan, onko naula ruostunut. Ruostunut naula näyttää happipitoisen sorakerroksen syvyyden.  

Uusia puroja raakkujen elinympäristöksi kartoitettiin poikaskokein. Poikasia pidetiin yhden kuukauden ajan kasvatuslevyllä puron pohjalla, minkä jälkeen selviytyminen laskettiin elossa pysyneistä poikasista: tulokset olivat erittäin lupaavia, kun yli 95 % poikasista pysyi elossa.  

Laboratorion voi pistää pystyyn vaikka mökkiin. Kuvan mökkilaboratoriossa poikasia etsitään kasvatuslaatikon sorasta. Sähkökoekalastuksen saalista. Naulakokeita tehtiin puroilla useassa paikassa. Poikasia pidettiin kasvatuslevyllä, kun uusia puroja raakkuelinympäristöksi kartoitettiin. Myös purokunnostuksia tehtiin mm. soraikkojen muodossa.

  1. Laboratorion voi pistää pystyyn vaikka mökkiin. Kuvan mökkilaboratoriossa poikasia etsitään kasvatuslaatikon sorasta.
  2. Sähkökoekalastuksen saalista.
  3. Naulakokeita tehtiin puroilla useassa paikassa.
  4. Poikasia pidettiin kasvatuslevyllä, kun uusia puroja raakkuelinympäristöksi kartoitettiin.
  5. Myös purokunnostuksia tehtiin mm. soraikkojen muodossa.

Kunnostuksin uusia elinympäristöjä taimenille  

LIFE Revives -hanke ja Helmi-elinympäristöohjelma toteuttivat yhteistyössä Kankaanpäässä sijaitsevilla puroilla taimenen elinympäristökunnostuksia kuten kutusoraikoiden pehmennystä ja uusien soraikkoalueiden rakentamisia. Lisäksi uomiin asetettiin lukuisia puusuisteita poistamaan valuma-alueelta kulkeutunutta hiekkaa, joka haittaa kalojen kutumahdollisuuksia. Hiekan poistamisen ohella puun lisäys parantaa uoman vedenlaatua ja biologista monimuotoisuutta tarjoamalla elinpintoja vesisammalille ja hyönteisille.  

Kuvissa 1 ja 3 puusuisteita, joilla pyritään pitämään ylimääräinen hiekka pois kutualueilta. Kuvassa 2 soraa valmiina kuljetettavaksi puroon soraistuksia (kuva 4) varten.

Kuvissa 1 ja 3 puusuisteita, joilla pyritään pitämään ylimääräinen hiekka pois kutualueilta.
Kuvassa 2 soraa valmiina kuljetettavaksi puroon soraistuksia (kuva 4) varten.
(Kuva 1 ©Lotta Mäkinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, kuvat 2 ja 4 ©Roosa Kemppi, Varsinais-Suomen ELY-keskus, kuva 3 ©Raktiva Oy)

Korven vesitalous palautettiin 

Satakunnassa tehtiin ojitetun korpialueen ennallistaminen. Ohutturpeisina korvet ovat sopineet erinomaisesti viljelymaiksi ja ovat usein siksi raivattu niityiksi ja pelloiksi. Luonnontilaisia korpia on jäljellä hyvin vähän, ja ne ovat usein vain pieninä sirpaleina.  

Ojittamisen seurauksena kunnostuskohteen ravinteiset korpikuviot ovat muuttuneet turvekankaiksi. Luonnonhoitotöiden tavoite on ennallistaa alueen vesitaloutta ja käynnistää muuttuneiden kuvioiden suokehitystä. Ojia patoamalla lisätään alueen monimuotoisuutta ja estetään ravinteiden kulkeutumista Kokemäenjoen valuma-alueelle.  

Patoamistyön aloitusvaihe.

Patoamistyön aloitusvaihe. ©Charlotta Berlin, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vedenalaisen meriluonnon juhlavuosi 

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma Velmu juhli 20-vuotista taivaltaan. Ohjelma on kerännyt vuodesta 2004 alkaen valtavasti havaintoja Suomen rannikon vedenalaisesta luonnosta vuodesta. Velmun juhlavuodessa keskiössä oli yhdessä tekeminen ja vedenalaisesta luonnosta kiinnostuminen.   

Velmu otti käyttöön uudistetun ja helppokäyttöisemmän karttapalvelun heti vuoden 2024 alussa, jotta vedenalainen kartoitustieto olisi entistä paremmin kaikkien käytettävissä. Vedenalaista tietoa tuotiin esiin myös erilaisten tapahtumien ja pelien kautta.  

Virtuaalinen pakohuonepeli Kadonnut Meribiologi julkaistiin keväällä, ja sitä onkin pelattu kouluissa ja kodeissa ahkerasti vuoden aikana. Pakohuonepeli on kaikkien pelattavissa netissä. Hyvä vinkki vaikka koulujen ympäristökasvatuksen tueksi! 

Meren Aarteet -lautapeli valmistui keväällä ja sen pelilauta kuhisee vedenalaista elämää. Peliä jaettiin kouluihin ja kirjastoihin ja sitä on päässyt pelaamaan myös tapahtumissa, esimerkiksi Turun pääkirjastossa Luonnon monimuotoisuuden päivänä ja Oodissa Helsingissä Itämeripäivänä. Lautapeli on lainattavissa mm. Turun, Paraisten ja Kemiön kirjastoista.

Meren Aarteet -lautapeli.
Meren Aarteet -lautapeli.  © Marianne Karlemo, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Hiekkarantojen kunnostustöitä Porissa ja Kemiönsaaressa 

Hiekkarantojen kunnostustöiden maastotyökausi alkoi toukokuussa Porissa, jossa ennallistettiin Preiviikinlahdella sijaitseva hiekkaranta. Itämeren hiekkarannat on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi rehevöitymisen, umpeenkasvun ja maankäyttöpaineiden vuoksi. Ennallistetulta rannalta kuorittiin mereltä kulkeutunutta kasvimassaa, jotta luontainen kasvi- ja hyönteislajisto pääsee elpymään. Samalla tehtiin konkreettisia toimia vuonna 2023 valmistuneen Yyterinniemen ranta-alueiden monikäyttösuunnitelman mukaisesti. 

Preiviikin rannan lisäksi umpeenkasvua torjuttiin Kemiönsaaressa Sanduddenin hiekkarannalla poistamalla luontotyyppiin kuulumatonta leppäkasvustoa sekä kuorimalla rannan pintaa. Rannalla kasvaa jo pienissä määrin hiekkarannoille ominaista kasvillisuutta kuten rantavehnää, merinätkelmää ja kangasajuruohoa, joiden toivotaan löytävän ennallistustoimien myötä uutta elinalaa. 

Kuvassa 1 Sanduddenin umpeenkasvanut hiekkaranta keväällä 2022 ja kuvassa 2 hiekkaranta ennallistustoimien jälkeen syksyllä 2024. Kuvassa 3 Itämeren hiekkarannoille tyypillistä merinätkelmä- ja rantavehnäkasvillisuutta.

Kuvassa 1 Sanduddenin umpeenkasvanut hiekkaranta keväällä 2022 ja kuvassa 2 hiekkaranta ennallistustoimien jälkeen syksyllä 2024. Kuvassa 3 Itämeren hiekkarannoille tyypillistä merinätkelmä- ja rantavehnäkasvillisuutta.
(Kuvat 1 ja 3 ©Roosa Kemppi, Varsinais-Suomen ELY-keskus kuva 2 ©RantaService Oy)

Niittokoneiden pärinää ja kimalaisten pörinää 

Iniön ja Rauman saaristossa maanomistajat ovat tehneet umpeenkasvaneiden niittyjen ja hakamaiden kunnostus- ja hoitotöitä osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Jo lyhyen ajan aikana hoitotyöt ovat tuottaneet tulosta, ja kohteet ovat palautuneet avariksi ja lajirikkaiksi. 

Vanhojen laidunmaiden kunnostuksia toteutettiin kuluneena vuonna myös Paraisilla ja Naantalissa, joissa raivattiin ja aidattiin arvokkaita perinnebiotooppikohteita lammaslaitumiksi. 

Salon ja Someron alueella puolestaan käynnistyi Priodiversity LIFE -hankkeen niittopilotti. Pilotissa tutkitaan niiton vaikutuksia kimalaisiin ja päiväperhosiin, sekä selvitetään niittohoidon järjestämisen mahdollisuuksia ja kustannustehokkuutta. Niittopilotin yhteistyökumppaneina ovat WWF Suomi ja Suomen ympäristökeskus. Niitot käynnistyivät vuonna 2024 osalla niityistä ja vuoden 2025 aikana niittoalat laajenevat. Niittopilottiin liittyy myös yrittäjille suunnattu niittokoulutus, jonka toteutti ammattiopisto Livia. 

Iniön saariston kunnostuskohde. Ensimmäisen vuoden hoitotöiden ”ennen ja jälkeen” -kuvapari.

Iniön saariston kunnostuskohde. Ensimmäisen vuoden hoitotöiden ”ennen ja jälkeen” -kuvapari. ©alueen maanomistaja

Kesän aikana selvitettiin arvokkaiden perinnebiotooppien lajistoa ja maastotöihin kuului myös kunnostuskohteiden suunnittelua ja tarkastusta.

Kesän aikana selvitettiin arvokkaiden perinnebiotooppien lajistoa ja maastotöihin kuului myös kunnostuskohteiden suunnittelua ja tarkastusta.  

Ruovikoiden niittomurskauksin elinympäristöjä linnuille 

Järviruokoa niittomurskattiin yhteensä 105 hehtaarin alueella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Kohteet sijaitsivat Preiviikinlahdella, Mietoistenlahdella, Viurilanlahdella, Tapilanlahdella ja Paimionlahdella. Ruovikoiden niittomurskausten yhteydessä jyrsittiin myös kahlaajalinnuille tärkeää lieterantaa 9 ha alueella Pereiviikinlahdella. 

Niittomurskausten yhteydessä BalticReed -hanke testasi järviruokon kuljetusratkaisuja ja jatkokäyttömahdollisuuksia. Preiviikinlahdella ruoko vietiin hyötykäyttöön Biolan Oy:lle Euraan ja Paimionlahdella osa ruovikosta kerättiin hyötykäyttöön maanparannusaineeksi. Ruokoa voidaan hyötykäyttää myös kateaineena ja kattomateriaalina. Mietoistenlahdella, Tapilanlahdella ja Paimionlahdella on nautalaidunnusta, mikä auttaa alueiden pysymistä matalakasvuisena myös jatkossa.     

Lisäksi lintuvesikunnostuksia tehtiin Halikonlahdella, jossa vanhoille jätevesialtaille asennettiin linnuille 4 kpl lintujen pesimälauttoja. Otajärvellä puolestaan edistettiin pohjapadon korjausurakan käynnistymistä ja toteutettiin vesilintulaskentaa. Linnustolaskentoja toteutettiin myös Halikonlahden altailla, Inhottujärvellä ja Aneriojärvellä, joissa selvitettiin myös viitasammakon esiintymistä.  

Niittomurskaus- ja keruukone vauhdissa Yyterin lietteillä Preiviinlahdella.

Niittomurskaus- ja keruukone vauhdissa Yyterin lietteillä Preiviinlahdella. ©John Nurmisen Säätiö

Koristeellinen kuva.

Paimionlahden kunnostustyötä ja rantaniityn jatkohoitajat.

Paimionlahden kunnostustyötä ja rantaniityn jatkohoitajat. ©Pipsa Kaunisto, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Halikonlahden altaiden pesimälauttoja.

Halikonlahden altaiden pesimälauttoja. ©Aallokas Oy

Hankkeita ovat rahoittaneet: Helmi-elinympäristöohjelma, Velmu-ohjelma, Interreg - Central Baltic Programme ja EU LIFE Luonto 

  • Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Helmi-ohjelmassa on viisi teemaa: soiden suojelu ja ennallistaminen, lintuvesien kunnostus, perinnebiotooppien kunnostus ja hoito, metsäisten elinympäristöjen hoito sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostus.
  • Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (Velmu) on ympäristöministeriön alainen ohjelma. Velmu erää tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Ohjelman päätavoite on edistää Itämeren lajien ja merialueiden suojelua ja tukea meren ja sen luonnonvarojen kestävää käyttöä.  
  • Baltic Sea Coastal Nutrient Management with Reed (BalticReed) -hanketta (CB0100093) vetää John Nurmisen säätiö ja hankkeessa on mukana kuusi yhteistyökumppania Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Hanke on Central Baltic Programme 2023–2027 alainen hanke. Hankkeessa parannetaan ranta-alueiden monimuotoisuutta lisäämällä umpeenkasvaneiden järviruovikoiden niittoja, pyritään löytämään keinoja niittoihin liittyviin logistisisiin haasteisiin sekä kehittämään järviruovikon jatkokäyttöä ja siihen liittyvää liiketoimintaa.   
  • LIFE Revives -hankkeen (LIFE20 NAT/FI/000611) päätoteuttaja on Jyväskylän yliopisto. Mukana 12 organisaatiota kolmesta eri maasto. Hanke toteutetaan EU:n LIFE Luonto –rahoituksella. Hanke pyrkii elvyttämään jokihelmisimpukka- eli raakkukantoja ja parantamaan lohikalojen elinolosuhteita.  
  • Priodiversity LIFE -hankkeen (LIFE 22-IPN-FI-Priodiversity LIFE) tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen Suomessa. Hankkeessa laaditaan kahdeksaan maakuntaan lumo-ohjelmat, kunnostetaan heikentyneitä elinympäristöjä, lisätään osaamista ja tutkimustietoa sekä etsitään uusia rahoitusmuotoja. Priodiversity LIFE on 50 miljoonan euron rahoituksellaan Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke. Kahdeksanvuotinen hanke (2024–2031) saa osarahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Hanketta koordinoi Metsähallitus Luontopalvelut ja mukana on laaja kumppanijoukko.   

kertaa luettu »
Julkaisupäivä
7.2.2025