Ympäristörikoksia ratkotaan yhteistyöllä (Etelä-Savon ELY-keskus)
Itä-Suomessa ilmoitettiin vuonna 2014 poliisille 48 ympäristörikosta, joista 41 oli ympäristön turmelemisia ja ympäristörikkomuksia. Ympäristörikoksia pyritään jatkossa yhä enemmän ehkäisemään ja hoitamaan tiiviillä viranomaisyhteistyöllä. Valtakunnalliselle ja alueelliselle tasolle on tarkoitus kehittää toimialarajat ylittävä ympäristörikostorjunnan viranomaisyhteistyö sekä voimistaa ja sovittaa yhteen ministeriöiden tulosohjausta ympäristörikosasioissa. Yhteistä ympäristörikoskoulutusta suunnitellaan ja luodaan koulutuksen järjestämiseen koordinoitu yhteistyö.
Yhteistyökuviot on kirjattu tuoreeseen strategiaan ja toimenpideohjelmaan, joita Mikkelissä 8.9.2015 järjestetyssä ympäristörikospäivässä esitteli Itä-Suomen syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Leila Suvantola. Ohjelma on valmistunut ympäristöministeriön ja sisäministeriön asettamassa työryhmässä, jossa Suvantolakin oli ollut mukana.
Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen linjasi päivän avauksessa hallitusohjelman vaikutuksia ELY-keskusten toimintaan ja samalla ympäristövalvontaan. Tämän hetken trendi Suomessa on lainsäädännön keventäminen. Miten se vaikuttaa ympäristörikosten tunnistamiseen ja tutkimiseen jää nähtäväksi ja siinä pitää olla jatkuvasti hereillä.
Ympäristörikoksilla tavoitellaan taloudellista hyötyä
Rikoskomisario Sari Knaapi Itä-Suomen poliisilaitokselta esitelmöi talousrikosyksikön roolista rikostutkinnassa ja toi esiin poliisin keräämää tilastotietoa ympäristörikosten määristä Itä-Suomessa. Ympäristörikoksilla tavoitellaan aina taloudellista hyötyä, joten kyse on talousrikollisuudesta. Talousrikoksella tarkoitetaan huomattavaan taloudelliseen hyötyyn tähtäävää suunnitelmallista, rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä. Itä-Suomessa ilmoitettiin tilastojen mukaan vuonna 2014 ympäristörikoksia poliisille 48 kpl. Näistä 41 oli ympäristön turmelemisia ja ympäristörikkomuksia. Luonnonsuojelurikoksia oli 5, tuottamuksellisia ympäristön turmelemisia ja rakennussuojelurikoksia oli molempia 1. Syytteitä nostettiin Itä-Suomessa vuonna 2014 6 kpl. Etelä-Savossa käräjille johtaneissa tapauksissa yleisin aihepiiri oli jätteiden varastointiin liittyvät väärinkäytökset, kuten jätteiden hautaaminen ja roskaaminen tai luvaton jätteiden vastaanotto.
Tiivis yhteistyö tutkinnan aikana tärkeää
Ympäristörikostutkinnanaikaista yhteistyötä poliisin, syyttäjän ja ympäristöviranomaisen välillä käsittelivät alustuksissaan ympäristölakimies Kati Manu ja ympäristöinsinööri Esa Rouvinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta, ympäristötarkastaja Marita Savo Mikkelin seudun ympäristöpalvelut –yksiköstä ja rikosylikomisario Harri Seppänen Itä-Suomen poliisilaitokselta. Kussakin alustuksessa yhteistyö ja sen kehittäminen viranomaisten välillä koettiin ensiarvoisen tärkeänä. Paljon hyviä käytänteitä on jo luotu ympäristöviranomaisten ja poliisin välille ympäristörikostutkinnassa, mutta kehittämisenvaraa on vielä. Aiheesta kehkeytyi vilkas ja kiinnostava keskustelu osanottajien kesken.
Tuomiot ympäristörikoksista vähäisiä
Kihlakunnansyyttäjä Leila Suvantola, joka on myös yksi viidestä Suomen ympäristörikossyyttäjästä, toi esiin esimerkkeinä syyte- ja tuomitsemiskäytäntöjä Suomessa ympäristörikoksissa. Suvantola piti huolestuttavana sitä, että yleisesti katsottuna tuomiot olivat sangen vähäisiä saatuun rikoshyötyyn nähden, useimmiten vain päiväsakkoja. Ympäristölainsäädäntö ja sitä myötä ympäristörikostutkinta ja tuomitsemiskäytäntö ovat sangen nuori ala, mikä näkyy vielä tuomioiden linjattomuutena ja pienuutena.
Päivän lopputuloksena voidaan todeta, että Etelä-Savossa yhteistyö ympäristörikostutkinnassa kolmikannassa poliisi, syyttäjä ja ympäristöviranomainen, on toimivaa ja kehittämisotetta löytyy.
Ympäristörikospäivään osallistui nelisenkymmentä edustajaa syyttäjävirastosta, poliisista, kuntien ympäristöviranomaisista sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat –yksiköstä.
Yksikön päällikkö Marjukka Kilpeläinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 187