Ympäristöhaitat ovat suurin hyvinvointia alentava tekijä Uudellamaalla (Uudenmaan ELY-keskus)

Hyvinvointi Uudellamaalla on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana, mutta alueiden välillä on eroja. Eniten hyvinvointi on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla ja keskisellä Uudellamaalla, jälkeen jäävät läntinen ja itäinen Uusimaa.

Uudenmaan ELY-keskus ja Uudenmaan liitto tutkivat alueensa hyvinvointia GPI:n eli Aidon kehityksen indikaattorin avulla. Menetelmä mittaa kestävää hyvinvointia ja huomioi talouskasvun lisäksi esimerkiksi ympäristöön, tuloeroihin ja koulutukseen liittyviä tekijöitä. Uusimaa muodostuu 26 kunnasta, joissa asuu yhteensä 1,58 miljoonaa ihmistä.

"Pääkaupunkiseutu vaikuttaa merkittävästi koko maakunnan tuloksiin. Alueella kulutetaan 70 % kaikesta Uudenmaan yksityisestä kulutuksesta, ja tulotaso on korkeampi kuin läntisellä tai itäisellä Uudellamaalla", kertoo tutkimuksen tehnyt Annika Kuusela.

GPI laajempi mittari kuin perinteinen BKT

Tutkimuksessa käytetyn GPI-mittariston etu yleisemmin käytettyyn bruttokansantuotteeseen on, että sen avulla voidaan arvioida taloudellisen hyvinvoinnin kestävyyttä. BKT:llä mitattuna tulokset näyttävät selvästi paremmilta kuin GPI:llä saadut tulokset.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun BKT on lähes viisinkertaistunut 1960-luvulta tähän päivään, kun GPI on samassa ajassa vain kaksinkertaistunut. Talouskasvun positiiviset vaikutukset ja kestävä hyvinvointi eivät siis nähtävästi kulje käsi kädessä.

GPI mittaa myös markkinoiden ulkopuolisten palveluiden, kuten koulutuksen ja kotityön tuomaa hyötyä. Erityisen voimakkaasti 1960-luvulta nykypäivään on noussut kotityön ja vanhemmuuden arvo. Myös korkeakoulutus on lisännyt hyvinvointia.

Ympäristöhaitat heikentävät tulosta

Uudenmaan hyvinvointia laskevat eniten ympäristöhaitat, jotka ovat kasvaneet moninkertaisiksi viime vuosikymmenten aikana. Eniten haittaa aiheuttavat hiilidioksidipäästöt ja uusiutumattomien luonnonvarojen kuluminen. Muita haittoja ovat tuloerot, asuntojen korkeat hinnat sekä työttömyys- ja työmatkakustannukset.

Kokonaisuudessaan hyvinvointia luovat tekijät ovat Uudellamaalla suurempia kuin haitat, minkä seurauksena hyvinvointi on pääsääntöisesti kasvanut.

"Jotta hyvinvointi lisääntyisi jatkossakin, tulisi huomio kiinnittää erityisesti ympäristöhaittojen ja tuloerojen pienentämiseen", Annika Kuusela summaa.

Tutustu julkaisuun  (uudenmaanliitto.fi)