Miten lauha talvi vaikuttaa maatalouteen?

Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat lämpimät ja vähälumiset talvet vaikuttavat monin tavoin maataloudelle ja ruoantuotannolle.

Pidempi ja aiemmin alkava kasvukausi voivat avata uusia mahdollisuuksia, kun monivuotisilla kasveilla on enemmän kasvuaikaa ja sääolot muuttua uusille viljelykasveille suotuisiksi.

Lauhat ja vaihtelevat sääolosuhteet luovat myös merkittäviä haasteita maatalouden harjoittamiselle. Pirkanmaan ELY-keskus auttaa osaltaan viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja sen tuomiin muutoksiin.

Valvontapäällikkö Juha Levomäki Pirkanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksiköstä kertoo, miten lauha talvi oheisilmiöineen haastaa maataloutta ja millaista apua on käytännössä tarjolla.  

Lumettomuus tuottaa talvituhoja

Lauhan talven suurimmat vaikutukset liittyvät kasvien talvehtimiseen. Vähälumisina vuosina kasvien, erityisesti syysviljojen ja nurmien, talvituhojen riski on suuri. Lumipeite suojaa oraita ja ilman sitä kasvit ovat alttiita sääolojen vaihtelulle. Talvituhoja syntyy, kun lämpö käynnistää kasvun, mutta yöllä pakastaa.

Yksi lauhojen ja vähälumisten talvien ilmiö on jääpolte. Se uhkaa viljelykasvien, erityisesti syysviljojen ja nurmien kasvustoja. Avoimille ja märille pelloille ilmaantuva jääpolte syntyy, kun maan pinnalle kerääntynyt vesi sään kylmetessä jäätyy uudelleen. Muodostuneen tiiviin jääkerroksen alle jää hapeton tila, ja hapenpuute yhdessä kylmyyden kanssa aiheuttavat kasvien kuoleman.

Routaantuminen on tärkeää viljelyn onnistumiselle

Routaantuminen vaikuttaa merkittävästi viljelymaan rakenteeseen. Routiminen tuottaa maa-ainekselle hyvän mururakenteen, parantaa veden kulkua maassa ja tuo kasvien juurille sopivasti tilaa vedelle ja ilmalle. Pirkanmaalla maalajit ovat tiiviitä, joten routiminen on erityisen tärkeää viljelyn onnistumisen kannalta. Routimaton maa jää tiiviiksi eikä muokkaudu.

Leuto ja sateinen talvi lisää ravinnevalumia routimattomilta pelloilta. Viljelymaa köyhtyy, kun arvokkaat ravinteet valuvat hukkaan pelloilta vesistöihin. 

Routaantumaton pelto on ongelmallinen talvella tehtävien kunnostustöiden kannalta: kun pellolle ei pääse ajamaan työkoneella, maan viljelykuntoa parantavan kalkituksen tekeminen vaikeutuu.

Pakkasen puute lisää tuholaisia ja kasvitauteja

Leutoina talvina pidemmät pakkasjaksot puuttuvat, mikä lisää satoa verottavien kasvitautien ja kasvintuhoojien esiintymistä. Kun kasvitautien ja tuholaisten määrä lisääntyy, myös tautiruiskutuksia tarvitaan enemmän. Kasvinsuojeluruiskutuksista koituu kuluja viljelijälle, ja niiden käytöllä on myös ympäristövaikutuksia.

Leudot talvet altistavat kasvustot myös home- ja sienitaudeille, joiden leviämistä edesauttaa pysyvän lumipeitteen sataminen routaantumattomaan maahan.

ELY-keskus ohjeistaa viljelijöitä tukiehtojen noudattamisessa

Pirkanmaan ELY-keskus auttaa osaltaan viljelijöitä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. ELY-keskus koordinoi, ohjeistaa ja valvoo viljelijätukien ehtojen toteutumista alueellaan, ja keskeinen osa työtä on viljelijöiden ja toimijoiden kouluttaminen tukiehdoista. Näin lisätään maatilojen mahdollisuuksia sopeutua muuttuviin ympäristöolosuhteisiin, esimerkiksi lauhoihin talviin.  

Erilaisten tukiehtojen ja tukimuotojen lisäksi ELY-keskuksen toimintaan kuuluvat kasvintarkastuksen tehtävät, jossa seurataan aktiivisesti kasvitauti- ja tuholaistilannetta mm. viljelyksillä, puutarhamyymälöissä ja sahoilla. Tällä pyritään estämään mahdollisten tautien ja tuholaisten leviäminen, mikä hyödyttää sekä kuluttajia että tuottajia.

Ympäristö viljelijätukien toimenpiteissä

EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella 2023–2027 on useita viljelijöille hyödyllisiä toimenpiteitä, jotka tukevat sopeutumista ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin voidaan vähentää peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä lisäävillä toimilla, kerääjäkasveilla sekä suojakaistoilla ja -vyöhykkeillä.

Lähes kaikkia viljelijöitä koskevat talviaikaisen vähimmäismaanpeitteen ja viljelykierron vaatimukset, jotka osaltaan pitävät huolta viljelymaan rakenteesta. Ne kuuluvat viljelijätukien ehdollisuuteen, mikä tarkoittaa perusvaatimuksia, joiden noudattaminen on viljelijätukien ehtona.  

Maatalouden ympäristökuormituksen vähentämiseen tähtää niin ikään viljelijätukiin kuuluva ympäristökorvaus, jonka toimenpiteitä ovat muun muassa kerääjäkasvit, maanparannus- ja saneerauskasvit sekä ravinteiden kierrättäminen ja sijoittaminen. Ympäristökorvaus perustuu viisivuotiseen ympäristösitoumukseen, jonka ehtoja noudattaa 80 % Pirkanmaan viljelijöistä.

Maaseuturahoitusta investointeihin ja kehittämiseen

Pirkanmaan ELY-keskus myöntää EU:n maaseuturahoitusta erilaisiin kehittämistoimiin, muun muassa maatalouden vesiensuojelun parantamiseen. Pellon vesitalouteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi salaojituksella, johon viljelijä voi hakea ELY-keskukselta maatalouden investointitukea.  

Myös Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamissa kehittämishankkeissa etsitään keinoja maatalouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Esimerkiksi Pro Agria Etelä-Suomen Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Pirkanmaalla -hankkeessa tarjotaan tiedonvälitystä ja koulutusta maatilayrittäjille tuleviin tuotannollisiin ympäristömuutoksiin varautumisessa ja niiden hyödyntämisessä.  

Lisätietoja

• Maaseuturahoituksella tuetaan ympäristöä ja ilmastoa (maaseutu.fi)
• Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila -hanke (proagria.fi)