Lauhat talvet uhkaavat vesistöjämme

Ilmastonmuutosten vaikutukset näkyvät jo järvissämme. Ne rehevöityvät ja kalakanta yksipuolistuu samalla, kun sinileväesiintymät lisääntyvät. Pirkanmaan ELY-keskuksen vesiyksikön ylitarkastaja Salla Hartikainen avaa tilannetta kolmen mahdollisen ilmastoskenaarion kautta. Riittävätkö nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet?

Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Salla Hartikainen. Kuva: Saara Ignatius, Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaalla, kuten koko Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo ja niiden ennustetaan olevan talvella suurempia kuin kesällä. Talviaikaiset sateet ovat lisääntyneet, ja sade tulee yhä useammin lumen sijaan vetenä. Myös talvitulvat voivat lisääntyä. Maaperä on aiempaa useammin talvella lumeton ja märkä. Lumipeiteaika lyhenee, ja järvien avovesiaika eli jäätön kausi pitenee.

− Näiden muutosten vuoksi lauhoina talvina maalta valuu aiempaa enemmän ravinnekuormitusta vesistöihin, kertoo ylitarkastaja Salla Hartikainen.

Ravinnekuormitus aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. Rehevöitymisen myötä vesi samentuu, sinileväkukinnot yleistyvät ja kalakanta yksipuolistuu. Suurin osa vesistöihin päätyvästä rehevöittävästä kuormituksesta on valuma-alueen maankäytöstä syntyvää hajakuormitusta. Esimerkiksi maa- ja metsätalousalueiden valumavedet sekä kaupunkien hulevedet kuljettavat ravinteita vesistöön. 

Vain pieni osa kuormituksesta on peräisin yksittäisistä lähteistä, kuten jätevedenpuhdistamoista ja teollisuuslaitoksista.

Kuinka vesistökuormitus muuttuu, kun ilmastonmuutos etenee?

Suomen ympäristökeskus (Syke) on tuottanut mallinnuksia siitä, kuinka vesistökuormitus muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Mallinnuksissa on tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutusta ravinnekuormitukseen tärkeimpien ravinteiden, fosforin ja typen, osalta sekä sitä, kuinka erilaiset vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat kuormitukseen. Esitämme nyt kolme vaihtoehtoista mallia ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesistöihimme.

Mallinnus 1: Ihmisen aiheuttaman toiminnan muutos vesistökuormituksessa nykyisillä vesiensuojelutoimilla

Kuvassa näkyy ilmastonmuutoksen seurauksena Pirkanmaan vesistöihin päätyvän ihmisperäisen fosforikuormituksen muutos, mikäli vesistöjen suojelua jatketaan nykyisillä vesiensuojelutoimenpiteillä. Ihmisperäisellä kuormituksella tarkoitetaan ihmisen toiminnasta syntyvää kuormitusta, kuten maankäytöstä, teollisuudesta ja yhdyskuntien toiminnoista. Tässä skenaariossa Pirkanmaan vesistöihin päätyvä ihmisperäinen fosforikuormitus kasvaa yli 10 prosenttia.

Tulos: Ilmastonmuutos lisää vesistökuormitusta, eivätkä nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet riitä vesien hyvän tilan saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. 

Mallinnus 2: Ihmisen aiheuttaman toiminnan muutos kuormituksessa kaikilla vesiensuojelutoimenpiteillä

Alla olevassa kuvassa näkyy ilmastonmuutoksen aiheuttama Pirkanmaan vesistöihin päätyvän ihmisperäisen fosforikuormituksen muutos tilanteessa, jossa kaikki vesienhoidon suunnittelussa esitetyt kuormitusta vähentävät toimenpiteet toteutetaan. Tämä toimenpideskenaario sisältää Pirkanmaalle suunnitellut maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet sekä ja haja-asutuksen jätevesijärjestelmien päivittämisen nykysääntöjen tasolle. 

Mallinnus 2 kuvaa myös ihmisperäisen kuormituksen muutosta. 

Tulos: Suurimmassa osassa Pirkanmaan vesistöjä fosforikuormituksen määrä kasvaa 5-10 tai yli 10 prosenttia. Vesistöihin päätyvä ihmisperäisen fosforikuormituksen määrä laskisi 5−10 prosenttia tai yli 10 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna.

− Yksittäisissä vesistöissä kuormitus voi myös pienentyä ennakoidun verran, mutta suurimmassa osassa Pirkanmaan vesistöjä kuormitus kasvaa, Hartikainen arvioi.

Mallinnus 3: Kaikista lähteistä peräisin olevan kuormituksen aiheuttama muutos vesistöissä

Viimeisessä kuvassa näkyy ilmastonmuutoksen aiheuttama muutos Pirkanmaan vesistössä, kun niihin päätyy fosforikuormitusta kaikista lähteistä tilanteessa, jossa kaikki vesienhoidon suunnittelussa esitetyt kuormitusta vähentävät toimenpiteet toteutetaan.

Tulos: Tässä skenaariossa fosforikuormitus vesistöihin kasvaa suuressa osassa Pirkanmaata yli 10 prosenttia toimenpiteiden laajasta toteuttamisesta huolimatta.

− Ilmastonmuutoksen vaikutusten takia fosforikuormitus kasvaa, vaikka kaikki vesiensuojelutoimenpiteet toteutettaisiin, Hartikainen kertoo.

Mitä voimme tehdä ravinnekuormituksen hillitsemiseksi?

Ravinnekuormituksen lisääntymistä voidaan hillitä esimerkiksi maa- ja metsätalouden vesiensuojelukeinojen avulla. Peltojen kasvipeitteisyys talviaikaan vähentää kuormitusta, koska kasvit sitovat ravinteita ja estävät maan eroosiota sadeveden mukana. Suojavyöhykkeet ojien ja purojen varsilla pidättävät ravinteita. Maanmuokkauksen, kaivuutöiden ja hakkuiden ajoittaminen kuivaan aikaan pienentää toimenpiteistä aiheutuvaa kuormitusta.

− Tulevaisuudessa vesiensuojelutoimenpiteitä tarvitaan vieläkin enemmän, ja toimenpiteet tulee myös kohdentaa paremmin, Hartikainen sanoo.

Mitä ovat VESSU ja Vemala?

Syken vetämässä hankkeessa VESSU-ST (vesienhoidon suunnittelutyökalun suunnittelu ja toteutus) kehitetään vesienhoidon malleja ja paikkatietotyökaluja. Pirkanmaan ELY-keskus mukana hankesuunnittelussa.
 
Vedenlaadun ja ravinnekuormituksen VEMALA on malli, jonka avulla voidaan mallintaa ravinteiden kulkua maalta vesistöihin ja edelleen Itämereen. VEMALAssa on ilmastonmuutosskenaarioita, eli mallinnuksia siitä, miten vesistöihin päätyvä kuormitus muuttuu eri ilmastonmuutosskenaarioissa. 
Mallinnus käsittää vuodet 2024-2053, ja se perustuu RCP4.5-ilmastoskenaarioon, jonka mukaan kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat vielä jonkin aikaa, mutta kääntyvät laskuun vuoden 2040 tienoilla. Viime vuonna mallitulokset saatiin julkaistua avoimena paikkatietoaineistona VESSU-hankkeessa, jossa Pirkanmaan ELY toimii ELY-keskusten yhteystahona.

Lähteet:
Ilmasto-opas.fi: Ilmastonmuutos Suomessa
VESSU-ST -hanke (Syke.fi)
Kuormitusmalli WSFS-Vemala (Syke.fi)

Lue myös: 

Miten lauha talvi vaikuttaa vesistöihin ja mitä Pirkanmaan ELY-keskus tekee tämän eteen? (ely-keskus.fi, 17.3.2025)
Pirkanmaan lumikertymät pieniä – kevättulvat jäämässä vähäisiksi (STT Info, 13.3.2025)