Navigointivalikko
Tienpidon ja liikenteen suunnitelma - kestävä liikkuminen

Kestävä liikkuminen

Polkupyöriä parkissa seinän vierustalla.

Liikenteen päästötavoitteiden mukaisesti liikenteen päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet (saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus) pyrkivät kaikki hillitsemään ilmastonmuutosta.

Kestävyydellä tavoitellaan sitä, että ihmisten mahdollisuudet valita kestävämpiä liikkumismuotoja paranevat, etenkin kaupunkiseuduilla. Myös Keski-Suomen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tähtää siihen, että liikennejärjestelmä tukee päästötöntä liikennettä. Edellisellä tarkoitetaan mm. toimenpiteitä ja ratkaisuja, jotka tukevat kävelyn ja pyöräilyn lisääntymistä ja julkisen henkilöliikenteen ja muiden liikenteen palvelujen hyödyntämistä yksityisautoilun sijaan. Kestävien kulkutapojen hyödyntämisen tulee olla helppoa, turvallista ja kilpailukykyistä suhteessa autoliikenteeseen. Myös erilaisten uusien jaettujen ja yhteiskäyttöpalvelujen edistäminen tukee kestävää liikkumista.

ELY-keskus edistää kestävien liikkumismuotojen käyttöä monipuolisella keinovalikoimalla ja laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Teemme yhteistyötä kuntien maankäytön suunnittelun kanssa osallistumalla sekä laatimalla yhdessä kaavoitusta tukevia maanteitä koskevia selvityksiä ja suunnitelmia, joissa huomioidaan laajasti koko liikennejärjestelmän ja liikkumisen tarpeet.

ELY-keskus laatii yhdessä kuntien kanssa turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmia. Niissä tarkastellaan maantie- ja katuverkon pienempiä parantamistarpeita. ELY-keskus edistää maakunnassa yhdessä Keski-Suomen liiton kanssa jatkuvaa liikennejärjestelmä- sekä liikenneturvallisuustyötä, missä yhtenä keskeisenä lähtökohtana  on myös kestävä liikkuminen ja sen edistäminen.

Keski-Suomen ELY panostaa jalankulku- ja pyöräverkon kehittämiseen

Edistämme jalankulkua ja pyöräilyä mm. olemassa olevaa infraa parantamalla ja täydentämällä. Jyväskylän seudulla tavoitellaan seutuyhteyksien jatkuvuutta kaupungin keskustasta kaikkiin ilmansuuntiin.

Jyväskylän seudulla laadittiin vuosina 2020-2021 useita jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitelmia, ja näistä on saatu toteutukseen neljä hanketta. Vuonna 2021 valmistui seututien 637 osuus Tiituspohja-Leppävesi sekä 2022 Vesangantien ja Kinkovuorentien jalankulku- ja pyöräilyväylät. Vuonna 2023 toteutetaan seututien 637 osuus Peurunka-Kuusa. Valmiit suunnitelmat on olemassa myös Laukaan Kantolantien eteläosan sekä Jyväskylässä Autiokankaantien jalankulku- ja pyöräilyväylille, joiden toteuttaminen odottaa vielä rahoitusta.

Vuonna 2022 valmistui myös Väyläviraston valtatien 4 Kirri-Tikkakoski -hankkeessa yli 25 kilometriä uutta jalankulku- ja pyöräilyväylää maantieverkolle. Hankkeiden edistämisessä pääpaino on Jyväskylän ympäristössä, koska suuren väestömäärän keskuudessa myös vaikutukset mm. kulkumuotovalintoihin ja sitä kautta ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ovat suurimmat. Hankkeita on pystytty edistämään aiempaa paremmin Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen (ym.fi) myötä saadun rahoituksen avulla.

Muissa kunnissa on rakennettu myös mm. Sumiaistentien jalankulku- ja pyöräilyväylä Äänekoskella vuonna 2022. Uusia jalankulku- ja pyöräilyväyliä tullaan rakentamaan vuonna 2023 ainakin myös Äänekoskella Konginkankaantiellä sekä Viitasaarella Isoahontiellä.

ELY-keskus ylläpitää tietovarantoa Keski-Suomen alueen jalankulku- ja pyöräilyväylä- sekä suojatietarpeista. ELY-keskus päivitti vuonna 2021 kuntien näkemyksiä alueidensa jalankulku- ja pyöräilyväylätarpeista ja niiden priorisoinnista erillisellä kyselyllä. Lisäksi 2022 laadittiin Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-alueella näkemys seudullisesta ja kunnallisesta pyöräverkosta ja tarpeista osana laajempaa MAL-seudun kehityskuvatyötä. Näitä aineistoja hyödynnetään suunnittelutarpeiden ennakointiin ja hankkeiden priorisointiin.

ELY-keskus tulee lisäksi laatimaan maakunnan alueella ns. kylätieselvityksen, jolla kartoitetaan sopivia kohteita jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksien turvaamiseksi kustannustehokkaasti tiemerkintöjen ja opasteiden avulla. ELY-keskus käynnistää vuonna 2023 myös tiesuunnitelman yhdysteiden 16620 ja 6113 (nk. Vanha nelostie) jalankulku- ja pyöräilyväylästä välillä Muurame-Keljonkangas.

Kunnilla on omilla alueillaan merkittävä rooli hankkeiden edistämisessä ja rahoittamisessa. Erityisesti kaupunkiseuduilla kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä on mahdollista vaikuttaa kulkumuotojakaumaan, ja sen myötä edistää päästövähennystavoitteiden täyttymistä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä keskeistä on kuitenkin turvallisuuden ja houkuttelevuuden parantaminen. Kaupunkiseutujen ulkopuolella kulkumuotojakauman vaikuttamisen sijaan keskeistä on mm. turvallisten koulumatkojen ja lasten omaehtoisen liikkumisen mahdollistaminen.

Tavoitteena yhtenäisempi jalankulku- ja pyöräilyverkon kunto

Jalankulku- ja pyöräilyverkon kuntoa ja hoitoa kehitetään siten, että tietyn väyläosuuden kunto olisi aiempaa yhtenäisempi koko välillä.

Päällysteiden ylläpidossa ja hoidossa kiinnitetään entistä tarkemmin huomiota koko yhteyden tasaiseen laatutasoon. Maanteiden hoidon Jyväskylän uusi alueurakka käynnistyi lokakuussa 2023. Uudessa urakassa Jyväskylän keskustasta lähtevät pääreitit (Jyväskylä-Tikkakoski, Jyväskylä-Leppävesi, Jyväskylä-Kinkomaa sekä Halssila-Vaajakoski), yhteensä noin 50 kilometriä on nostettu nk. hoidon laatuluokkaan. Näillä väylillä hoidon laadunvalvontaan ja raportointiin kiinnitetään erityistä huomiota ja urakoitsija tekee laadunvalvontaa säännöllisesti myös polkupyöräillen.

Maantieverkolla on tavoitteena toteuttaa myös olemassa olevan verkon parannuksia, toisin sanoen mm. näkemäpuutteisiin, esteettömyyden ja viitoituksen parantamiseen sekä muihin turvallisuuteen ja kulkumukavuuteen vaikuttaviin puutteisiin kohdistuvia toimenpiteitä.

Jyväskylässä pyöräilyväylien käytettävyyttä parannettiin vuonna 2022 myös pyöräilyväylien opastuksella yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa. Viitoitus toteutettiin kokonaisuutena yhteensä 11:lle reitille katu- ja maantieverkolle. Tavoitteena on vielä tarkentaa opastusta reittien epäjatkuvuuskohtien osalta.

Liityntäpysäköinnin kehittäminen

Liityntäpysäköintimahdollisuuksia parannetaan hankkeiden yhteydessä koko maakunnassa.

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen kanssa laaditun pyörien liityntäpysäköintitarveselvityksen pohjalta on toteutettu parannuksia pyörien pysäköintiin bussipysäkeillä. Seututielle 637 Leppäveden kohdalle on rakennettu vuonna 2021 pyörien liityntäpysäköinti jalankulku- ja pyöräilyväylähankkeen yhteydessä. Jyväskylän kaupunki on myös toteuttanut 2021-2022 pyöräkatoksia useille katuverkon pysäkeille. Myös mm. valtatien 4 Kirri-Tikkakoski tiehankkeessa Väylävirasto on toteuttanut liityntäpysäköintialueita osana eritasoliittymien pysäkkijärjestelyjä.

Liityntäpysäköintijärjestelyt vaativat merkittävää yhteistyötä kuntien kanssa. Vuonna 2021 on valmistunut Keski-Suomen liiton teettämä maakunnallinen liityntäpysäköintiselvitys, jonka tuloksia hyödynnetään liityntäpysäköinnin kehittämisessä koko maakunnan alueella. ELY-keskus ja kunnat laativat yhteistyössä vuonna 2023 pyörien liityntäpysäköinnin parantamiseksi rakentamissuunnitelmia Jyväskylän MAL-sopimuskunnissa, joita pyritään saamaan toteutukseen seuraavilla MAL-sopimuskausilla. Lisäksi on laadittu rakentamissuunnitelmat neljälle kohteelle Joutsassa, Keuruulla, Saarijärvellä ja Pihtiputaalla.

Taulukossa on esitetty Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt kestävän liikkumisen tavoitteet (Lähde: http://keskisuomi.info/liikenne/kestava-liikkuminen/):

YLEISET TAVOITTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU SEUTUKAUPUNGIT JA KUNTAKESKUKSET MAASEUTU
Kävely- ja pyöräilymatkojen määrä lisääntyy 30 % vuoteen 2030 mennessä (nykytilaan verrattuna). Joukkoliikenteen ja pyöräilyn kilpailukyky työmatkaliikenteessä paranee verrattuna autoon. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet keskustaajamissa paranevat erityisesti alle 5 km etäisyydellä keskustasta. Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen tapahtuu liikenneturvallisuuden  ehdoilla.
Vähintään puolet uusista kävely- ja pyöräilymatkoista tulee siirtymänä henkilöautomatkoista. Kestävien kulkutapojen yhteenlaskettu kulkutapaosuus kasvaa 50 %:in. Matkaketjujen toimivuus paranee sekä liikenneväylien kehittämistoimenpiteillä että uuden teknologian avulla. Uusien liikkumispalvelujen käyttöönotto maaseudun liikenteessä helpottuu.
Keski-Suomi edistää liikenteen kierto- ja jakamistaloutta. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranevat erityisesti alle 5 km pituisilla matkoilla.    

Päivitetty: 03.04.2023