ELY-keskukset ilmastotoimijoina

Asiantuntijuutta ja ilmastoyhteistyötä alueilla

Jäinen ja vetinen tie, jolla kahden lenkkeilijän jalat näkyvissä.


Kainuun päästönäkymä

Hiilineutraali Suomi 2035 tavoite tarkoittaa sitä, että Suomen päästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin nielut. Ilmastotyössämme seuraamme sekä päästöjen että nielujen kehittymistä Kainuussa.

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisee vuosittain kuntien kasvihuonepäästöt. Laskelmista selviää Kainuun päästökehitys vuodesta 2005 lähtien.

Voit tarkastella Kainuun tai oman kuntasi päästöjä tarkemmin hiilineutraalisuomi.fi

  • Kainuun päästöt vuonna 2019 olivat 602 kt co2 ekv. Päästöt ovat laskeneet 20 %. viidentoista vuoden takaiseen tasoon nähden. Kainuun kasvihuonepäästöistä energian ja liikenteen päästöt ovat 60 % kaikista Kainuun päästöistä. Maaseutumaiselle ja harvaan asutetulle maakunnalle tämä on hyvin odotettua.

    Vuodesta 2016 alkean Kainuussa on tuotettu tuulivoimaa, joka SYKEn laskelmissa nähdään kompensoivina päästöinä. Tuulivoimaa tuotti kompensoivia päästöjä -22,6 kt CO2 ekv vuonna 2019.

    Kainuun suurimmat päästölähteet vuonna 2019 olivat energia, liikenne ja maatalous.

    Suurimmat päästölähteet Kainuussa: liikenne 43 %, energia 33 %, maatalous 21 %, muut 4 %.

    Suurimmat päästövähenemät vuodesta 2005 vuoteen 2019 on saatu seuraavilla sektoreilla;

    • öljylämmitys -48,9 %
    • jätteiden käsittely -48,9 %
    • teollisuus -46 % 
    • sähkönlämmitys -43,8 %

    Liikenteen päästöistä valtaosa syntyy tieliikenteestä (145 kt CO2 ekv ) ja työkoneista (100 ktCO2 ekv). Kainuussa etäisyydet ovat pitkiä ja kattavaa joukkoliikennejärjestelmää ei ole. Liikenteen päästöjä pyrimme vähentään kansallisen fossiilittoman tieliikenne kartan mukaisesti yhteistyössä alueellisesti merkittävien toimijoiden kanssa. 

    Kainuussa energia tuotetaan valtaosin uusiutuvista raaka-aineista, lukuun ottamatta liikenteen tarvitsemia raaka-aineita. Energiasektorilla kaukolämpö tuottaa suurimmat päästöt. Kaukolämmön tuotannon merkittävimmät energialähteet vuonna 2018 olivat biomassa 54 % ja turve 32 % (Karoliina Auvinen, Canemure 2020). Kainuussa turpeesta luopumiseen tueksi on laadittu alueellinen oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma. Rahoitusta ja tukea myöntää Kainuun liitto.

    Maatalouden päästöt koostuvat lannankäsittelystä, tuotantoeläinten ruoansulatuksesta, maatalousmaan maaperästä sekä kalkituksesta. Maatalouden ilmastotoimet ovat monisyiset ja tulevaisuudessa niihin tullaan kohdistamaan monia eri toimia niin EU kuin kansallisella tasolla. Kainuussa maatalouden sektori tulee nähdä ilmastokestävän ruuan ja uusiutuvien raaka-aineiden tuottajana sekä merkittävänä hiilen sitojana ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Parhaillaan valmistellaan alueellista maaseudunkehittämissuunnitelmaa.

  • Maankäyttösektorin (LULUCF) merkitys on suuri Kainuun ilmastotyölle, sillä Kainuu on metsäinen maakunta.  Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja ne toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maankäyttösektorin päästöt ja nielut vaihtelevat merkittävästi vuosittain, johtuen turvetuotannon muutoksesta ja vaihtelevista metsähakkuista. Lisäksi maankäyttösektorin toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja tietopohjaan liittyy suurempia epävarmuuksia kuin muilla sektoreilla.

    Nettonielu tarkoittaa prosessia, toimintaa tai mekanismia, johon kuuluu sekä päästölähteitä että nieluja, ja joiden määrällisten yksiköiden (päästöjen ja poistumien) summa on negatiivinen (poistumat ovat päästöjä suuremmat)

    Kainuun LULUCF sektorin nettonielut vuonna 2016 olivat -3685 kt co2 ekv

    •  metsämaat ja maatalousmaat sitovat hiiltä -5 270 kt co2 ekv
    •  turvemaat ja turveviljely tuottavat päästöjä 1585 kt co2 ekv
       

    Turvemaat ja turveviljely tuottavat maankäyttösektorilla merkittävän määrän päästöjä (1 585 kt co2 ekv). Silti Kainuun maankäyttösektorin nielut tekevät maakunnasta nettopäästöiltään hiilinegatiivisen maakunnan, sillä nielut kompensoivat tuottamamme päästöt (602 kt co2 ekv.)

    Hiilinegatiivisuudesta huolimatta Kainuun tavoitteena on edelleen kasvattaa hiilinieluja ja laskea päästöjä sekä edistää kiertotaloutta ja luonnonmonimuotoisuutta.