Ilmasto- ja luontobarometrit 2025: Suomalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta on vahva

Suhtautuminen ilmastotoimiin on muuttunut myönteisemmäksi. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin jyrkin erimielisyys ilmastoväittämissä on vähentynyt. Enemmistö kannattaa ilmastotoimia hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2035. Ilmastokysymykset jakavat kuitenkin mielipiteitä eri väestöryhmissä luontokysymyksiä enemmän.  

Suomalaisten huoli luontokadosta on suuri. Maailman luonnon tilanteesta on huolissaan 91 prosenttia vastaajista. Omaa lähiluontoa pidetään erityisen tärkeänä. Luonnonsuojelun keinoista mielipiteet kuitenkin jakaantuvat. Lisäksi monet ovat epätietoisia, mitä luonnon hvväksi voi itse tehdä.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat toisiinsa kietoutuneita ympäristöongelmia. Tammikuussa 2025 toteutettiin samanaikaisesti ilmasto- ja luontobarometrit ja kysymyksiä yhteismitallistettiin ja vertailtiin. Kumpaankin kyselyyn saatiin reilu tuhat vastaajaa. Tuloksia verrattiin myös vastaaviin aikaisemmin toteutettuihin kyselyihin. Tutkimusten tilaajina olivat valtionhallinnon ilmastoviestinnän ja biodiversiteettiviestinnän ohjausryhmät.

Muutoksia nähdään jo omassa arjessa

Ilmastonmuutos nähdään yhdeksi suurimmista uhista maailmassa (81 prosenttia). Selvä enemmistö ilmasto- ja luontobarometrien vastaajista näkee, että ilmastonmuutoksen (86 prosenttia) ja luontokadon (88 prosenttia) vaikutukset näkyvät eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja luontokadon pysäyttämisen kiireellisyys ymmärretään laajasti.  

Näkemykset jakautuvat erityisesti siinä, onko ilmastonmuutoksen vaikutukset uhka Suomen taloudelle ja turvallisuudelle tai onko itse ylipäätään huolissaan vaikutuksista Suomessa. Kuitenkin enemmistö näkee uhat ja huolen näissäkin asioissa (60–67 prosenttia).

Monet suomalaiset ovat kokeneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia omassa arjessaan, muun muassa talvien leudontumisena ja liukkauden lisääntymisenä. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä lähiympäristössään on havainnut yli puolet (55 prosenttia) vastanneista.

Suomalaisten omat ympäristöteot ovat nousussa

Verrattuna kaksi vuotta sitten toteutettuun vastaavaan ilmastokyselyyn suomalaiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota toimintansa ympäristövaikutuksiin. Yli puolet (53 prosenttia) vastaajista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Vuonna 2023 näin vastasi 43 prosenttia. Uusimmassa kyselyssä 43 prosenttia kertoo muuttaneensa elämäntapojaan, kuten muuttanut liikkumistapoja, ruokailutottumuksia tai asumisratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (vuonna 2023: 38 %).  

Ilmastokestävän, kasvipainotteisen ravinnon tulisi 69 prosentin mielestä olla edullisempaa kuin suuripäästöisen ravinnon. Näin vastanneiden osuus on noussut yli kymmenen prosenttia kahdessa vuodessa.

Luontokadon olemassaolo tiedostetaan, mutta tietoa vaikutusmahdollisuuksista kaivataan  

Ymmärrys luontokadon moninaisista vaikutuksista yhteiskuntaan on lisääntynyt.  Suomalaisista 86 prosenttia on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen. 55 prosenttia on havainnut luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä lähiympäristössään.

Valtaosa (98 prosenttia) kokee, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Puhdas luonto on merkittävä osa suomalaista identiteettiä. 81 prosenttia pitää luontoa itselleen tärkeänä tai melko tärkeänä (16 prosenttia).

Noin puolet suomalaisista katsoo toimivansa luonnon monimuotoisuuden puolesta. Lisää tietoa kuitenkin kaivataan siitä, miten luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon: lähes kolmannes ei osaa sanoa, toimiiko luonnon puolesta. Suomalaisista 56 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisten tietoisuus luontokadon merkityksestä ei ole riittävällä tasolla.

Vihreältä siirtymältä toivotaan elinvoimaa kuntiin – kunnilta odotetaan ilmasto- ja luontotyötä

Suomalaisista 76 prosenttia näkee, että kunnat voivat vahvistaa elinvoimaansa houkuttelemalla alueelle vihreitä investointeja. Yli puolet vastaajista (56 prosenttia) on sitä mieltä, että puhdasta teknologiaa tulee rakentaa, vaikka se aiheuttaa luontohaittoja. Toisaalta luontohaitat tulee kompensoida eli hyvittää parantamalla luonnon tilaa toisaalla (78 prosenttia).

Kuntien ja kaupunkien ilmastotyötä pidetään tärkeänä (78 prosenttia). Valtaosa suomalaisista (89 prosenttia) on sitä mieltä, että luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa. Kuntien on tarjottava asukkailleen mahdollisuus myös ilmastokestävään arkeen, esimerkiksi kehittämällä kestävää liikkumista, parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta ja edistämällä uusiutuvan energian käyttöä (76 prosenttia).   

Kuntien on myös varauduttava nykyistä aktiivisemmin ilmastonmuutoksen riskeihin, esimerkiksi varautumalla helteisiin, liukastumisiin ja tulviin (81 prosenttia).

Maanomistajille toivotaan kannustimia, yrityksillä merkittävä rooli ilmastotoimissa

Suomalaisten mielestä viljelijöitä ja metsänomistajia tulee tukea ja kannustaa enemmän päästöjä vähentävien ja ilmastokestävien toimien käyttöönottoon (79 prosenttia). Tämä lausuma on saanut yli kymmenen prosenttia enemmän kannatusta kuin kaksi vuotta sitten.

Metsien rooli ilmastonmuutosta hillitsevänä hiilinieluna nähdään tärkeänä. Vastaajista 75 prosenttia oli sitä mieltä, että metsähakkuiden määriin ja hoitotapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät.

Selvän enemmistön (80 prosenttia) mielestä yrityksiltä tulisi myös edellyttää toimia ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Luontotoimien osalta alle puolet (41 prosenttia) vastaajista on sitä mieltä, että suomalaiset yritykset ja toimialat huomioivat luonnon riittävästi toiminnassaan. Vastaajista 90 prosenttia haluaa, että luontohaittoja aiheuttavien yritysten tulee hoitaa luonnon tilan parantamisen kustannukset.

Luonnon tilan parantamisessa nähdään myös taloudellisia mahdollisuuksia. 74 prosenttia vastaajista uskoo, että luonnon tilan parantamisella voidaan saavuttaa taloudellista hyötyä, kuten liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

ELY-keskus toimii vahvasti ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi

Puolet suomalaisista näkee valtion viranomaisten roolin – yritysten, EU:n, YK:n ja kansalaisten lisäksi – ilmastotoimien vahvistajana tärkeäksi.  Valtion aluehallinnossa toimiva ELY-keskus on monipuolinen toimija alueilla ilmasto- ja luontokysymyksissä.  

ELY-keskuksen ilmasto- ja luontotyöstä esimerkkeinä:  

Rahoitamme ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita edistäviä hankkeita muun muassa maaseutu- ja yritysrahoituksen kautta. Edistämme vihreän siirtymän hankkeita ja kehitämme hankkeiden ja kaavoituksen ilmastovaikutusten arviointia. Turvaamme maaperän ja metsien hiilivarastoja luonnonsuojelulla ja tehostamalla maankäyttöä. Toteutamme maakunnallisessa yhteistyössä suunnitelmallista liikennejärjestelmätyötä ilmastopäästöjen vähentämiseksi, kehitämme joukkoliikennettä ja parannamme pyöräilyn houkuttelevuutta. Toteutamme ja edistämme alueellisessa yhteistyössä sovittuja ilmasto- ja luontotoimenpiteitä. Ennallistamme luontokohteita ja kehitämme tulva- ja kuivuusriskien hallintaa. Tuotamme ja jaamme tietoa ilmasto- ja luontoasioista aktiivisesti.  

Lue lisää:

• Ympäristöministeriön tiedote (ym.fi)

Suomen ympäristökeskus on julkaissut kuntien ilmastopäästötiedot koskien vuotta 2022. Varsinais-Suomen kuntien päästöt ovat laskeneet 38 % vuosien 2005–2022 välillä (Hinku-laskenta ilman päästöhyvityksiä). Edellisvuodesta päästöt ovat laskeneet 4,9 prosenttia.

Kuva 1. Varsinais-Suomen kuntien yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022. Päästöt on laskettu Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. ©Suomen ympäristökeskus

Suurin kasvihuonekaasujen päästölähde oli edellisvuosien tapaan tieliikenne, jonka päästöt olivat 28 prosenttia. Rakennusten eri lämmitysmuotojen yhteenlaskettu päästöosuus oli 22 prosenttia, josta kaukolämmön osuus oli 9 prosenttia. Maatalouden osuus päästöistä oli 17 prosenttia.

Kuva 2. Varsinais-Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma.
Laskettu Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. ©Suomen ympäristökeskus

Päästöt vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla sektoreilla lukuunottamatta päästökauppasektorin ulkopuolista teollisuutta, jossa päästöt kasvoivat 28 prosenttia. Suomen ympäristökeskuksen mukaan keskeisenä syynä koko Suomen tasolla oli öljyn käytön lisääntyminen Ukrainan sodan vuoksi. Laskelmaan kuuluvan päästökauppasektorin ulkopuolisen teollisuuden osuus kokonaispäästöistä oli 7 prosenttia. Myöskään työkoneiden päästöt eivät merkittävästi laskeneet.

Energiasektorin päästöjen vähentämisessä saavutettu merkittäviä tuloksia

Sähkön ja kaukolämmön tuotannon puhdistumisella on ollut suuri merkitys päästöjen pienenemisessä. Varsinais-Suomessa kaukolämmön päästöjen vähentämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä vuosien ajan. Lyhyelläkin aikavälillä on saavutettu paljon. Kaikkiin Suomen kuntiin keskimääräisesti verrattuna (-2,2 %) kaukolämmön päästöt laskivat Varsinais-Suomessa edellisestä vuodesta huomattavasti enemmän (-14,8 %). Myös öljylämmityksen (-16,7 %) ja sähkölämmityksen (-11,1 %) päästöt laskivat huomattavasti. Sähkön kulutuksen päästöt vähenivät 9 prosenttia. Tähän vaikutti Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi.

Jakeluvelvoitteen muutokset vaikuttivat tieliikenteen päästöihin negatiivisesti – tavoitteena liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030

Tieliikenteen päästöt pienenivät 3,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuorma-autoliikenteessä päästöt koko Suomen tasolla kasvoivat siitä huolimatta, että ajosuorite pieneni. Kuorma-autoliikenteen päästöjen kasvuun vaikutti polttoaineisiin sekoitettavien biokomponenttien jakeluvelvoitteen pieneneminen. Jakeluvelvoitteen muutokset näkyvät erityisesti dieseliä polttoaineena käyttävissä liikennemuodoissa, kuten kuorma-autoliikenteessä.

Vuosien 2005–2030 välillä Varsinais-Suomen ilmastotiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt. Vuoden 2022 päästölaskelman perusteella se vaatii vielä 32 prosentin vähennystä tieliikenteen päästöistä.

Henkilöautojen keskimääräiset päästöt ja ajosuorite (km) ovat laskeneet vähitellen. Vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö-, hybridi- ja kaasuautot) osuus oli Varsinais-Suomessa 6 prosenttia vuonna 2022.

Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijoiden laatiman politiikkasuosituksen mukaan liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi ajoneuvojen sähköistämisen, uusiutuvien polttoaineiden ja kestävän liikkumisen kannustimien avulla.

Maatalouden päästöt vähenivät 3 prosenttia edellisestä vuodesta, mihin on arvioitu vaikuttaneen lannoitteiden hinnannousu. Maatalouden päästöjä voidaan vähentää kehittämällä viljelytapoja, kotieläintuotantoa ja maatilojen energiatalouden käytäntöjä. Eläinten ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöt vähenevät järkevällä toiminnan tehostamisella. Varsinais-Suomessa on hanketoimintaa ilmasto- ja ympäristökestävämmän maatalouden kehittämiseksi. Myös koulutusta ja neuvontaa järjestetään viljelijöille.

Varsinais-Suomen ilmastotiekartassa tavoitteeksi on asetettu päästöjen 80 prosentin lasku vuosien 2005–2035 välillä. Tavoite on haastava. Päästöjen tulisi laskea vielä 68 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi loput syntyvät päästöt tulisi pystyä kompensoimaan hiilensidontaa kasvattamalla. Ilmastotyössä on tärkeää myös huolehtia luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.

Lue lisää

• Hiilineutraali Lounais-Suomi (ymparistonyt.fi)
• Kuntien ilmastopäästöt laskeneet 38 prosenttia 2000-luvun huippuvuodesta (hiilineutraalisuomi.fi) 

Suomen ympäristökeskus on julkaissut kuntien ilmastopäästötiedot koskien vuotta 2022. Satakunnan kuntien päästöt ovat laskeneet 39 % vuosien 2005–2022 välillä (Hinku-laskenta ilman päästöhyvityksiä). Edellisvuodesta päästöt ovat laskeneet 5,2 prosenttia.

Kuva 1. Satakunnan kuntien yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022. Päästöt on laskettu Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. ©Suomen ympäristökeskus

Suurin kasvihuonekaasujen päästölähde oli edellisvuosien tapaan tieliikenne, jonka päästöt olivat 29 prosenttia. Rakennusten eri lämmitysmuotojen yhteenlaskettu päästöosuus oli 20 prosenttia. Maatalouden osuus päästöistä oli 21 prosenttia.

Kuva 2. Satakunnan kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma.
Laskettu Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä. ©Suomen ympäristökeskus

Päästöt vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna kaikilla sektoreilla lukuunottamatta päästökauppasektorin ulkopuolista teollisuutta ja työkoneita. Teollisuuden päästöt kasvoivat 37 prosenttia ja työkoneiden hillitymmin 0,3 prosenttia. Suomen ympäristökeskuksen mukaan keskeisenä syynä päästökauppasektorin ulkopuolisen teollisuuden päästöjen kasvussa oli koko Suomen tasolla öljyn käytön lisääntyminen Ukrainan sodan vuoksi. Työkoneiden laskennassa tehtiin tarkennuksia. Esimerkiksi metsäkoneiden päästöissä oli huomattavia kuntakohtaisia muutoksia. Työkoneiden osuus päästöistä oli Satakunnassa 7,5 prosenttia ja laskelmaan kuuluvan päästökauppasektorin ulkopuolisen teollisuuden osuus kokonaispäästöistä oli 6,6 prosenttia.

Energiasektorin päästöjen vähentämisessä saavutettu merkittäviä tuloksia

Sähkön ja kaukolämmön tuotannon puhdistumisella on ollut suuri merkitys päästöjen pienenemisessä. Satakunnassa kaukolämmön päästöjen vähentämisessä on lyhyellä aikavälillä saavutettu paljon. Päästöjen vähentymiseen on vaikuttanut muun muassa Porin Energian vuonna 2020 valmistunut Aittaluodon biokattilalaitos. Harjavallan kaukolämpö tuotetaan yli 90 prosenttisesti Suurteollisuuspuiston hukkalämmöllä.

Kun Suomen kuntien kaukolämmön päästöt laskivat keskimäärin 2,2 %, Satakunnassa päästöt laskivat edellisestä vuodesta jopa neljänneksen (-24,8 %). Myös öljylämmityksen (-15,6 %) ja sähkölämmityksen (-11,8 %) päästöt laskivat huomattavasti. Sähkön kulutus väheni 11,7 prosenttia. Tähän vaikutti Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi.

Jakeluvelvoitteen muutokset vaikuttivat tieliikenteen päästöihin negatiivisesti

Tieliikenteen päästöt pienenivät 3,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuorma-autoliikenteessä päästöt koko Suomen tasolla kasvoivat siitä huolimatta, että ajosuorite pieneni. Kuorma-autoliikenteen päästöjen kasvuun vaikutti polttoaineisiin sekoitettavien biokomponenttien jakeluvelvoitteen pieneneminen. Jakeluvelvoitteen muutokset näkyvät erityisesti dieseliä polttoaineena käyttävissä liikennemuodoissa, kuten kuorma-autoliikenteessä.

Henkilöautojen keskimääräiset päästöt ja ajosuorite (km) ovat laskeneet vähitellen. Vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö-, hybridi- ja kaasuautot) osuus oli Satakunnassa 3,6 prosenttia vuonna 2022.

Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijoiden laatiman politiikkasuosituksen mukaan liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi ajoneuvojen sähköistämisen, uusiutuvien polttoaineiden ja kestävän liikkumisen kannustimien avulla.

Maatalouden päästöt vähenivät 2,1 prosenttia edellisestä vuodesta, mihin on arvioitu vaikuttaneen lannoitteiden hinnannousu. Maatalouden päästöjä voidaan vähentää kehittämällä viljelytapoja, kotieläintuotantoa ja maatilojen energiatalouden käytäntöjä. Eläinten ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöt vähenevät järkevällä toiminnan tehostamisella. 

Satakunnassa on laadittu ilmastotyön tueksi ilmasto- ja energiastrategia. Sen visiona on ilmastoystävällinen, kestävien energiaratkaisujen maakunta vuonna 2030.

Lue lisää

• Hiilineutraali Lounais-Suomi (ymparistonyt.fi)
• Kuntien ilmastopäästöt laskeneet 38 prosenttia 2000-luvun huippuvuodesta (hiilineutraalisuomi.fi)

Kotieläintilojen ravinteiden kierrätys on merkittävässä roolissa sekä ilmastonsuojelussa että vesiensuojelussa. Kotieläintiloilla syntyvä lanta tarjoaa mahdollisuuksia niin biokaasutuotannon syötteeksi kuin lannoitteiden valmistuksen raaka-aineeksi, minkä lisäksi se on paikoitellen käyttökelpoista lannoitteena jopa sellaisenaan. Sikatiloille soveltuvien ravinnekierrätysratkaisuiden levittämiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskus ja John Nurmisen säätiön Lantakierrätys-hanke toteuttivat Sikatalous kannattavaksi ravinteita hyödyntäen -tilaisuuden Varsinais-Suomen sikatilallisille. Tapahtuma järjestettiin keskiviikkona 13.12.2023 Vehmaalla Pirteän Porsaan tiloissa, missä asiantuntevien esitysten ohella päästiin ihailemaan pieniä porsaita.

Pelloille levitettävien ravinteiden määrää säädellään fosforiasetuksella

Monille sikatiloille on haastavaa löytää levitysalaa tilalla syntyvälle lannalle. Vuonna 2023 voimaan tullut fosforiasetus tiukentaa pelloille levitettävän fosforin määrää entisestään, minkä vuoksi lantaa tulee kuljettaa levitettäväksi yhä kauemmas tai sille tulee keksiä muita hyödyntämistapoja. ProAgrian Jarmo Pirhosen mukaan fosforiasetuksen määräykset fosforin käytöstä perustuvat jatkossa viljeltävään kasviin, viljavuusluokkaan, satotasokorjaukseen ja fosforin tasaukseen. Lyhyesti sanottuna peltolohkolle levitettävän fosforin enimmäismäärä perustuu maaperään varastoituneeseen fosforin määrään ja kasvin laskennalliseen fosforitarpeeseen.

Lannoitus ja biokaasun tuotanto ympäristönsuojelun mahdollisuuksia

Lainsäädännön ohella ravinteiden kierrätykseen motivoivat tietysti myös ympäristönsuojelun tavoitteet. MTK Varsinais-Suomen Aino Launto-Tiuttu listaa ravinteiden kierrätyksen hyödyiksi muun muassa resurssien ja materiaalien käytön tehostamisen, energiatehokkuuden parantamisen sekä kustannussäästöt. Peltoviljelyssä keskeistä on pyrkiä suunnittelemaan lannoitus tarkasti ja hyödyntää pellon maaperään varastoituneet ravinteet. Ravinteiden huuhtoutumista pelloilta voidaan ehkäistä muun muassa monipuolisella viljelykierrolla, kasvipeitteisyydellä, maanparannusaineilla ja kevennetyllä muokkauksella. Kotieläintilan näkökulmasta biokaasutus edesauttaa ravinteiden kierrätystä ja niiden siirtämistä alueille, joilla ravinteita tarvitaan. Biokaasulaitoksesta saatava mädäte voidaan käyttää lannoitteena tai jatkojalostaa ravinnevalmisteiksi, jolloin niiden kuljettaminen kauempana sijaitseville pelloille helpottuu. Yhteistyötä lannan ja ravinnevalmisteiden kuljetuksessa kotieläintilojen ja kasvintuotantotilojen välillä pyritään edistämään KiertoaSuomesta.fi-palvelun avulla.

Luonnonvarakeskuksen Johanna Laakso toi ravinnekierrätysinfoon tutkijanäkökulmaa. Laakso esitteli useamman ravinnekierrätyshankkeen tuloksia ja niiden tulokset antavatkin toivoa lainsäädännön ja lannan käsittelyn menetelmien tehokkuudesta. Tutkimusten perusteella lannalla lannoittaminen fosforiasetuksen rajojen mukaiseste alentaa peltojen fosforipitoisuutta ja edistää näin vesiensuojelua. Erityisesti kotieläintalouden keskittymissä lantaravinteiden erottaminen ja hyödyntäminen separoinnilla ja laskeutuksella on keskeisessä roolissa.

Yhtenä esimerkkitapauksena lannan käsittelystä kuultiin Timo Heikkilän esittely Heikkilän tilan ravinteiden kierrätyksestä. Heikkilän tilalta lantafosforia kuljetaan Saaristomeren valuma-alueen ulkopuolelle, millä vähennetään Saaristomereen huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Fosfori sakkautetaan sian lannasta painovoimalla ja massa kuivataan auringon ja tuulen vaikutuksella, jolloin fosfori saadaan kuivempaan ja helpommin kuljetettavaan muotoon. Lannasta erotettu neste puolestaan levitetään lähialueiden pelloille putkiston avulla.

Miten sikatila voi päästä alkuun ravinteiden kierrätyksessä?

Ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi tarvittaviin investointeihin voi saada investointitukea. Investointituen ehtoja esiteltiin tapahtumassa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Markku Äijälän toimesta. Äijälän mukaan investointituella voidaan edistää ravinteiden kierrätystä muun muassa ravinteiden käytön tehostamishankkeilla, kuten separointilaitteistoilla, sekä energiantuotantoon ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvillä investoinneilla.

Myös John Nurmisen säätiön Lantakierrätyshanke avustaa Varsinais-Suomalaisia sikatiloja ravinteiden kierrätyksessä ja lannan kuljetuksessa. Hankkeen tavoitteena on siirtää lannan ravinteita, erityisesti fosforia, ravinneylijäämäisiltä alueilta kotieläintuotannosta ravinnealijäämäisille alueille kasvintuotantoon. Hankkeen projektipäällikkö Henri Nikkonen muistuttaa hankkeen etsivän uusia sikatiloja mukaan hankkeeseen.

Lisätietoa:

• ELY-keskus: tuotannolliset investoinnit
• John Nurmisen Säätiö: Lantakierrätyshanke (johnnurmisensaatio.fi)

Suomi on sitoutunut puhtaaseen ja kestävään tulevaisuuteen. Petteri Orpon hallitusohjelmassa lausutaan, että ”Suomi vaikuttaa ilmastoon ennen kaikkea tehokkailla päästövähennystoimilla, kasvattamalla hiilinieluja ja innovatiivisilla puhtailla ratkaisuilla, joiden käyttö ja vienti syrjäyttävät saastuttaviin energialähteisiin ja raaka-aineisiin perustuvia ratkaisuja sekä Suomessa että muissa maissa”.

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, ja sen ratkaiseminen edellyttää globaalin mittakaavan ratkaisuja. Pienenä taloutena Suomi voi saavuttaa kokoaan suuremman vaikuttavuuden juuri uusien, ilmastoystävällisten ratkaisujen kehittäjänä ja viejänä.  EK:n teettämän selvityksen (ek.fi) mukaan Suomen ns. "vihreän" viennin tuottamat päästövähennykset ylittävät jo nyt kansallisesti syntyvät päästöt. Olipa tämä arvio sitten optimistinen tai pessimistinen, työtä viennin edistämisen saralla riittää. Suomen viennin kärki on edelleen hyvin kapea, ja olemme tässä pitkälti suuryritysten varassa. Tärkeisiin kilpailijamaihimme verrattuna Suomen viennistä suuri osa on matalan arvonlisän vientiä. Korkean teknologian vientiä on siis verrattain vähän, ja pk-yrityksillä olisi potentiaalia toimia nykyistä huomattavasti enemmän kansainvälisillä markkinoilla.

Team Finland -verkosto kokoaa saman brändin alle kaikki julkiset kansainvälistymisen palveluita tarjoavat toimijat. Verkostomme tarjoaa yrityksille neuvontaa, palveluita ja rahoitusta kansainvälistymisen eri vaiheissa. Kotimaassa ELY-keskuksilla on vastuu maakunnallisen Team Finland-toiminnan koordinoinnista. Teemme tiivistä yhteistyötä Business Finlandin, Finnveran ja Ulkoministeriön kanssa, ja tarjoamme yrityksille saumattoman palveluketjun kotimaasta aina kohdemarkkinoille asti.

• Tutustu tarkemmin Team Finland -palvelupolkuun (team-finland.fi)

Team Finland-toimijoilta löytyy erilaisia rahoitusinstrumentteja, kun yritys lähtee toteuttamaan tuotekehityshankkeita sekä tavoittelemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Painotus ympäristö- ja ilmastoystävällisiin toimenpiteisiin näkyy käytännössä kaikissa julkisissa tuissa. ELY:n kehittämisavustusta myönnettäessä huomioidaan ympäristöön liittyvät näkökohdat (yritystukilaki 758/2021, 7§) ja rahoitettavia hankkeita koskee Do No Significan Harm –periaate eli hankkeet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa millekään EU:n kestävän rahoituksen asetusten ympäristötavoitteelle. Lisäksi ELY:n ja Business Finlandin rahoituksissa ja Finveran ympäristölainoissa vihreä siirtymä ja kestävä kehitys huomioidaan ympäristön, yritysvastuun ja hyvän hallintotavan ESG-kriteerien tarkastelun kautta.

ELY-keskukset voivat myöntää harkinnanvaraisia avustuksia yritysten tarkkaan määritellyille kehittämishankkeille. Tärkeää on, että kehittämishanke muodostaa yrityksen tavanomaisesta toiminnasta erillisen, projektiluontoisen kokonaisuuden. Tukea voidaan esimerkiksi uusien tuotteiden ja ratkaisujen kehittämistä, sekä selvityksiä siitä, kuinka uusilla kohdemarkkinoilla kannattaa toimia. Lisäksi kehittämisavustuksella voidaan tietyin reunaehdoin tukea pk-yritysten merkittäviä investointihankkeita, kuten tuotantovälineiden hankintaa. Rahoituslinjaukset ja määrärahat vaihtelevat maakunnittain, joten on hyvä ottaa ensin selvää oman maakunnan hakujen tilanteesta. Maaseutualueilla toimivat pienet yritykset (alle 50 työntekijää) voivat myös hyödyntää maaseudun yritystukia kehittämis- ja investointihankkeilleen.

Finnvera puolestaan voi auttaa yrityksiä hankkimaan vieraan pääoman ehtoista rahoitusta, jota voidaan käyttää myös juokseviin kuluihin ja käyttöpääomatarpeisiin. Tyypillisesti Finnvera toimii lainojen takaajana, mutta tarjolla on myös suoria lainatuotteita, kuten lainat vihreään siirtymään ja digitalisaatioon (finnvera.fi)

​​​​​Ennen rahoituksen hakemista on suositeltavaa laatia suunnitelmaa toimenpiteistä ja niihin liittyvistä kustannuksista. Alustavan suunnitelman kanssa yritykset voivat ottaa yhteyttä ELY-keskukseen ja keskustella suunnitelmista asiantuntijan kanssa. Tarpeen mukaan etsimme ratkaisuja myös kumppaneidemme valikoimasta ja ohjaamme yrityksen eteenpäin sopivalle Team Finland-toimijalle.

Esimerkkejä varsinaissuomalaisista asiakkaistamme, jotka ovat toteuttaneet ilmastomyötäisiä kiertotaloushankkeita:

• Nordic Upstream on kehittänyt liiketoimintakonseptin rakennusmateriaalien keräämiseen ja kierrättämiseen.
  • Lue lisää: Startup-veljekset löysivät lupaavan liiketoimintakonseptin kiertotaloudesta (yrityssalo.fi)
• The Paper Lid Company on tuonut markkinoille muovittoman ja hinnaltaan kilpailukykyisen kartonkikannen take away -mukeihin. Tuotannosta 98% menee vientiin.
  • Lue lisää: Startupit Turun seudulla, juttutuokio The Paper Lid Companyn Matin kanssa (turkubusinessregion.com)
• Vilikkala Tradehouse tuottaa kantamiseen ja säilytykseen soveltuvia designlaukkuja ja -säkkejä, joiden valmistuksessa käytetään kierrätysmateriaalia kiinalaisista muovipulloista.
  • Lue lisää: Vilikkala Tradehouse Oy tavoittelee kasvua vastaamalla kodin ja toimistotyön tarpeisiin (yrityssalo.fi)

Kuinka saan yhteyden Team Finland-verkostoon?

Team Finland -toimijat voivat yhdessä auttaa yritystänne. Antamiesi tietojen perusteella etsimme verkostostamme yrityksellenne sopivimmat asiantuntijat ja palvelut. Otamme sinuun yhteyttä kahden työpäivän sisällä.

• Yhteydenotto Team Finlandiin: www.yhteydenotto.team.finland.fi
• ELY-keskuksen Pk-yrityksen rahoitusneuvonta - soita ja kysy neuvoa asiantuntijalta
  • Puhelinpalvelu: 0295 024 800 (pvm/mpm) ma-pe klo 9.00 - 15.00
  • Sähköposti: [email protected]

Vihreän siirtymän hankkeet työllistävät Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa monin tavoin. Tässä artikkelissa on keskitytty ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön rooliin hankkeissa. Varsinaista linjausta siitä, onko yksittäinen hanke vihreän siirtymän -käsitteen alla, ei ELY-keskuksessa tehdä. Kaikilla hankkeilla on elinkaarensa jossain vaiheessa ympäristövaikutuksia ja esimerkiksi täysin päästötöntä energiantuotantomuotoa ei ole.

ELY-keskuksen tehtävänä hankkeissa on pohtia mahdollisen ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA-menettelyn tarve, toimia yhteysviranomaisena YVA-menettelyssä, antaa lausuntoja aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisista lupahakemuksista sekä tehdä lupapäätösten muutos- tai tarkistamistarpeen arviointeja. ELY-keskus myös hyväksyy mahdollisia ympäristölupapäätösten määräyksissä velvoitettuja suunnitelmia ympäristönsuojelulain mukaisesti. Lisäksi tehtäviin kuuluvat mm. neuvottelut muiden viranomaisten, rahoittajien, toiminnanharjoittajien ja konsulttien kanssa.

Haastetta viranomaistyöhön tuo hankkeiden suuri määrä sekä se, että hanketyypit ovat uudenlaisia, jolloin tarvitaan nopealla aikataululla uusia linjauksia ja käytänteitä, tietopohjan laajentamista yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Vihreän siirtymän hankkeet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

Vihreän siirtymän hankkeita on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella huomattava määrä eri suunnitteluvaiheissa. Elinkeinoelämän keskusliitto ylläpitää hankkeista dataikkunaa (ek.fi), jossa hankkeita voi tarkastella kartalla.

Aurinkovoimahankkeiden määrä on viimeisen vuoden aikana kasvanut erittäin nopeasti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankekoot vaihtelevat muutamasta kymmenestä lähes tuhanteen hehtaariin. Yhteensä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle on suunnitteilla aurinkoenergiaa yli 5000 hehtaarin alueelle.

Myös maa- ja merituulivoimahankkeita tulee vireille yhä enemmän. Maatuulihankkeita on YVA- ja/tai kaavamenettelyssä vireillä kuusi kappaletta ja lähiaikoina tulossa vireille noin kahdeksan. Merituulivoimahankkeista YVA-menettelyssä on vireillä yksi ja tulossa vireille kolme hanketta. Hankkeet sijoittuvat Suomen talousvyöhykkeelle.

Vetyteollisuuteen liittyviä uusia tuotantolaitoshankkeita on eri suunnitteluvaiheissa yhteensä neljä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueella.  Lisäksi energian tuotantohankkeisiin liittyy liki poikkeuksetta myös sähkönsiirron rakentamisen tarve, joka saattaa olla pitkiinkin energiansiirtoyhteyksiin. Energiansiirtohankkeet on pyritty ohjaamaan käsiteltäväksi samassa YVA-menettelyssä itse tuotantoalueen kanssa. Myös kantaverkon ja alueverkon saneeraaminen ja vahvistaminen tuovat hankkeita ELY-keskuksen käsiteltäväksi esimerkiksi erillisinä voimajohtohankkeiden YVA-menettelyinä.

Vihreän siirtymän hankkeisiin lukeutuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella myös muita hanketyyppejä, kuten hybridihankkeita, akkumateriaali- ja biojalostamohankkeita sekä kierrätys- ja uudelleenkäyttöhankkeita.

Kansalaisten osallistumismahdollisuus hankkeisiin

YVA-hankkeet, niiden vaikutusarvioinnit sekä osallistumismahdollisuudet löytyvät ymparisto.fi -palvelusta: Näin löydät YVA-hankkeet (ymparisto.fi)

Ymparisto.fi -palvelusta löytyvät myös YVA-menettelyssä olevat hankkeet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella (ymparisto.fi)

Vihreän siirtymän hankkeille rahoitusta ja nopeampaa käsittelyä lupahakemuksissa

Hanketoimijoiden on mahdollista hakea niin kansallista, kuin myös EU-rahoitteista investointitukea. Merkittävä rahamäärä vihreän siirtymän hankkeille saadaan ns. RRF-rahoituksen kautta (RRF, Rescue and Resilience Facility). EU:n edellyttämä kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma muodostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat vihreä siirtymä, digitalisaatio, työllisyys ja osaaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kokonaisuuksista vihreä siirtymä on suurin ja sen Suomelle suunnatun rahoituksen osuus on 695 miljoonaa euroa.

Vihreän siirtymän hankkeille on aikataulupaineita hankkeen rahoituksen ja ilmastotavoitteiden osalta. Hanketoimija on vuoden 2023 alusta voinut pyytää aluehallintovirastolta hankkeen pääsyä ns. etusijamenettelyyn vesilain- tai ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksensa käsittelyssä vuosina 2023–2026 (Finlex, 1144/2022). Etusijalle pääsyn tarkoituksena on lupahakemuksen tavanomaista nopeampi käsittely. Lupamenettely ja lupaharkinta eivät muutoin poikkea tavanomaisesta. Etusija lupahakemuksien käsittelyssä annetaan sellaisille vihreää siirtymää edistäville hankkeille, jotka sitä erikseen pyytävät, jotka on lueteltu lain hanketyyppilistauksessa ja joiden toiminnassa on otettu huomioon ns. ei merkittävää haittaa -periaate (Do no significant harm, DNSH). Vihreän siirtymän hankkeet voivat hakea etusijaa myös hallintotuomioistuimista.

Lisätietoa

• Vihreä siirtymä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella
• Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen vihreän siirtymän investoinnit EK:n dataikkunassa (ek.fi)

EU:n uusi maaseuturahoituskausi 2023–2027 on pikku hiljaa pääsemässä vauhtiin. ELY-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikön johdolla on valmisteltu uuden rahoituskauden alkamista Varsinais-Suomessa jo parin viime vuoden ajan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyön tuloksena syntynyt alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma antaa suuntaviivat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP27) toteuttamiselle maakuntatasolla.

Ohjelmakaudella 2023–2027 ympäristö- ja ilmastotoimenpiteillä on aivan keskeinen rooli, jota korostaa toimenpiteille osoitettu oma korvamerkitty osuutensa maaseuturahoituksen kokonaisuudesta. Lisäksi hanke- ja yritystukien valtakunnallisissa valintaperusteissa (maaseutu.fi) on merkittävä painoarvo kestävän kehityksen periaatteiden täyttämiselle. Vihreän siirtymän hankkeiden pääteemoina EU:n maaseuturahoituksessa ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuus.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi maaseuturahoitusta myöntävät Varsinais-Suomen alueella toimivat viisi Leader-ryhmää: Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit, Varsin Hyvä, I Samma Båt, Ravakka ja Ykkösakseli.

​​Varsinais-Suomen maakunnan yhteisinä teemoina ovat mm. elinkeinojen kehittäminen ja alueiden elinvoimaisuus, Saaristomeri-kysymykset ja vesiensuojelu.

Maaseuturahoituksen hanketukien keskiössä ovat toimenpiteet, joilla voidaan tukea maaseudun yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden ympäristö- ja ilmasto-osaamista tiedonvälityksen ja koulutuksen keinoin sekä lisäämällä yhteistyötä ja mahdollistamalla yleishyödyllisiä ympäristöinvestointeja. Varsinais-Suomen ehdottomana vahvuutena on monipuolinen koulutus- ja tutkimuslaitosverkosto, jonka tuominen yhä lähemmäs yritysrajapintaa on yksi kasvun ja uuden liiketoiminnan syntymisen mahdollisuus myös ympäristö- ja ilmastoteemojen näkökulmasta. Hanketukien hakijoina voivat olla esimerkiksi kunnat, kehittämisorganisaatiot, tutkimuslaitokset, yhdistykset ja oppilaitokset.

Varsinais-Suomessa ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden edistäminen on läpileikkaava teema, joka nivoutuu vahvasti maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteisiin. Painopisteitä ovat alkutuotanto, elintarvikkeiden jatkojalostus ja ruokaketju, maaseutu- ja saaristomatkailu, maaseudun yrittäjyys sekä asuminen ja hyvä elämä maaseudulla.

Yleishyödyllisiä ympäristöinvestointeja ja yhteistyöhankkeita

Yleishyödylliset ympäristöinvestoinnit ovat uusi käytännön investointeja mahdollistava tukimuoto, jonka puitteissa toivotaan toimijoilta erityistä aktiivisuutta ja idearikkautta. Alla on esitelty tarkemmin, minkälaisia yleishyödylliset ympäristöinvestoinnit voisivat olla.

Yleishyödylliset investoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tavoittelevat ilmastoneutraaliutta. Näillä investoinneilla luodaan ja parannetaan maaseudun energia- ja resurssitehokkuutta sekä turvallisuutta. Investoinnit voivat olla uusiutuvia energialähteitä ja niiden käyttöä lisääviä investointeja sekä energiatehokkuutta ja energian säästöä lisääviä investointeja.

Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon edistävät ja parantavat vesiensuojelun tilannetta. Investoinneilla voi vahvistaa yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kehittää uusia menetelmiä, työkaluja ja toimintatapoja pienten vesialueiden, rakennettujen vesiensuojelukosteikkojen ja muiden alueiden ja maaperän hoidossa ja kunnostamisessa.

Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi parantavat maaseudun maisemanhoitoa, kylämaisemien ja luonnon monimuotoisuutta sekä ekosysteemipalveluja. Tuettavat kohteet lisäävät maaseutualueen vetovoimaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Lisäksi uutena mielenkiintoisena hanketukimuotona ovat erilaiset yhteistyöhankkeet, kuten yritys- ja viljelijäryhmät. Yhteistyöhankkeessa ryhmä yrityksiä kehittää toimintaansa sekä yhteisillä kehittämistoimenpiteillä että yrityskohtaisesti. Tällaisia hankkeita ovat yhteistyötoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen sekä yhteistyötoimet luonnonvarojen kestävään hoitoon.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tähtäävien toimien tavoitteena on edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävän energian tuotantoa ja käyttöä, Saaristomeren valuma-alueen tilaa ja ympäristön monimuotoisuutta. Luonnonvarojen kestävään hoitoon liittyvien toimien tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa sekä lisätä tietämystä valuma-alueiden painetekijöistä, vesiensuojelusta, ravinteiden kierrätyksestä ja uusista yhteistyö- ja liiketoimintamalleista.

Maaseuturahoituksen hanke- ja yritystuet avautuivat vaiheittain kesäkuun lopussa. Uusi ohjelmakausi uusine painotuksineen avaa mahdollisuuksia Varsinais-Suomen maaseudun vihreän siirtymän tukemiseen.

Lisätietoja

• Varsinais-Suomi (maaseutu.fi)
• Suunnitelma maaseudun alueelliseen kehittämiseen vuosille 2023–2027

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta määrittelee maakunnan muutostavoitteet ja toimenpiteet energian, liikenteen, maatalouden, rakentamisen ja viimeisenä lisäyksenä nyt myös maankäytön osalta. Tiekarttaan on koottu maakunnan kannalta keskeiset toimet, joilla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.  Tiekarttaa on rakennettu parin vuoden ajan laajassa yhteistyössä eri sektoreiden toimijoiden – asiantuntijoiden, yritysten, järjestöjen, kuntien ja korkeakoulujen kanssa. ​​​​​

”Maankäyttösektorin tavoitteiden myötä tiekartta on nyt valmistunut ja on aika keskittyä toimenpiteiden käynnistämiseen. Tiekartan avulla kehityssuuntia on helpompi seurata ja eri toimijat löytävät sieltä oman roolinsa. Se on myös hyvä tuki kuntien ilmastosuunnitelmien laadinnassa ja toimeenpanossa”, summaa prosessissa alusta saakka mukana ollut Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen. 

Tavoitteena monipuolinen metsä- ja viherrakenne sekä hiilinielujen vahvistaminen

Maankäyttösektorin osalta keskeisimmät toimet liittyvät ilmastoviisaaseen ja monitavoitteiseen metsien käyttöön, maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen sekä osaamisen ja ymmärryksen lisäämiseen. Tiekarttaan on listattu useita keinoja, joihin voivat tarttua niin kunnat kuin esimerkiksi yksittäiset maanomistajatkin. Hiilinieluja kasvatetaan esimerkiksi metsittämällä joutoalueita ja ennallistamalla erityisesti reheviä, ojitettuja soita. Metsien tuottamaa hiiltä varastoidaan pitkäikäisissä puutuotteissa. Monipuolisella, sekapuustoisella metsärakenteella varaudutaan myös ilmastonmuutoksen riskeihin.

”On hienoa, että Lounais-Suomen metsäohjelman tavoitteet huomioidaan ilmastotiekartassa. Yhteistyötä ja aktiivisia käytännön toimia tarvitaan edelleen ilmastonmuutokseen varautumisessa ja sopeutumisessa. Myös osaamista tulee kehittää”, elinkeinopäällikkö Minna Rautalin Suomen metsäkeskuksesta toteaa.

Tiekartan keinoja osaamisen vahvistamiseksi ovat muun muassa koulutustarjonnan kasvattaminen ja aktiivisempi viestintä, mutta myös ympäristökasvatuksen merkitys esimerkiksi metsäisissä oppimisympäristöissä on tunnistettu tärkeäksi. Tärkeää on, että yhteistyö toimii laajasti ja mukana on niin maanomistajia, kuntia, neuvontaorganisaatioita, järjestöjä kuin tutkimuslaitoksiakin.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo näkyvillä – aktiivinen reagointi vahvistaa alueen kilpailukykyä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat suoraan ruoan tuotannossa, luonnon monimuotoisuudessa, vesistöissä ja rakennetussa ympäristössä ja uhkaavat siten toimintamme ja hyvinvointimme edellytyksiä. Aktiivinen ja vaikuttava reagointi ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen varmistaa, että alueiden toimintakyky ja ympäristön laatu säilyvät hyvinä tulevaisuudessakin.

Varsinais-Suomi on toimialaprofiililtaan hyvin monipuolinen, kulttuuriperinnöltään ja luonnoltaan monimuotoinen, kyvykäs maakunta. Maakunnassa on siten myös ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen tarvittavia voimavaroja.

Maankäyttösektorin toimet eivät näy päästölaskelmissa – vaikka maakunnan päästöt ovat laskussa, on tekemistä vielä paljon

Vuosina 2005–2020 Varsinais-Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 36 % Hinku-laskennan mukaan, kun Suomen kaikissa kunnissa päästöt vähenivät keskimäärin 28 %. Eli Varsinais-Suomessa tahti on valtakunnallista tasoa nopeampi. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin vielä paljon myös Varsinais-Suomessa, jotta vuoden 2035 tavoite 80 % päästövähennyksestä saavutetaan.

”Maankäyttösektorin toimet eivät näy kuntakohtaisissa päästölaskelmissa – tehtävänä kuitenkin on huolehtia hiilinielujen vahvistamisesta ja myös luonnon monimuotoisuus on otettava huomioon. Uusia työkaluja hiilinielujen ja -varastojen arviointiin tulee kuntien käyttöön, samoin luonnon monimuotoisuutta turvaavia kompensaatiomenetelmiä”, Riikka Leskinen toteaa.

Ilmastotiekartta on maakunnallisen monialaisen ilmastovastuujaoston hyväksymä asiakirja. Se on toteutettu osana Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta ja valmistelusta ovat vastanneet Varsinais-Suomen ELY-keskus yhteistyössä Valonian ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Myös Varsinais-Suomen maakuntahallitus kannustaakin kaikkia alueen toimijoita tunnistamaan roolinsa, mahdollisuutensa ja vastuunsa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä sitoutumaan omilla toimillaan tiekartan toimenpiteiden toteuttamiseen.

Kuten muussakin tieliikenteessä, myös lautta- ja lossiliikenteessä sähkö- ja hybridiratkaisut lisääntyvät kiihtyvään tahtiin. Tavoitteena on parantaa liikenteen energiatehokkuutta ja vähentää lauttaliikenteen ilmastopäästöjä valtakunnallisesti vähintään 50 % vuoteen 2030 mennessä vuosien 2010–2015 keskiarvotasosta. Se tarkoittaa päästöissä vähintään noin 11 000 tCO2/vuosi. Tavoitetta edistetään muun muassa uudella teknologialla ja energiaratkaisuilla. 

Vuoden 2023 alussa Saaristomeren maantielauttaliikenteessä välillä Parainen-Nauvo aloitti hybridilautta Altera. Lautta liikennöi Saaristomeren ensimmäisen hybridilautan, vuonna 2017 aloittaneen Elektran rinnalla. Jo ensimmäinen hybridilautta osoittautui erittäin energiatehokkaaksi alukseksi. Verrattuna öljyn käyttöön energian lähteenä Elektran hiilijalanjälki on noin 85 prosenttia pienempi. Vastaavan kokoluokan uusi lautta, Altera, on jopa 30 prosenttia edeltäjäänsä energiatehokkaampi. Akku- ja hybriditekniikkaa on parannettu ja aluksen järjestelmien tuottama hukkalämpö otetaan talteen. Lisäksi Nauvo-Korppoo-reitillä liikennöinnin aloitti helmikuussa 2023 Suomen suurin ja ympäristöystävällisin hybridilossi.

Hybridilautat liikennöivät lähes pelkästään sähköenergialla

Hybridilauttojen käyttämästä energiasta 98 prosenttia on vihreää 0-päästöistä sähköä. Vuoden 2023 alusta alkaen näiden kolmen suuren hybridilautan arvioitu yhteenlaskettu polttoainesäästö on 1,4–1.5 miljoonaa litraa vuodessa ja hiilidioksidipäästöjen kokonaisvähennys on 3700–4000 tonnia vuodessa.

Uudet lautat ja lossit ovat kapasiteetiltaan aiempaa suurempia ja myös sitä kautta ympäristöystävällisyys parantuu. Ne poistavat painorajoituksia ja parantavat liikenteen välityskykyä huomattavasti. Parainen-Nauvo-välin hybridilauttojen, Elektran ja Alteran, kapasiteetti on yhteensä noin 20 % suurempi kuin edeltäjiensä. Nauvo-Korppoo lauttapaikan uuden hybridilossin kapasiteetti on yli 60 % suurempi kuin edellisen lossin. Uusien alusten kansijärjestelyt ja lauttarantojen uudet liikennejärjestelyt mahdollistavat ajoneuvojen nopeamman purun ja lastauksen, mikä osaltaan vähentää ruuhkautumista.

Vuonna 2023 Varsinais-Suomen ELY-keskus kilpailuttaa Järvi-Suomen 12 lauttapaikan ja Saaristomeren 13 lauttapaikan lossiliikennepalvelut. Lähivuosina kilpailutetaan vielä loput 15 lauttapaikkaa. Maantielauttaliikenteen päästövähennyksen minimivaatimus on -50 %, mutta sopimuksissa on kannustin alittaa tuo minimivaatimus. Toimijalla on mahdollisuus saada korvaus jokaisesta minimivaatimuksen alittavasta hiilidioksiditonnista.

Valtio huolehtii maantieverkkoon sisältyvän maantielauttaliikenteen hoitamisesta ja rahoituksesta osana perusväylänpitoa. Maantielauttaliikenteen päästöjen vähentämistä jatketaan nykyisen hankintastrategian mukaisesti huomioiden lauttareittien erityispiirteet. Myös lauttapaikkojen korvaamista silloilla tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan. 

Kansallisena tavoitteena on puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Kokonaan päästötöntä liikenteen pitäisi olla vuoteen 2045 mennessä. Liikenteen päästötavoitteet ovat kovat ja keinot niihin pääsemiseksi moninaisia. Päätöksiä ja toimenpiteitä tarvitaan välittömästi sekä alueellisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla. ELY-keskus edistää liikenteen päästötavoitteiden saavuttamista yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Noin puolet tieliikenteen päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä. Lähtökohtana henkilöliikenteen päästöjen vähentämisessä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, matkojen pituuksiin ja kulkumuotojakaumaan vaikuttaminen. Ihmisten liikkumiseen ja kulkutavan valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten matkan pituus, matkaan kuluva aika, liikenneyhteyden tai reitin laatu sekä matkan hinta. Lisäksi toimintaympäristön muutoksilla, kuten koronapandemialla ja sen myötä lisääntyneellä etätyöllä, voi olla nopeita ja yllättäviä vaikutuksia ihmisten liikkumiseen.

Tuoreen valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2021 tuloksista nähdään, kuinka suurin osa kotimaan henkilöliikenteen matkoista ja matkasuoritteesta tehdään yhä henkilöautolla. Kulkumuotojakaumalla on merkittävä vaikutus liikenteen päästöihin.

Henkilöliikenteen suurin päästövähennyspotentiaali on kaupunkiseuduilla, joissa liikkujamäärät ovat suuret ja lyhyitäkin matkoja tehdään yksityisautolla. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja joukkoliikennettä kehittämällä on mahdollista vaikuttaa kulkutavan valintaan. Pitkämatkaisen joukkoliikenteen ja raideliikenteen kehittäminen kilpailukykyisemmäksi on myös tavoiteltavaa, koska se mahdollistaa yksityisautolla kuljettavien, suuria liikennesuoritteita ja päästöjä tuottavien, pidempien matkojen korvaamisen joukkoliikenteellä.

Valtakunnan tason vaikuttamiskeinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat mm. väyläinvestoinnit, maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun ohjaus, liikkumisen ohjaus ja verotus. Alueellisesti liikenteen päästötavoitteita edistetään liikennejärjestelmätyössä ja maankäytön suunnittelun yhteistyössä. Kaupunkiseuduilla työtä vauhdittavat valtion ja kaupunkiseutujen väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL-sopimukset). Ne ovat avainasemassa liikenteen päästövähennystoimenpiteitä toteutettaessa. Turun kaupunkiseudulla MAL-sopimuksen ja siihen sidotun rahoituksen avulla on toteutettu merkittäviä lisäparannuksia joukkoliikenteen kilpailukykyyn ja liityntäpysäköintiin, sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi suuria joukkoliikennehankkeita, kuten Turun Tunnin junan suunnittelua on edistetty sopimuksen avulla.

ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueella ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdään monenlaisia toimenpiteitä. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään parantamalla liikkumisen olosuhteita ympärivuotisella kunnossapidolla, kuten harja-hiekoitusmenetelmällä tehtävällä talviajan liukkaudentorjunnalla ja poistamalla hiekoitussepeli aikaisemmin keväällä keskeisimmiltä pyöräilyväyliltä. Vuosittain rakennetaan uusia jalankulku- ja pyöräilyväyliä sekä päällystetään nykyisiä väyliä. Pyöräilyreittejä on opastettu ja Saariston Rengastien varrelle on asennettu pyörien huoltopisteitä. Pyöräilyn pääreiteillä toteutetaan pienimuotoisia turvallisuuden parannustoimia, kuten selkeyttäviä tiemerkintöjä.

ELY-keskuksen joukkoliikenteessä on satsattu kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen kilpailukykyyn mm. tiheillä vuoroväleillä, monipuolisilla lippu- ja maksutuotteilla, pysäkkikatoksilla, pyörien liityntäpysäköintipaikoilla ja pysäkkien reaaliaikaisilla aikataulunäytöillä. Kestävää matkailua ja matkaketjuja edistetään mm. parantamalla joukkoliikenteen sujuvuutta, aikataulu- ja lippuyhteistyötä, sekä liityntäpysäkkejä. Saariston Rengastien pyöräilyolosuhteita on parannettu mm. kestävän matkailun tarpeisiin. ELY-keskuksen järjestämässä linja-auto-, maantielautta- ja yhteysalusliikenteessä on viime vuosien aikana siirrytty kohti vähäpäästöisempää kalustoa ja polttoaineita. Ilmasto- ja ympäristötavoitteet ohjaavat osaltaan myös maanteiden kunnossapitoa ja tiesuunnittelua.

Liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi tehtävä vahva yhteistyö jatkuu, kun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyö käynnistyy ja uutta MAL-sopimuskautta 2024–2027 valmistellaan. Liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen rahoitustason nosto on olennaista liikenteen päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Hallitusvaihdos ja uusi hallitusohjelma tulee osaltaan linjaamaan tulevaisuuden kehityssuuntaa ja toimenpiteitä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Vesiyksikön Vesitalousryhmän tehtävät liittyvät veden määrällisiin asioihin, joihin ilmastonmuutoksella on selkeä yhteys. Sopeutumistarve vaikuttaa ryhmän toiminnan tavoitteisiin merkittävästi, koska Lounais-Suomi on erityispiirteidensä vuoksi paitsi vesiensuojelun myös tulva- ja kuivuusriskien painopistealuetta Suomessa.

Lämpenevän ilmaston aiheuttama tulva- ja kuivuustilanteiden vaikeutuminen ja vuosittaisten tulvahuippujen siirtyminen keväältä talvikuukausiin on ollut nähtävissä 2000-luvun aikana Lounais-Suomessa. Tämä on vaatinut panostusta sekä tulva- että kuivuusriskien hallintatoimenpiteisiin mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kasvavien talvitulvariskien ja kesäkuivuuden haittojen lieventämiseksi.

Konkreettisia tulvasuojeluhankkeita on toteutettu viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteistyössä kuntien kanssa mm. Porissa, Merikarvialla, Salossa ja Perniössä. Kesäaikojen pitkittyneiden kuivuusjaksojen mm. viljelytoiminnalle aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi on viime vuosina käynnistetty kuivuusriskien hallintaan liittyviä hankkeita ja toimintaa. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kuivuudesta kärsivien alueiden sidosryhmien kanssa.

Lounais-Suomessa on ollut viime vuosina vilkasta myös vesistörakenteiden monitavoitteisissa luonnonmukaistushankkeissa, joilla on kytköstä myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Esimerkiksi Paimionjoen yläosan ja Raisionjoen luonnonmukaistushankkeissa kesäajan alivirtaamia saadaan kasvatettua, jolloin vettä riittää jatkossa entistä paremmin sekä vesiluonnolle että ihmisten tarpeisiin.

Biokaasu on houkutteleva vaihtoehto energiantuotannossa. Energiaksi poltettavaa kaasua voidaan tuottaa suhteellisen edullisesti jätteiksi mielletyistä raaka-aineista. Lisäksi näin tuotettu polttoaine on ilmastokestävää, uusiutuvaa energiaa.  Ja vielä kun orgaanisen aineksen biokaasutuksessa jäljelle jäävät mädätejäännökset ovat pääsääntöisesti käyttökelpoista lannoitetta maatalouteen tai viherrakentamiseen, toteutuu myös ravinteiden kierrätys. Kestävä toimintamalli vaatii kuitenkin alueellista kokonaissuunnittelua.

Biokaasutuotannon haitat voivat olla suuria, jos toiminnan vaikutuksia ympäristöön ei tarkasti selvitetä. Biokaasulaitoksen sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota sijoituspaikan ominaisuuksiin: on tärkeää, että laitoksen läheltä löytyy sekä kaasutettavaksi soveltuvia raaka-aineita sekä alueita, joille voidaan sopivassa määrin levittää lannoitteeksi kelpaavaa mädätejäännöstä, jota syntyy kaasutuotannon lopputuotteena. 

Jos biokaasulaitos kerää laajalta alueelta ravinteikkaita orgaanisia aineita, eikä lähistöllä ole riittävästi esim. peltoalaa mädätejäännösten asianmukaiselle käytölle, voi muodostua ongelmia ravinteiden keskittymisestä pienelle alueelle. Tällöin on suuri riski ylilannoitukselle ja lähivesistöjen rehevöitymiselle ravinteikkaiden valumien joutuessa vesistöjä lannoittamaan.

Sustainable biogas -hanke haki ratkaisuja kestävään biokaasutuotantoon

Sustainable Biogas -hankkeen (EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma) tavoitteena oli edistää biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta. Hankkeessa luotiin keinoja vähentää biokaasuntuotannon ravinnepäästöjä. Laadituissa ohjeissa otettiin huomioon raaka-aineet, polttoaineen tuotanto ja ravinnepitoisten lopputuotteiden kierrätys.

Hanke toimi kolmella alueella: Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Zemgalen alueella Latviassa. Varsinais-Suomen ELY-keskus toimi alueellisena partnerina. Kaikilla kolmella alueella on biokaasuntuotannon lisäksi ylitarjontaa orgaanisista ravinteista, muun muassa intensiivisen eläintuotannon vuoksi, samalla kun peltojen ravinnepitoisuudet ovat korkealla tasolla.

Hankkeen tuloksena syntyi viranomaisille, biokaasulaitoksille, viljelijöille ja muille tahoille suunnattuja ohjeita mädätejäännösten ja rejektivesien käsittelyyn sekä alueelliset suunnitelmat, joilla pyritään parantamaan ravinnetasapainoa. Lisäksi kehitettiin kierrätyslannoitteiden laatujärjestelmää Latviassa ja Suomessa. Hankkeessa laadittiin myös suunnitelmat jätevesilietteen ja siitä tuotettujen mädätejäännösten käyttömahdollisuuksista tulevaisuudessa.

Ravinnekartalla määriteltiin biokaasulaitoksille parhaat sijainnit

Hankkeessa laadittiin alueelliset ravinnekartat, joissa selvitettiin kaikki alueella muodostuneet ravinteikkaat orgaaniset raaka-aineet. Raaka-aineisiin laskettiin eläintuotannon lannat, teollisuuden ja maatalouden sivuvirrat, jätevesilietteet sekä esim. luonnonhoitopeltojen ja suojavyöhykkeiden kasvijätteet.

Kartta: Lounais-Suomen ravinnekartta kertoo, miten paljon alueella muodostuu ravinteita ja missä ravinteille on vastaanottopotentiaalia (5x5km karttaruuduilla). Mitä tummempi ruutu on sitä enemmän alueella syntyy ravinteita siihen nähden mitä siellä pystytään hyödyntämään (ylijäämäalueet). Vaaleimmilla alueilla ravinteille olisi käyttöä enemmän kuin sitä on saatavissa.

Lopputuloksena saatiin 5x5 km karttaruuduille kuvattuna, missä ja minkä verran alueella muodostuu typpeä ja fosforia. Sitten tarkasteltiin, minkä verran alueella maanviljelyyn voitaisiin kasvien tarpeen mukaisesti käyttää näitä orgaanisia lannoitteita. Näin saatiin aikaiseksi ravinnetasekartta, josta näkyy alueet, joilla on liikaa ravinteita käyttötarpeeseen suhteutettuna ja toisaalta alueet, joilla ravinteista on vajausta. Näitä karttoja voidaan käyttää esim. biokaasulaitosten tai suurempien kotieläintilojen sijainnin optimointiin ja esimerkiksi ravinnekiertotuen kohdentamiseen.

Varsinais-Suomen ELY-keskus vastasi hankkeen toimista Lounais-Suomessa. Hankkeen päätoteuttaja oli John Nurmisen Säätiö, joka vastasi Ahvenanmaalla toteutettavista toimista. Muita yhteistyökumppaneita olivat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Latvian valtion ympäristöpalvelut sekä Latvian biokaasuyhdistys. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,4 miljoonaa euroa, josta EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma rahoitti hanketta noin yhdellä miljoonalla eurolla.

Lisätietoa

Sustainable biogas -hanke (johnnurmisensaatio.fi)