ELY-keskukset ilmastotoimijoina

Asiantuntijuutta ja ilmastoyhteistyötä alueilla

Ilmastotyö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ilmastotyötä tehdään yhteistyössä koko henkilöstön ja eri sidosryhmien kesken. ELY-keskusten ilmastotiekarttaa viedään parhaillaan käytäntöön kaikkien kolmen vastuualueen yhteistyönä. 

ELY-keskus toimii alueen muiden toimijoiden kumppanina ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa. Yhteistyö on erittäin tärkeää ja välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. ELY-keskusten ilmastotyön vaikuttavuuden lisääminen edellyttää toimintatapojen kehittämistä ja lainsäädäntömuutoksia.  ​​​​

Poimintoja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sisäisestä ilmastotyöstä

  • ELY-keskuksessa on aktiivinen vastuualueiden rajat ylittävä ilmastoryhmä. 
  • ELY-ilmastotiekartassa esitettyjen toimenpiteiden pohjalta on valittu keskeiset ilmastokehittämiskohteet. Niitä viedään käytäntöön koko organisaation tasolla, vastuualueilla, yksiköissä ja asiantuntijoiden työssä. 
  • Ilmastokehittämiskohteet ovat:
    • ELY-keskusten henkilöstön ilmasto-osaaminen, tietous ja kyky innovoida
    • Kiertotalouden potentiaalin tunnistaminen ja mahdollistaminen
    • Ilmastonäkökulma sidosryhmä- ja verkostotyössä
    • Ilmastokriteerit ja ilmastokestävyys rahoituksen arviointiin
    • Ilmastomyönteiset hankintakriteerti ELY-keskusten kaikkiin hankintoihin
  • Kestävän kehityksen teemat, taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, ovat keskeisenä ohjenuorana kaikessa tekemisessämme.  
  • Edistämme vähähiilisyyttä rahoituspäätöksissä sekä kestäviä hankintoja.

Kestävä liikenne osana ilmastotavoitteiden toteuttamista 

  • Alueellisessa liikennejärjestelmätyössä tehdään tiivistä yhteistyötä erityisesti kuntien, maakuntaliittojen, Väyläviraston sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa. Ylimaakunnallinen Kaakkois-Suomen kestävän liikkumisen suunnitelma julkaistaan vuoden 2023 aikana.
  • Liikennejärjestelmäsuunnittelu, osana suurempaa maankäytön viitekehystä, on tärkeä kokonaisuus, jossa ilmastotyötä voidaan edistää kestävän liikkumisen strategisilla painotuksilla ja ilmastomyönteisillä päätöksillä.  
  • Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen hankintoja kehitetään Väyläviraston ohjauksessa vuonna 2020 laadittujen hankintojen toimintalinjojen mukaisesti. Hankinnoissa edistetään kestävän kehityksen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen tavoitteita.
  • Tavoitteena on kehittää CO2-päästövähennystoimien tarkastelua väylien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Suunnittelu- ja investointihankkeissa edistetään uusiomateriaalien kestävää ja riskinarviointiin perustuvaa käyttöä. 
  • Väylien uudelleen päällystyksessä on tehty päästöjä vähentäviä matalalämpöpäällystekokeiluja, joita voidaan jatkossa laajentaa. Puretun päällysteen käyttäminen uuden asfalttimassan valmistuksessa on jo vakiintunutta toimintaa.  

Kestävää kasvua maaseudulta 

  • Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämishanke- ja yritysrahoituksessa sekä maatilojen investointirahoituksessa on vahvasti mukana ilmastonäkökulma. Vähähiilisyyttä ja myös ilmastomuutokseen sopeutumista tuetaan sekä hankerahoituksessa että investointien rahoituksessa. 
  • Maaseudun viljelijätukien ehtoihin sisältyy ympäristötoimenpiteitä. Kestäviä viljelymenetelmiä (mm. luonnonmukainen tuotanto) edistetään sekä investointeja (mm. kosteikot) tuetaan ELY-keskuksen päätöksin. Tukiehtojen noudattamista valvotaan kattavasti. 
  • Ohjelmakauden siirtymävuosina 2021 ja 2022 maaseutuyritysten vähähiilisiin investointeihin, ja vihreään siirtymään myönnetään EU:n elpymisvaroja maaseutuohjelman kautta. 
  • Uusi CAP27-ohjelmakausi on käynnistynyt vuoden 2023 alusta. Uusi ohjelma ja sen toimenpiteet painottuvat aiempia ohjelmakausia merkittävästi enemmän alkutuotannon ja maaseudun vihreän siirtymän tukemiseen. Kaakkois-Suomi on mukana Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa (JÄSMY). Ohjelmassa toteutetaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun sekä kiertotalouteen liittyviä teemahakuja sekä lisätään asiantuntijayhteistyötä ja -verkostoitumista seminaarien ym. muodossa. 
  • JÄSMY-ohjelman vuoden 2023 käynnistyneessä Hiilineutraali Järvi-Suomi -ideahaussa kehitetään Järvi-Suomen laajuista ja eri rahoitusvälineiden yhteistyötä.

Hiilineutraalius- ja kiertotalousteemat osana valvontatyötä 

  • Ilmastovaikutusten arviointia kehitetään YVA- ja SOVA-menettelyissä, muun muassa metsäteollisuuden erikoistumistehtävän yhteydessä osana yliopistoyhteistyötä.
  • Ilmastoasioita edistetään laitosvalvonnassa lainsäädännön mahdollistamin keinoin ja vapaaehtoisesti. 
  • Hiilineutraaliutta ja ilmastotietoisuutta edistetään sekä kiertotalouden tehtävissä että valvontatehtävissä. Ympäristölupalausuntojen kautta pyrimme edistämään kiertotalouden ratkaisujen käyttöönottoa ja materiaalitehokkuutta. 

Luonnon hiilinieluista ja -varastoista pidetään huolta

  • ELY-keskus pyrkii viranomaistyössään säilyttämään hiilinieluja ja vahvistamaan niitä.
  • Ilmastonäkökulma sisältyy alueidenkäytön asiantuntijatyöhön ja esimerkiksi lausuntoihin.
  • Alueen viljelijöitä kannustetaan ilmastojärkevään viljelyyn.
  • Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja uhanalaisten luontotyyppien suojelu muun muassa vapaaehtoisilla METSO- ja Helmi-ohjelmilla lisää samalla hiilivarastojen kasvua alueella.  
  • Esimerkki uudenlaisesta toimintatavasta on mainoskampanja, jolla metsänomistajia on kannustettu mukaan METSO-ohjelmaan.  
  • ELY-keskuksen viranomaistyössä arvioidaan aina hankkeen vaikutuksia hiilinieluihin ja lausunnoissa tuodaan asia esille. ELY-keskus edistää osaltaan lakimuutoksia vaikuttavuuden lisäämiseksi.   

Ilmastonmuutos huomioidaan vesivarojen käytössä ja vesienhoidossa 

  • Maatalouden ja metsätalouden vesiensuojelu kytkeytyy läheisesti ilmastotavoitteisiin, erityisesti ojitukseen ja turvemaiden käyttöön liittyen. Vesienhoidon toimenpiteet näillä sektoreilla ovat suurimmaksi osaksi myös hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä. ELY-keskuksessa kiinnitetään erityishuomiota sidosryhmien ymmärryksen lisäämiseen ilmastoasioissa myös vesistöasioiden osalta. 
  • Tulva- ja kuivuusriskien hallinnan suunnittelutyössä huomioidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ja edistetään sopeutumista sään ääri-ilmiöihin.  
  • Hydrologinen seuranta ja vesistöseuranta tuottavat tärkeää tietoa ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtämiseksi. 

Edistämme ympäristötietoisuutta ja vastuullisuutta vuoropuhelulla sekä oikeaa ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa jakamalla  

  • Ympäristökasvatus ja ympäristötietoisuuden edistäminen ovat merkittäviä poikkileikkaavia teemoja toiminnassamme.
  • Toimimme aktiivisesti AVIen ja ELYjen strategiapäälliköiden ja ohjaavien tahojen ilmastoryhmässä sekä ELY-keskusten ilmastoverkostossa. 
  • Olemme mukana myös valtakunnallisessa ilmastotietoisuus- ja ilmastokasvatustyössä erilaisissa yhteistyöryhmissä. 
  • Sekä Etelä-Karjalan että Kymenlaakson maakunnissa ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmissä hiilineutraalius on sisällytettynä kaikkeen toimintaan. 
  • Ilmastotekoja Etelä-Karjalaan -hankkeessa on järjestetty maakunnan pienten kuntien kouluissa ilmastofestareita, joissa on ELY-keskuksen lisäksi mukana useita muita toimijoita. 
  • Kehitämme ilmastoviestintää osana arjen työtä. 
  • Pyrimme vaikuttamaan siihen, että ilmastotieto alueellamme on tutkimuksiin perustuvaa.

​Kaakkois-Suomen päästöihin liittyvät ilmastotavoitteet

Kaakkois-Suomen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma noudattelee Suomen keskiarvoja. Suurimmat päästölähteet ovat energia ja liikenne, Kaakkois-Suomessa myös metsäteollisuus.  

Molemmissa maakunnissa tehdään määrätietoisesti työtä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Sekä Etelä-Karjala että Kymenlaakso ovat Hinku-maakuntia.  

Etelä-Karjala on sitoutunut kaikessa toiminnassaan ja merkittävässä päätöksenteossaan ottamaan ilmastonäkökulman huomioon. Toimenpiteitä on linjattu esimerkiksi alueellisessa hiilineutraaliuden tiekartassa ja vuonna 2021 hyväksytyssä maakuntaohjelmassa. Ilmastotyötä toteutetaan aktiivisesti myös alueellisesti ja ylimaakunnallisesti hankkeiden ja eri toimijoiden yhteistyöllä. Vuonna 2019 julkaistiin Hiilineutraali Kymenlaakso 2035 -suunnitelma, joka päivitetään vuonna 2023 ilmastolain tavoitteiden mukaiseksi, ja jonka konkreettisiin toimenpiteisiin myös ELY-keskus osaltaan osallistuu. Kymenlaakson liitto on ensimmäisenä maakuntana laatinut Ilmastokestävä Kymenlaakso -sopeutumissuunnitelman, jossa tunnistetaan maakunnan keskeisimmät haavoittuvuudet ja sopeutumistoimenpiteet. 

Kaakkois-Suomi on asettanut tavoitteekseen valtakunnallista linjausta noudatellen olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämä tarkoittaa 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2005 tasosta ja lopun 20 prosentin kompensoimista hiilinieluja lisäämällä. Olemme matkalla kohti tavoitteita, joista nyt on jo neljännes saavutettu. ​​​​

Lisätietoa

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ilmastotyöhön liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä ilmastoasiantuntija Sirpa Skippariin tai strategiapäällikkö Hanna Kailastoon ([email protected]).

Päivitetty: 04.09.2023