ELY-keskukset ilmastotoimijoina

Asiantuntijuutta ja ilmastoyhteistyötä alueilla

Ilmastotyö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ilmastotyötä tehdään yhdessä, kaikilla vastuualueilla. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa on ilmastotyössä myös erittäin tärkeää. ELY-keskusten ilmastotiekarttaa viedään parhaillaan käytäntöön kaikkien kolmen vastuualueen yhteistyönä.

ELY-keskus toimii alueen muiden toimijoiden kumppanina esimerkiksi Hiilineutraali Kymenlaakso -tiekartan toteutuksessa, Hiilineutraali Etelä-Karjalan suunnittelussa sekä HINKU-maakuntatyössä. Alueellinen yhteistyö ilmastoasioissa on erittäin tärkeää ja välttämätöntä, jotta tavoitteisiin päästään.

Ilmastotavoitteiden saavuttamista ja muutoksiin sopeutumista voitaisiin toteuttaa ELY-keskuksissa huomattavasti nykyistä vahvemmin, mutta se edellyttää muutoksia ohjauksessa, rahoitusperiaatteissa ja lainsäädännössä.

Poimintoja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sisäisestä ilmastotyöstä

  • ELY-keskuksessa on aktiivinen vastuualueiden rajat ylittävä ilmastoryhmä.
  • ELY-ilmastotiekartassa esitettyjä toimenpiteitä priorisoidaan ja viedään käytäntöön vastuualueilla yksiköiden ja asiantuntijoiden työssä.
  • Vähähiilisyyteen pyrkiminen huomioidaan soveltuvin osin rahoituspäätöksissä, ja hankintojen kestävyyteen kiinnitetään huomiota. Kestävissä hankinnoissa toteutuvat kestävän kehityksen kolme keskeistä teemaa: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.
  • Alueellisessa liikennejärjestelmätyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien ja maakuntaliittojen kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnittelu, osana suurempaa maankäytön viitekehystä, on tärkeä kokonaisuus, jossa ilmastotyötä voidaan edistää kestävän liikkumisen strategisilla painotuksilla ja ilmastomyönteisillä päätöksillä.
  • Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen hankintoja kehitetään Väyläviraston ohjauksessa vuonna 2020 laadittujen hankintojen toimintalinjojen mukaisesti. Hankinnoissa edistetään kestävän kehityksen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen tavoitteita.
  • Tavoitteena on kehittää CO2-päästövähennystoimien tarkastelua väylien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Suunnittelu- ja investointihankkeissa edistetään uusiomateriaalien kestävää ja riskinarviointiin perustuvaa käyttöä.
  • Väylien uudelleen päällystyksessä on tehty päästöjä vähentäviä matalalämpöpäällystekokeiluja, joita voidaan jatkossa laajentaa. Puretun päällysteen käyttäminen uuden asfalttimassan valmistuksessa on jo vakiintunutta toimintaa.
  • Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämishanke- ja yritysrahoituksessa sekä maatilojen investointirahoituksessa on vahvasti mukana ilmastonäkökulma. Vähähiilisyyttä ja myös ilmastomuutokseen sopeutumista tuetaan sekä hankerahoituksessa että investointien rahoituksessa.
  • Maaseudun viljelijätukien tukiehtoihin sisältyy ympäristötoimenpiteitä. Ympäristöystävällisempiä viljelymenetelmiä (mm. luonnonmukainen tuotanto) sekä investointeja (kosteikot) tuetaan ELY-keskuksen päätöksin. Tukiehtojen noudattamista valvotaan kattavasti.
  • Ohjelmakauden siirtymävuosina 2021 ja 2022 maaseutuyritysten vähähiilisiin investointeihin ja vihreään siirtymään myönnetään EU:n elpymisvaroja maaseutuohjelman kautta.
  • Uusi CAP27-ohjelmakausi käynnistyy vuoden 2023 alusta. Uusi ohjelma ja sen toimenpiteet painottuvat aiempia ohjelmakausia merkittävästi enemmän alkutuotannon ja maaseudun vihreän siirtymän tukemiseen.
  • Kaakkois-Suomi on mukana Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmassa. Ohjelmassa toteutetaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun liittyviä teemahakuja sekä lisätään asiantuntijayhteistyötä ja -verkostoitumista seminaarien ym. muodossa.
  • Ilmastovaikutusten arviointia kehitetään YVA- ja SOVA-menettelyissä.
  • Ilmastonäkökulma sisältyy alueidenkäytön asiantuntijatyöhön.
  • Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja uhanalaisten luontotyyppien suojelu mm. vapaaehtoisilla METSO- ja Helmi-ohjelmilla lisää samalla hiilivarastojen kasvua alueella.
  • Maatalouden ja metsätalouden vesiensuojelussa on kytkentöjä ilmastotavoitteisiin.  Vesienhoidon toimenpiteet näillä sektoreilla ovat suurimmaksi osaksi myös hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä.
  • Tulvariskien hallinnan suunnittelutyötä tehdään ilmastonmuutokseen varautumisessa tulvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. 
  • Hiilineutraaliutta ja ilmastotietoisuutta edistetään sekä kiertotalouden tehtävissä että valvontatehtävissä. Ympäristölupalausuntojen kautta pyrimme edistämään kiertotalouden ratkaisujen käyttöönottoa ja materiaalitehokkuutta.
  • Ilmastoyhteistyötä tehdään maakuntien kanssa monin eri tavoin. Edistämme Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen maakunnallisia toimia ja olemme mukana hanketyössä.
  • Sekä Etelä-Karjalan että Kymenlaakson maakunnissa ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmissä hiilineutraalius on sisällytettynä kaikkeen toimintaan.
  • Myös viestintäämme sisällytämme mahdollisuuksien mukaan ilmastotietoisuutta.

Kaakkois-Suomen päästöihin liittyvät ilmastotavoitteet

Kaakkois-Suomen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma noudattelee Suomen keskiarvoja. Suurimmat päästölähteet ovat energia ja liikenne, Kaakkois-Suomessa myös metsäteollisuus. Päästövähennys asukasta kohden niin sanotun Hinku-laskennan mukaan vuosina 2005–2019 on ollut Etelä-Karjalassa 24 % ja Kymenlaaksossa 18 %.

Molemmissa maakunnissa tehdään määrätietoisesti työtä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Vuonna 2021 julkaistiin Hiilineutraali Kymenlaakso 2035 -suunnitelma, jonka konkreettisiin toimenpiteisiin myös ELY-keskus osaltaan osallistuu. Etelä-Karjalassa on työn alla ilmasto- ja energiastrategia 2030. Työtä on aktivoinut Canemure-hanke, jonka myötä on tiivistynyt vahva ilmastoasioiden sidosryhmäyhteistyö. Kymenlaaksossa laaditaan parhaillaan maakunnan ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmaa. Työn yhteydessä päivitetään myös ilmasto- ja energiastrategia.

Kaakkois-Suomi on asettanut tavoitteekseen valtakunnallista linjausta noudatellen olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämä tarkoittaa 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2005 tasosta ja lopun 20 prosentin kompensoimista hiilinieluja lisäämällä. Olemme matkalla kohti tavoitteita, joista nyt on jo neljännes saavutettu.

Lisätietoa

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ilmastotyöhön liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä strategiapäällikkö Hanna Kailastoon, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi.