Ilmastotyö Hämeen ELY-keskuksessa

Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomus

Hämeen ELY-keskus panostaa osaltaan vahvasti kestävään kehitykseen. Ilmastokertomuksen avulla tuodaan siihen liittyvää työtä esille. Ilmastokertomus auttaa hahmottamaan, millaista ilmastotyötä Hämeen ELY-keskuksessa tehdään nyt ja miten ilmastotyön määrää sekä vaikuttavuutta voidaan mitata ja seurata.  Kertomuksen pohjaksi on valittu Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimenpideohjelman 13. tavoite Ilmastotekoja, joka kattaa ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen ja koulutuksen.

• Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomus 2022 (pdf)
• Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomus 2021 (pdf)

Poimintoja Hämeen ELY-keskuksen ilmastotyöstä

• Ilmastonmuutoksen hillintä, sopeutuminen ja kiertotalouden edistäminen ovat Hämeen ELY-keskuksen strategisia tavoitteita ja niitä toteutetaan läpi yksiköiden ja toimien.
• ELYjen ilmastotiekartan toteutuksessa on valittu erityisiä Hämeen kehittämiskohteita.
• Hämeen ELY-keskus on merkittävä alueen yritysten ja maatalouden kehittäjä ja rahoittaja sekä koko Etelä-Suomen rakennerahastojen viranomainen. Kiertotalous ja vähähiilisyyden edistäminen ovat mukana monissa rahoituksissa.
• Materiaalitehokkuus ja kiertotalous sekä vesistö- ja tulva-asiat valvonnassa ja neuvonnassa
• Toimiminen alueellisissa ilmastoryhmissä, kiertotalousryhmissä sekä muissa verkostoissa
• Ilmasto- ja kiertotalousasiat alueidenkäytön suunnittelussa, kuntien kehityskeskusteluissa sekä YVA-menettelyissä
• Ilmasto- ja kiertotalousasiat lausunnoissa
• Ympäristökasvatus ja ympäristötietoisuuden lisääminen
• Kiertotalouspotentiaalin yritykset Kanta- ja Päijät-Hämeessä (pdf)
• Hämeen ELY-keskus seuraa myös oman toimintansa päästöjä. Hiilijalanjäljen pienentäminen on onnistunut etenkin kiinteistöissä tehtyjen valintojen, kuten vihreään kaukolämpöön ja vihreään sähköön siirtymisen ansiosta. Uusi tavoite organisaation oman toiminnan päästötasolle on -60% vuoden 2019 tasosta.
• Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja varautumiseen liittyen on kehitetty Kanta-Hämeen ilmastoriskikartat ja Päijät-Hämeen ilmastoriskikartat.

Kanta- ja Päijät-Hämeen ilmastotavoitteet:

• Päijät-Häme on Hinku-maakunta, eli tavoittelee -80% päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030
• Päijät-Hämeen ilmastotiekartta 2020, in English
• Kanta-Häme tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 ja kiertotalouden tiekartta (ml. ilmastotyö) on julkaistu tammikuussa 2022.

Päästökuvaaja

Hämeen ELY-keskuksen alueen päästöt ktCO2e (kaikki päästöt) sekä tuulivoima ja maankäytön hiilinielu kompensaationa (lähteet Syke 2022 ja FCG 2021).

Hämeen ELY-keskuksen alueen kokonaispäästöt ovat vähentyneet 35 % vuodesta 2005 vuoteen 2020. Suomen kansallinen tavoite on hiilineutraalius vuonna 2035. Hiilineutraali valtio tarkoittaa sitä, että se tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin pystyy sitomaan.

Päästöjä kunnittain, maakunnittain ja eri laskentamenetelmillä voi tarkastella Suomen ympäristökeskuksen sivulla.

Maankäytön nielut ja päästöt

Kasvillisuuden hiilinielut Kanta- ja Päijät-Hämeessä (lähde FCG 2021).

Maaperän hiilidioksidipäästöt Kanta- ja Päijät-Hämeessä (lähde FCG 2021).

FCG selvitti vuonna 2021 Kanta- ja Päijät-Hämeen maankäytön hiilivarastot ja -nielut. Hiilinielu tarkoittaa hiilivaraston muutosta siten, että hiilidioksidia sitoutuu ilmakehästä. 

Metsät ovat Hämeiden tärkein hiilinielu. Lähtöaineiston ja paikkatietoanalyysin perusteella Kanta-Hämeen alueen kasvillisuuden hiilinielut ovat vuodessa noin 1 414 000 tonnia CO2ekv. Päijät-Hämeen kasvillisuuden hiilinielut ovat vuodessa noin 1 650 000 tonnia CO2ekv. Hehtaaria kohti kasvillisuuden hiilinielut ovat keskimäärin Kanta-Hämeessä noin 3,52 tonnia CO2ekv / ha / vuosi ja Päijät-Hämeessä 3,57 tonnia CO2ekv / ha/ vuosi.

Maaperässä tapahtuvien prosessien takia maaperästä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Maaperästä vapautuu hiilidioksidia ilmakehään, kun se vahingoittuu metsän hakkuuprosessissa tai sitä esimerkiksi muokataan maanviljelyyn. Maaperän päästöt on kasvihuonekaasuja, jotka on muutettu hiilidioksidiekvivalenteiksi. Lähtöaineiston ja paikkatietoanalyysin perusteella alueen maaperän hiilidioksidipäästöt ovat vuodessa noin 2 593 000 tonnia CO2ekv. Hehtaaria kohti maaperän hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin noin 3 tonnia CO2ekv.

Kun maaperän päästöt vähennetään kasvillisuuden hiilinielusta, alueen nettohiilinielu jää hiilinielun puolelle. Paikkatietoanalyysi ei ottanut huomioon metsien ikää tai metsänkäyttösuunnitelmia tai kaavoitussuunnitelmia. Nielun suuruus voi vaihdella paljonkin vuosittain metsien käsittelystä riippuen.

Lisätietoja

Eira Rosberg
Johtava asiantuntija (ilmasto ja kiertotalous), Hämeen ELY-keskus
+358 50 3961710
eira.rosberg-airaksinen(at)ely-keskus.fi