ELY-keskukset ilmastotoimijoina
Asiantuntijuutta ja ilmastoyhteistyötä alueilla
- ELY-keskus
- ELY-keskukset ilmastotoimijoina
- Pohjois-Savo
- ELY-keskukset ilmastotoimijoina
- Etelä-Pohjanmaa
- Etelä-Savo
- Häme
- Kaakkois-Suomi
- Kainuu
- Hiilineutraaliustavoitteet ja -toimet
- Ilmastoseuranta
- Tarjoamme mahdollisuuksia
- Esimerkkejä alueeltamme
- Keski-Suomi
- Lappi
- Pirkanmaa
- Pohjanmaa
- Pohjois-Karjala
- Pohjois-Pohjanmaa
- Pohjois-Pohjanmaan kasvihuonekaasupäästöt
- Pohjois-Pohjanmaan ilmastotavoitteet
- Esimerkkejä ilmastotyöstä Pohjois-Pohjanmaalta
- Pohjois-Savo
- Satakunta
- Uusimaa
- Varsinais-Suomi
Ilmastotyö Pohjois-Savon ELY-keskuksessa
Pohjois-Savon ELY-keskus koordinoi maakunnallista ilmastotyötä Pohjois-Savon alueella. Ilmastotyötä toteutetaan ja kehitetään tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Savon liiton ja muiden toimijoiden kanssa. Pohjois-Savon ELY-keskuksessa on laadittu myös omat tavoitteet ilmastotyölle.
Ajankohtaista
- Pohjois-Savon ilmastokuulumiset, huhtikuu 2024 (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
- Kolmen vuoden rahoitus maakunnalliselle ilmastotyölle (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
- Pohjois-Savon ilmastokatsaus 1/2024 ja vihreän siirtymän suurimmat hankkeet 12.3.2024
- Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumisen riskianalyysityö valmistui (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
- Pohjois-Savon ilmastotiekartta päivitettiin ensimmäistä kertaa (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
- Pohjois-Savon ilmastotyön seurantatiedot 2022-2023 (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
Tuoreimmat Pohjois-Savon ilmastouutiset löytyvät maakunnan ilmastotyötyön sivuilta osoitteesta hiilineutraalipohjoissavo.fi
Poimintoja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmastotyöstä
- Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja TE-toimiston ilmastotavoitteet ja toimenpiteet (ArcGis.com)
- Sisäinen ilmasto- ja kiertotalousryhmä kokoontuu kuukausittain kehittämään toimintaa
- Alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen ja -taseiden havainnollistaminen ja analysointi
- Maakunnallisen ilmastoverkostotyön koordinointi
- Pohjois-Savon ilmastofoorumin toiminnan järjestäminen
- Ilmastohankkeiden yhteistyön toteuttaminen mm. hanketreffejä järjestämällä
- Maaseudun kestävien ratkaisujen tukeminen
- Viisaan ja kestävän liikkumisen edistäminen
- Tulvariskien hallinta
- Luonnon monimuotoisuuden edistäminen
- Sopeutumisen edistäminen yhteistyössä muun muassa elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja kuntien kanssa.
Pohjois-Savon ilmastotavoitteet
Pohjois-Savon ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet on tiivistetty vuonna 2021 valmistuneeseen ilmastotiekarttaan (hiilineutraalipohjoissavo.fi). Ilmastotiekartta päivitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023
Ilmastotiekartan päätavoitteena on, että Pohjois-Savo on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vähintään 80 % vuoteen 2007 verrattuna ja loput päästöt sitoa tai kompensoida kestävästi. Toimenpiteet on jaoteltu painopisteisiin kuudelle sektorille:
- Maa- ja metsätalous
- Liikenne ja logistiikka
- Energia- ja vesihuolto
- Elinkeinot
- Ruoka, kuluttaminen ja jätehuolto sekä
- Aluesuunnittelu, rakentaminen ja asuminen.
Ilmastotiekartan taustaraportissa kuvataan tarkemmin tiekartan laadintaa, seurantaa sekä Pohjois-Savon kasvihuonekaasutaseita. Tutustu taustaraporttiin materiaalipankissa (pdf, hiilineutraalipohjoissavo.fi). Materiaalipankista löytyy myös ilmastotiekartan esittelymateriaali pdf-muodossa (hiilineutraalipohjoissavo.fi).
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt
Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöjen tilanne noudattelee Suomen keskiarvoja. Suurimmat päästölähteet ovat maatalous, energia ja tieliikenne. Suomen ympäristökeskus SYKE:n päivittämien laskelmien mukaan Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 2005–2021 27 % ja asukaskohtaiset päästöt 25 %.
Kuva 1: Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain 2005-2021. Lähde: SYKE 2023.
SYKE:n HINKU-laskennan* mukaan Pohjois-Savon suurimmat päästösektorit vuonna 2021 olivat maatalous (34 %), tieliikenne (23 %) ja lämmitys (20 %). Työkoneiden päästöt olivat 8 %, kulutussähkön käytön 6 %, jätteiden käsittelyn 5 % ja F-kaasujen 2 %. F-kaasut ovat mm. kylmä- ja lämmityslaitteissa käytettäviä kaasuja, joiden lämmitysvaikutus ilmastoon on korkea, mikäli ne pääsevät vapautumaan ilmakehään.
Kuva 2: Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästösektorit 2021, HINKU-laskenta. Lähde: SYKE 2023.
*HINKU-laskenta on Kuntien tavoitteiden seurantaan tarkoitettu oletuslaskentamalli. Ei sisällä päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä. Alueella tuotetusta tuulisähköstä lasketaan kunnalle päästökompensaatio vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti.
Pohjois-Savon ilmastotyön organisoituminen alueella
Pohjois-Savon ELY-keskus koordinoi alueellista ilmastotyötä ja siihen liittyvää viestintää. Lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus järjestää Pohjois-Savon ilmastofoorumin toimintaa ilmastotyöpajoja, -seminaareja, -webinaareja ja -aamukahveja järjestämällä.
Ilmastotiekartan valmistumisen myötä maakuntaan on päätetty perustaa ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmä seuraamaan tiekartan toteutumista ja kehittämään alueellista yhteistyötä edelleen.
Pohjois-Savon kunnissa tehdään vaikuttavaa ilmastotyötä. Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon -hanke (SISU) on käynnistänyt laajan 15 eri kunnan ja seutukunnan välisen ilmastoyhteistyön. Hanke tähtää ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja ilmastotyön juurruttamiseen kuntien jokapäiväiseen toimintaan. Näkyvä ja avoin ilmastotyö tulee lisäämään Pohjois-Savon maakunnan ja seutujen vetovoimaa muun muassa elinkeinoelämän keskuudessa.
Lisätietoa
- Pohjois-Savon ilmastotyön verkkosivut (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
- Pohjois-Savon ilmastotiekartta (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
- Pohjois-Savon ilmastofoorumi (hiilineutraalipohjoissavo.fi)
- Kuntien ja alueiden päästötilanne (hiilineutraalisuomi.fi)
- SISU-hanke (Pohjoissavonsisu.fi)
- Kuopion kaupungin ilmastotyö (kuopio.fi)
Pohjois-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmastotyöhön liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä johtava ilmastoasiantuntija Tapio Kettuseen tai projektipäällikkö Saara Karkulahteen ([email protected]).
Päivitetty: 15.04.2024