ELY-keskukset ilmastotoimijoina

Asiantuntijuutta ja ilmastoyhteistyötä alueilla

Ilmastotyö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa

Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteisessä strategiassa on ilmaston osalta asetettu seuraava tavoite: Ilmastonmuutosta hillitään ja siihen sopeutumista tuetaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen asettamat omat tavoitteet keskittyvät näitä yleisiä tavoitteita tukeviin tehtäviin, kuten kestävien liikkumismuotojen edistämiseen, ilmastomyönteiseen maatalouteen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja kiertotalouden edistämiseen.

Ilmastotyötä tehdään poikkileikkaavasti ELY-keskuksen kaikilla vastuualueilla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa liikenne- ja ympäristöasioista myös Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueilla. Pohjanmaalla ilmastotyötä tekee myös Pohjanmaan ELY-keskus elinkeinovastuualueella.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisia tehtäviä

  • Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annetun lain mukainen yhteyspisteviranomainen (RED II)
  • Tuulivoimaneuvonta
  • Peruskuivatuksen ja ojitustoimitusten asiantuntijatehtävät
  • Maa- ja metsätalouden vesienhallinta (yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa)
  • Hydrologisen omaisuuden keskitetty hoito ja hydrologisen tiedon tuotanto
  • Valtion vesistörakenteiden keskitetty omistajuus ja rakenteiden ylläpito
  • Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman hallinnointi ja toimeenpanotehtävät
  • HELMI-elinympäristöohjelman soiden ennallistamisen koordinointi (VESPA)
  • Kokemäenjoen – Saaristomeren – Selkämeren vesienhoitoalueen (VHA 3) koordinointi

Poimintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sisäisestä ja alueellisesta ilmastotyöstä

Miten ilmasto muuttuu?

Ilmasto vaihtelee maakuntien sisällä. Meri vaikuttaa Pohjanmaan rannikkoseudun ilmastoon viilentäen kesää ja alkukesää ja lauhduttaen syksyä ja alkutalvea. Mereltä haihtuva kosteus aiheuttaa talvisin ajoittain runsaitakin lumisateita. Muissa maakunnissa on sekä rannikon että sisämaan ilmastoa.

Tulevaisuudessa ilmasto lämpenee ja sademäärät kasvavat. Lämpötilat nousevat etenkin joulukuun ja helmikuun välillä (Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa) tai marraskuun ja maaliskuun välillä (Keski-Pohjanmaa). Samoin sademäärät kasvavat eniten syys-talviaikaan. Kasvava osuus sateesta tulee lumen sijaan vetenä. Vähäisin muutos sadannassa on heinä-elokuussa.

Lisätietoa ilmastonmuutoksesta maakunnissa:

Maakuntien ilmastopäästöt

Suomen ympäristökeskus on julkaissut kunta- ja aluekohtaisia tietoja suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä perustuen

Eri laskennat täydentävät toisiaan ja auttavat kohdentamaan päästövähennystoimenpiteitä alueellisesti. Käyttöperusteisten päästöjen lähtökohtana on tietyn maantieteellisen alueen sisällä syntyvät päästöt. Kulutusperäisessä lähestymistavassa taas tarkastellaan päästöjä, jotka ovat aiheutuneet kulutetun hyödykkeen tuotannossa tuotantoalueesta riippumatta.

Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla suurimmat päästölähteet ovat maatalous ja tieliikenne. Käyttöperusteiset päästöt asukasta kohden ovat vähentyneet vuosina 2005-2020 Pohjanmaalla 36 %, Etelä-Pohjanmaalla 12 % ja Keski-Pohjanmaalla 23 %. Suurimmat vähennykset ovat tapahtuneet teollisuudessa sekä sähkön ja lämmön tuotannossa. Laskelmat eivät sisällä päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä. Alueella tuotetusta tuulisähköstä lasketaan kunnalle päästökompensaatio vuosittaisen sähkön päästökertoimen mukaisesti.

Alueen maakuntien päästöt vuonna 2020. Lähde: https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

 

Kuva: Alueen maakuntien päästöt vuonna 2020. Lähde: https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

 

Kulutusperäiset asukaskohtaiset päästöt ovat maakunnissa maan keskitasoa. Suurimpia päästölähteitä ovat kotitalouksien asuminen, ruoka ja liikkuminen. Kuntien välillä on suuria vaihteluita ja esimerkiksi kaukolämmön polttoainevalinnat heijastuvat päästöihin. Kulutusperäinen laskenta perustuu vuoden 2015 aineistoon. Muutoksia on odotettavissa varsinkin asumisen ja liikkumisen päästöissä, kun laskentaa päivitetään uudemmalla aineistolla.

Kulutusperäinen laskenta kohdistaa päästöt sinne, missä lopputuotteiden käyttäjät ovat. Esimerkiksi maatalouden päästöt sijoittuvat käyttöperusteisessa laskennassa tuotantoalueille ja kulutusperäisessä laskennassa kulutusalueille, mikä vaikuttaa lukuihin. Laskennan ulkopuolelle jäävät valtion ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot sekä valtion ja yritysten investoinnit. Yli puolet kotitalouksien päästöistä kohdentuu ulkomaille, Pohjanmaalla 62 %, Etelä-Pohjanmaalla 56 % ja Keski-Pohjanmaalla 58 %.

Alueen asukasperäiset päästöt vuonna 2015. Lähde: hiilineutraalisuomi.fi
Alue Koko maa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa
Käyttöperusteiset päästöt 2015 [tCO2e/as.] 6,6 8,4 11,9 11,6
Kulutusperäiset päästöt 2015 [tCO2e/as.] 10,5 11,1 10,6 10,3

 

 

Lisää luettavaa

Pohjanmaan liiton ilmastotyö (obotnia.fi)

Etelä-Pohjanmaan liiton ilmastotyö (epliitto.fi)

Keski-Pohjanmaan liiton ilmastotyö (keski-pohjanmaa.fi)