Ilmastotyötä tehdään yhdessä

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vaatii systeemistä muutosta eli toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta. Se vaatii kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja konkreettisia tekoja yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla sekä vahvaa alueellista yhteistyötä. Muutokseen tarvitaan teknologia- ja liiketoimintaosaamista, taloudellisia resursseja, yhteistyöverkostoja, koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä viestintää. Kunnat ja kaupungit, viranomaiset, yritykset, tutkimus- ja kehitysorganisaatiot, järjestöt ja kuluttajat ovat kaikki osa ilmastotyötä.

 

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta 2021–2030

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta 2021–2030 valmistui helmikuussa 2021. Ilmastotiekartan tavoitteisiin on sisällytetty laajasti teemoja eri sektoreilta: bio- ja kiertotalous, energiantuotanto, liikenne, maatalous, maankäyttö, metsät ja suot sekä yhteistyö. Ilmastotavoitteiden asettelussa on keskitytty niihin tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla maakuntatasolla on mahdollisuus vaikuttaa. Ilmastotavoitteet ovat keskeinen osa maakunnan kehittämistä ja alueiden käytön suunnittelua. Ne edistävät luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja tukevat aluetaloutta.

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön kärkiteemat:

1. Älykäs bio- ja kiertotalous toimii ilmastotyön perustana
2. Energian tuotanto ja käyttö on kestävää, tehokasta ja vähäpäästöistä
3. Liikenne on vähäpäästöistä
4. Maatalous kehittyy hiilensitojana
5. Maankäyttö on ilmastoviisasta ja kiertotaloutta edistävää
6. Metsät ja suot toimivat tehokkaina hiilinieluina; Turve hyödynnetään kestävästi
7. Yhteistyö ja sektorirajat ylittävät toimintamallit luovat elinvoimaa ja liiketoimintamahdollisuuksia

Sopeutuminen on osana kaikkia kärkiteemoja!

 

Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekarttatyön aikana on laadittu tarkentavat selvitykset liikenteen käyttövoimamuutosten potentiaalista, maaseudun sivuvirtojen kestävästä hyödyntämisestä, ja turpeen energiakäytön kehityksestä. Selvitysten perusteella Pohjois-Pohjanmaalla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä. Huomioitavaa on, että energiantuotannon ratkaisuilla on aivan oleellinen merkitys alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisessä:

• kansallisesti arvioiduilla liikennesuoritteilla ja käyttövoimamuutoksilla n. 300 ktCO₂e päästövähenemä vuoteen 2030 mennessä.
• Maatalouden ja metsätalouden päästövähenemä odotetaan olevan ainakin 300 ktCO₂e ja hiilinieluvaikutus mukaan lukien merkittävästi enemmän vuoteen 2030 mennessä.
• Esimerkiksi turpeen energiakäytön vähentymisen seurauksena päästövähenemä vuoteen 2035 mennessä 700 ktCO₂e.
• Pohjois-Pohjanmaalla suunnitteilla olevien maatuulivoimahankkeiden päästökompensaatiovaikutus yli 2000 ktCO₂e, esiselvitysvaiheessa olevat mukaan lukien 3700 ktCO₂e.

Laskennat perustuvat POPilmasto-hankkeessa tehtyjen selvitysten skenaarioihin. Luvut ovat teoreettisia ja suuntaa antavia.  Maatalouden osalta luvut on laskettu Rambollin resurssivirtamallin mukaisesti eli eivät ole suoraan vertailukelpoisia ALas-Hinku-laskentaan. Turpeen energiakäytön luvut ovat pääosin päästökauppasektoria.

 

Ilmastotavoitteet saavutetaan yhteistyön voimalla

Ilmastotiekartan laatimisen vetovastuussa oli Pohjois-Pohjanmaan liiton POPIlmasto-hanke yhteistyökumppaninaan CANEMURE-hanke sekä laaja asiantuntijaverkosto. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus oli POPIlmasto-hankkeen päärahoittaja ja mukana ohjausryhmässä. 

Ilmastotiekartan toimenpiteitä viedään eteenpäin aktiivisella ja monimuotoisella yhteistyöllä. Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön neuvottelukunta tukee alueen ilmastotyötä kokoontuen kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Pohjois-Pohjanmaan liitto koordinoi ilmastotyön neuvottelukunnan toimintaa yhdessä Canemure-hankkeen kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on jäsen ilmastotyön neuvottelukunnassa. Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta tullaan päivittämään Canemure-hankkeen johdolla vuonna 2024.