Hulevesien huomioiminen yleiskaavoissa (Pohjalaismaakunnat)

Ilmaston lämpenemisen myötä sateet lisääntyvät tulevaisuudessa ja samalla lisääntyy pintavaluntavesien määrä rakennetussa ympäristössä. Nykyiset hulevesiverkostot eivät pysty johtamaan kasvavia vesimääriä. Hulevesien suunnitelmallinen huomioiminen aikaisessa vaiheessa maankäytön suunnittelussa mahdollistaa hallitsemaan lisääntyviä vesimääriä.

Lapin ammattikorkeakoulussa tehdyssä YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin viidestä yleiskaavasta pohjalaismaakunnissa, miten hulevedet on huomioitu kaavoissa. Toimeksiantajana työssä oli Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Hulevesien kokonaishallintaa on huomioitu riittämättömästi tutkituissa yleiskaavoissa. Voidaan todeta, että hulevesiä ei ole huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain hulevesisäännösten mukaisesti. Laki edellyttää hallitsemaan hulevesiä luonnonmukaisin keinoin, viivyttämään sekä imeyttämään vesiä jo niiden syntypaikalla. Hulevesien hallinta luonnonmukaisin keinoin vaatii tilaa ja sen vuoksi on tärkeää huomioida tilatarpeet jo yleiskaavavaiheessa, jolloin tarkempi suunnittelu on helpommin toteutettavissa tarkemmassa maankäytön suunnittelussa, asemakaavassa.      

Hulevesisuunnittelulla hyvää ja viihtyisää elinympäristöä

Hulevesien hallinnan suunnittelulla kuivatetaan taajamia, torjutaan taajamatulvia sekä suojellaan pohja- ja pintavesiä. Suunnittelua voidaan toteuttaa laatimalla koko kuntaa koskeva hulevesistrategia, jossa esitetään toimenpiteet hulevesien hallitsemiseksi ja visiot hulevesien hallinnalle sekä sitoutetaan viranomaisia ja toimijoita toimenpiteiden toteuttamiseksi. Yleiskaavan taustaselvitykseksi olisi hyvä laatia valuma-aluekohtainen suunnitelma, jossa selvitetään hulevesien määrä, valumareitit ja hulevesitulvareitit sekä ehdotetaan toimenpiteitä hulevesien hallinnan toteuttamiseksi. Selvityksen perusteella kaavakartalle varataan alueet hulevesitulvareiteille sekä valuma-aluekohtaisesti viivytys- ja imeytysalueille sekä käsittelyalueille.   

Minimoimalla päällystettyjä pintoja, viivyttämällä ja pidättämällä hulevesiä painanteissa, viivytysaltaissa ja sadepuutarhoissa sekä käsittelemällä hulevesiä kosteikoissa tasataan tulvahuippuja, vähennetään pintavaluntaa, vaikutetaan myönteisesti pohjavesitasapainoon, puhdistetaan hulevesiä, parannetaan mikroilmastoa ja sopeudutaan ilmastomuutokseen.

Parempaa hulevesien hallintaa tulevaisuudessa 

Hulevesimäärät ja niiden aiheuttamat ongelmat ovat lisääntyneet nopeasti ja niihin reagoiminen on haasteellista rakennetussa ympäristössä. Perinteisen putkijärjestelmän lisäksi tarvitaan uudentyyppiä ratkaisuja. Hulevesiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta on vielä varsin lyhyt aika ja niiden huomioiminen maankäytön suunnittelussa vaatii aikaa. Yleiskaavaprosessit ovat usein vuosia kestäviä ja uuden lainsäädännön "sisään ajaminen" vie aikaa. Uudet toimintatavat tarvitsevat uutta ajattelutapaa, joka pätee varmasti hulevesien hallintaankin. Hulevedet ovat olleet aiemmin osa perinteistä vesihuoltoa, jossa vesiä on johdettu putkissa maan alla, "poissa silmistä - poissa mielestä". Tulevaisuudessa hulevedet tulisi olla osa näkyvää yhdyskuntarakennetta, luoden terveellistä ja viihtyisää ympäristöä. Eri hulevesitoimijoiden välisen yhteistyön lisääminen kuin myös osaamisen lisääminen suunnittelun ja toteutuksen saralla vaikuttavat myönteisesti hulevesien hyödyntämiseen tulevaisuudessa.

Lue tarkemmin opinnäytetyöstä.

Lisätietoja:

Anu Schulte-Tigges
puh. 050 3811559,
[email protected]