Pohjois-Savosta löytyy vielä useita yli 100-vuotiaita vesirakenteita (Pohjois-Savo)

Pohjois-Savon vesistöissä sijaitsee edelleen useita vanhoja vesirakenteita, jotka ovat rakennettu jo ennen Suomen itsenäistymistä. Vanhat vesirakenteet kertovat vesistöjen merkityksestä itsenäisyytemme alkuaikojen ihmisten toimeentulossa. 

Vesistöt olivat itsenäistymisen aikoihin tärkeimpiä liikenteen väyliä. Ne olivat tärkeitä kulkuväyliä, joita pitkin kulkivat niin ihmiset, rahti kuin puutavarakin, ja kosken voimalla pyöritettiin monenlaisia ja -kokoisia laitoksia.

Vesistöjen ranta-alueet olivat myös tärkeitä. Järvistä haettiin "särvintä" pöytään. Tulvaniityiltä saatiin ruokaa karjalle. Järvien vedenpintaa laskemalla oli saatu helposti uutta, ravinteikasta viljelysmaata käyttöön.

Sata vuotta sitten puutavaraa kuljetettiin uittamalla lähes kaikissa vesistöissä

Uitto oli ylivoimaisesti tärkein puun kuljetusmuoto 1800-luvun loppupuolelta aina 1940-luvulle. Uitto toimitettiin irtouittona, jossa puut laskettiin irrallaan virtaan. Jokisuilla ne koottiin närelenkeillä puomipuiden ympäröimiksi kehälautoiksi.

Purouiton helpottamiseksi ja uittoajan pidentämiseksi vesistöihin rakennettiin erilaisia tilapäisiä ja pysyviä rakenteita, kuten säästö- ja uittopatoja, ohjeseiniä ja suisteita sekä pahimpien koskien ohittamiseksi tehtyjä uittokouruja. Varsinaiset koneelliset uittoväylien perkaukset alkoivat yleistyä vasta 1950-luvulla, jolloin tehtiin suurimmat rakenteelliset muutokset uittoväylillä.

Erilaisia irtouiton rakenteita oli uiton kulta-aikoina Pohjois-Savossa satoja. Irtouiton loputtua rakenteet jäivät lahoamaan vesistöihin ja ovat sittemmin hävinneet vesistöistä lähes täysin. Rakenteita on myös purettu uittosääntöjen kumoamisen yhteydessä 1980-luvulta lähtien. Tavoitteena on ollut niiden luonnonmukaisuuden ja kalataloudellisen arvon palauttaminen.

Sata vuotta sitten kanavia pitkin pääsi aina merelle saakka

Ensimmäiset valtion rakentamat sulkukanavat valmistuivat Varkauden Taipaleeseen vuonna 1840 ja Leppävirran Konnukseen vuonna 1841.

Saimaan kanavan valmistuttua vuonna 1856 käynnistettiin laajempi Kallaveden ja Iisalmen reitin kanavointi. Konnuksen kanavan itäpuolelle valmistui uusi kanava vuonna 1867 ja Taipaleen pieneksi käynyt sulkukanava sai viereensä uuden sulun vuonna 1871.

Kuopio-Iisalmi -reitille rakennettiin Nerkoon, Ahkiolahden ja Ruokovirran kanavat, mitkä palvelivat ennen kaikkea puunkuljetusta Ylä-Savosta Kymenlaakson puunjalostustehtaille.

Nälkävuosina niin sanottuna hätäaputyönä rakennettujen kanavien työmailla kuoli nälän heikentäminä tauteihin useita satoja henkiä. Ruokovirran kanava valmistui vuonna 1879. Ruokovirran väylää parannettiin ja syvennettiin uudelleen vuosina 1914-1920, jolloin myös Ruokovirran sulku rakennettiin uudelleen betonista.

Rautalammin reitin sulkukanavat rakennettiin 1890-1920-luvuilla. Ensimmäisenä valmistuivat Pielaveden ja Iisveden yhdistävät Säviän ja Kolun kanavat 1890-luvulla. Keiteleen ja Iisveden yhdistävät Neiturintaipaleen, Kiesimäntaipaleen ja Kerkonkosken kanavat valmistuivat vasta itsenäistymisen jälkeen vuonna 1926.

Pohjois-Savosta löytyy kaksi restauroitua puusulkukanavaa

1990-luvulla restauroitu Kuivataipaleen sulkukanava sijaitsee Suonenjoella niin sanotulla Savonselän vedenjakajalla ja Saarikosken sulkukanava Iisalmessa Runnin kylässä. Hackman-yhtiö rakennutti Kuivataipaleen kanavan 1860-luvulla puutavaran uittoa varten. 1890-luvulla kanavaan lisättiin sulut, jotka olivat käytössä aina vuoteen 1951.

Saarikosken alkuperäinen sulku rakennettiin vuosien 1903-1906 aikana helpottamaan liikennöintiä vaikeakulkuisella Kiurujoella. Kanava oli aluksi vilkkaassa käytössä, mutta se suljettiin jo vuonna 1931, jolloin rautatien valmistuminen teki kanavaliikennöinnin tarpeettomaksi. Restauroitu sulkukanava avattiin vesiliikenteelle kesällä 2003, jolloin veneilijät pääsivät 70 vuoden tauon jälkeen jälleen liikennöimään Kiurujoen väylää pitkin Kiuruvedelle.

Lisätietoja: Tuulikki Miettinen, johtava vesitalousasiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus ([email protected])

Tämä on toinen tiedote Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedotesarjasta, jossa kesän ja syksyn 2017 aikana kerrotaan Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden aikana tapahtuneista muutoksista Pohjois-Savon vesistöissä. Samalla tehdään tutuksi avointa ympäristötietoa.  

• Pohjois-Savon ELY-keskuksen Vesistöt ennen ja nyt -sivusto