Vinkkejä matkailuun - Elämyksiä tien päällä! (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
Teiden varsilta löytyy runsaasti kiinnostavaa katsottavaa. Kiireetön loma-aika tarjoaa mahdollisuuden suunnitella uusia reittejä totuttujen tilalle. Myös tie voi olla elämys. Matkareitin voi suunnitella siten, että sen varrelta löytyy museotiekohteita, historiallisia siltoja tai tienvarsitaidetta. Alla on lyhyt kooste Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen matkailuvinkeistä.
Olemme koonneet kattavasti tietoa ja kuvia kiinnostavista kohteista ja matkailuvinkeistä:
- Tieperinnetoiminta - Varsinais-Suomi ja Satakunta (aluevalintana Varsinais-Suomi)
Kerro myös oma kokemuksesi sykähdyttävästä tiemaisemasta Varsinais-Suomessa tai Satakunnassa, jonka haluaisit vinkata muille. Lähetä vinkki osoitteeseen [email protected]. Julkaisemme hyvät tärpit Varsinais-Suomen ja Satakunnan tieperinnetoimintasivulla.
Kuva yllä: Taikayöntie seurailee Huittisten ja Punkalaitumen välillä kauniisti Punkalaitumenjokea.
Museotiet ja sillat ovat osa kulttuurimaisemaa
Museoteiden ominaispiirteitä vaalitaan hienovaraisella kunnossapidolla, näin ollen teitä ei oikaista, eikä mäkiä tasata, jos turvallisuus pystytään muuten takaamaan.
Muntin silta sijaitsee syrjään jääneellä tieosalla Turku-Taivassalo -maantien varrella. Kiviholvisilta rakennettiin vuonna 1850 yhdistämään Koiviston kylä Taivassaloon.
Halikon silta on osa Suuren Rantatien muodostamaa maantiereittiä. Paikalla on ollut siltoja keskiajalta alkaen. Nykyinen puusilta rakennettiin vuonna 1866.
Lapijoen kivisilta sijaitsee Taipaleen kylässä Eurajoella. Kolmiaukkoisen kiviholvisillan rakensi paikallinen torppari vuonna 1883. Se on esimerkki paikallisesta käsityöläistaidosta. Sillan läheisyydessä on pöytä ja penkit eväshetken viettoon.
Lankosken kohdalle rakennettiin vuonna 1887 Merikarvianjoen ylittävä kaksiaukkoinen kiviholvisilta. Siltapaikka on osa Satakuntaa ja Pohjanmaata yhdistävää maantietä.
Tulkkilan silta sijaitsee Kokemäen kaupungissa. Silta rakennettiin vuonna 1918 sodassa tuhoutuneen vanhan puusillan paikalle.
Kokemäenjoen suulta alkanut Huovintie on osa Ulvilan ja Turun välistä keskiaikaista maantieyhteyttä. Se kulki Harjavallan Tortillasta Köyliönjärven itäpuolitse Oripäähän ja Koskelle saakka.
Matkailutie on omalla nimellään selkeästi ja virallisestikin merkitty reitti
Matkailutiet merkitään yhtenäisillä, ruskeapohjaisilla kilvillä, joissa ovat teiden nimet ja omat tunnukset. Matkailutien merkin saaneet tiet ovat tavallaan autoilijan matkailupaketteja, sillä tien varrelta löytyy majoitusta, ruokapaikkoja, kulttuuria ja kauniita maisemia.
Kuninkaantie noudattaa vanhan postitien linjaa, ja sitä pitkin on kuljettu 1300-luvulta lähtien. Tie kulkee saariston kautta Turkuun ja halki Etelä-Suomen. Alkuperäinen tie on vielä osittain käytössä. Kuninkaantien varrella on historiallisesti merkittäviä ja vanhoja rakennuksia sekä nähtävyyksiä. Tien varrelta löytyy myös leirintäalueita ja majapaikkoja.
Turusta Hämeenlinnaan johtava Härkätie on Suomen vanhimpia reittejä. Härkätien yhdistämät Varsinais-Suomi ja Vanajan Häme muodostivat yhtenäisen ja selkeän liikennealueen aina 1800-luvulle saakka. Vanhalinnantie seuraa keskiaikaisen Hämeen Härkätien linjausta. Liedon kohdalla on Härkätien pisin vanhassa asussaan säilynyt tieosuus.
Pohjanlahden Rantatie Vehmaalta Tornioon pohjautuu myöhäiskeskiajalla länsirannikkoa pitkin kulkeneeseen kulkureittiin ja postitiehen. Nykypäivänä reitti tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon suorille ja nopeille valtateille. Reitin varrella on kylämiljöitä, kulttuurihistoriaa, luontokohteita ja aktiviteetteja.
Taikayöntie Huittisista Punkalaitumen kautta Urjalaan esittelee noin 50 km matkalla satakuntalaista ja pirkanmaalaista talonpoikaiskulttuuria ja maalaismaisemaa. Reitin varrella on paikallisia museoita ja kulttuurikohteita.
Noin 200 kilometriä pitkä Saariston Rengastie vie autoilijan tai pyöräilijän saarelta saarelle vaihtelevanpituisten vesistöylitysten kautta. Maantielautan kyydissä matkataan noin 26 km. Monessa kohdassa vesistö ylitetään korkealla sillalla. Lyhyemmän reittivaihtoehdon tarjoaa Pieni rengastie, joka on pituudeltaan noin 120 km. Tästä yhteysaluksella matkataan noin 12 kilometriä.
Lounais-Suomesta löytyy myös muuta kiinnostavaa katsottavaa matkan varrella:
Kuva yllä: Suuri Postitie Mynämäen Korvensuussa.
Suuri Postitie on merkitty omalla yksilöllisellä puupylväsviitalla. Reitti pohjautuu 1630- luvulla virallistettuun postitiehen, mutta on ollut ilmeisesti jo 1300-luvulta käytössä. Tukholmasta Turkuun johtanut reitti kulkee Suomen puolella Kustavista Taivassalon, Vehmaan, Mynämäen, Maskun ja Raision kautta Turkuun. Reitin pituus on noin 110 km.
Taidetie Pori–Kankaanpää sisältää taideteoksia valtatien 23 varrella. Taidetien teokset on suunniteltu ottaen huomioon tiereitin historia ja reittimaiseman ilme. Teokset on sijoitettu rytmittämään kohtalaisen yksitoikkoista tiemaisemaa.
Lounais-Suomen kulttuurimaisemissa on monin paikoin komeaa tienvarsipuustoa. Vanhoja puukujanteita löytyy mm. Perniön seudulta ja Vakka-Suomesta. Esim. Perniössä maantiellä 1011 Kosken ruukin alueella on upeat puukujanteet. Teijon alueella maantiellä 12089 on Mathildedahlin viehättävä tammikujanne ja Askaisissa Louhisaaren kartanolinnalle johtaa hieno puukujanne.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella on lisäksi paljon tutustumisen arvoisia vanhoja kiviholvisiltoja. Esim. valtatien 8 vieressä Porissa on Lampin kulttuurimaisemassa v. 1905 valmistunut neliaukkoinen Lampin kiviholvisilta. Kiinnostavia siltakohteita ovat myös v. 1909 valmistunut Hinnerjoen Kirkkosilta kirkon lähettyvillä maantiellä 12666, v. 1832 valmistunut Panelian Koskisilta Eurassa maantiellä 2172 sekä v. 1860 rakennettu Leinebergin silta Ulvilassa Leineperin ruukin kulttuuriympäristössä. Yllämainitut siltakohteet ovat sellaisia, joiden rakenteita pääsee melko helposti ihailemaan myös sivusta päin. Useiden vanhojen siltojen ympäristö on vaikeakulkuista ja niiden komeus jää usein kulkijalta piiloon.