Talvivaaran alapuolisten vesien tila pääosin ennallaan keväällä 2014 (Kainuun ELY-keskus)

Talvivaara on alkuvuoden ajan jatkanut käsiteltyjen jätevesien johtamista pohjoiseen Oulujoen vesistön suuntaan ja etelään Vuoksen vesistön suuntaan. Talvivaaran päästöjen vaikutusalue ja alapuolisten vesien tila ovat pysyneet pääosin ennallaan vuoden 2013 loppuun verrattuna.

Pohjoisella purkureitillä Talvivaaran lähimmissä järvissä, Salmisessa ja Kalliojärvessä, tilanne on pysynyt saman kaltaisena kuin loppuvuonna 2013. Näissä järvissä on edelleen eliöstölle haitallisen suurina pitoisuuksina kipsakka-allasvuodosta peräisin olevia metalleja. Sulfaattipitoisuudet ovat marraskuun 2012 kipsisakka-allasvuotoa edeltävillä tasoilla. Talvivaaran päästöt näkyvät edelleen pohjoisessa Jormasjärvellä saakka ja etelässä Laakajärvellä saakka veden luontaista korkeampina natriumin, sulfaatin ja mangaanin pitoisuuksina. Jormasjärvellä natrium- ja sulfaattipitoisuudet ovat alkuvuodesta 2014 kohonneet pohjan läheisyydessä.

Etelän suunnassa Kivijärvessä on edelleen havaittavissa eliöstölle haitallisen korkeita mangaanija rautapitoisuuksia. Kivijoesta Laakajärveen tulevan veden laatu heikkeni selvästi viime kesänä ja oli heikoimmillaan loppukesällä sekä syksyllä, mutta on sen jälkeen selvästi parantunut. Laakajärven päällysveden laatu on kevättalvella ollut parempi kuin aiemmin tehdyissä mittauksissa. Sen sijaan Laakajärven pohjoispään syvänteessä vedenlaatu oli keväällä pohjan lähellä heikompi kuin aiemmin. Vesieliöstön tilaan ei ole kuitenkaan odotettavissa vaikutuksia Laakajärven alapuolisissa vesissä. Talvivaaran kuormitus on kuitenkin yhä havaittavissa Nilsiän Syvärillä saakka lievästi kohonneena sulfaattipitoisuutena.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on esittänyt asiantuntija-arvion kaivosalueen lähimpien vesien virkistyskäytöstä. THL:n mukaan Jormasjärven ja Laakajärven ja niiden alapuolisia vesiä voidaan käyttää normaalisti uima-, peseytymis- ja löylyvetenä. Sen sijaan Salmisessa, Kalliojärvessä ja Kivijärvessä aikaisemmin annetut käyttöä rajoittavat suositukset on syytä pitää voimassa. Salmisen, Kalliojärven ja Kivijärven tila ei näytä parantuneen uimisen ja peseytymisen kannalta, ja suuret mangaanipitoisuudet rajoittavat löylyvesikäyttöä.

Vesistöjen kerrostuminen purkautuu kevätkierrossa. Laakajärven pohjoisosan ja Kolmisopen kevätkierrot saattavat kuitenkin poiketa normaalista, ja on todennäköistä, että aiemmin pahimmin kerrostuneet vesistöt pysyvät edelleenkin kerrostuneina.

Talvivaaran kaivosalueella oli huhtikuun lopussa varastoituna ylimääräisiä vesiä noin 7,5 miljoonaa kuutiometriä sisältäen kipsisakka-altaiden vedet. Juoksutukset vesistöön on ympäristöluvassa rajoitettu sitomalla veden määrä Kalliojoen virtaamaan, joka kevään aikana on mahdollistanut hieman talvea suurempia juoksutuksia.

Talvivaaran lähivesistöjen tilan kehittymiseen vaikuttaa yhä juoksutettavien vesien kalkkikäsittelyn onnistuminen, sillä sen avulla suurin osa metalleista saadaan poistettua vesistä. Sulfaattia ei kalkkikäsittelyllä kuitenkaan saada kokonaan poistettua. Ylimääräisten vesien varastoiminen aiheuttaa edelleen päästöriskin, vaikka Talvivaara onkin pystynyt alentamaan Kortelammen altaan vedenpintaa ja vähentämään vesiä kipsisakka-altailta siten, että vedet mahtuvat varoaltaaseen mahdollisen vuototilanteen sattuessa.

Liite: Talvivaaran alapuolisten vesien tila alkuvuonna 2014, (pdf 2 Mt)

Lisätietoja:
Kainuun ELY-keskus, ylitarkastaja Raija Urpelainen, p. 029 502 3898 ylitarkastaja Kimmo Virtanen, p. 029 502 3899
Pohjois-Savon ELY-keskus, limnologi Taina Hammar, p. 029 502 6782, hydrobiologi Veli-Matti Vallinkoski, p. 029 502 6854
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, tutkimusprofessori Hannu Komulainen, p. 029 524 6322