Tiedotteet 2014

Jätteiden kierrätyksessä tehostamisen varaa (Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Kaakkois-Suomen,  Keski-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset)

Vaikka Suomi onkin ympäristöteknologian kärkimaita, on kierrätystä mahdollista lisätä. Teollisuuden sivutuotteet ja tuhkat voisivat olla vaihtoehtoina tien pohjan rakenteissa. Rakentamisessa voidaan ennakoida ja korjata materiaaleja säästäen. Kotitalousjätteitä on mahdollista saada hyötykäyttöön nykyistä useampi kilo, jos satsataan kierrätyskelpoisen jätteen erilliskeräykseen ja uusiin innovaatioihin. Nämä asiat käyvät ilmi juuri valmistuneista jätehuollon tilakatsauksesta ja jätesuunnittelun väliarviosta Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Hyötykäyttöön soveltuvaa jätettä yhä kaatopaikoille

Väliarviosta käy ilmi, että kotitalouksien jätteistä tehdään yhä useammin lämpöä ja sähköä polttolaitoksissa. Edistymistä on tapahtunut paljon lähivuosina, mutta siitä huolimatta hyötykäyttöön soveltuvaa yhdyskuntajätettä sijoitettiin 650 000 tonnia (35 %) kaatopaikoille vuonna 2012 Etelä- ja Länsi-Suomessa. Jatkossa on odotettavissa, että jätteiden hyötykäyttö paranee, kun kaatopaikka-asetus lopettaa kelpoisuusvaatimuksilla biohajoavien jätteiden sijoittamisen kaatopaikoille vuodesta 2016 alkaen.

Myös rakentamisen materiaalitehokkuus vaatii lähiaikoina kehittämistä. Etelä- ja Länsi-Suomessa tapahtuu suurin osa Suomen rakentamisesta, mutta talon- ja maarakentamisen jätteet eivät kierrä riittävän hyvin. Rakentamisen materiaalitehokkuutta voidaan parantaa suunnitelmallisuudella ja säästävällä purkamisella.

Uusiomateriaaleja voidaan käyttää maarakentamisessa nykyistä runsaammin

Maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja voidaan käyttää luonnon kiviainesten asemasta nykyistä enemmän. Ylijäämämaat, teollisuuden sivutuotteet, lievästi pilaantuneet maat, vanhojen maarakenteiden materiaalit ja rakentamisen jätteet soveltuisivat monesti hyötykäyttöön kaatopaikalle sijoittamisen asemasta.

Myös tuhkien hyötykäyttöä voitaisiin parantaa. Tuhkista ja kuonista saatiin hyötykäyttöön 558 000 tonnia (63 %) vuonna 2011 Etelä- ja Länsi-Suomessa. Parempi hyötykäyttötaso edellyttää kehittyneitä hankintakäytäntöjä, taloudellisia kannusteita, verkottumista ja yhteistyötä. Hyödyntämisen edistämisen rinnalla tarvitaan tutkimuksia tuhkien laadusta ja ympäristövaikutuksista.

Jätehuollon tilakatsaus esittelee jätemääriä, hyödyntämistä ja kehittämistarpeita

Alueellisella jätesuunnittelulla tähdätään jätteen synnyn ehkäisyyn, kierrätykseen ja jätehuollon suunnitelmallisuuteen. Väliarviointi kertoo jätealan onnistumisista ja kehitettävistä kohteista. Keskeiset tavoitteet on asetettu yhteistyössä jätealan toimijoiden kanssa. Väliarvio osoittaa, kuinka Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2020 ja Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 ovat edenneet. Jätehuollon tilakatsaus esittelee lyhyesti jätehuollon ajankohtaisimmat aiheet väliarvion pohjalta. Jätesuunnittelua edistetään yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kesken. Jätesuunnittelua koordinoi erikoistumistehtävänään Pirkanmaan ELY-keskus.

Tutustu seurantaan:

www.ymparisto.fi/elsu

• Jätehuollon tilakatsaus 6/2014: jätehuollon ajankohtaisimmat aiheet lyhyesti
• Väliarvio: jätesuunnitelmien toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi

Lisätietoja:

• Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu/ Pirkanmaan ELY-keskus,  ylitarkastaja Mervi Virtanen, puh. 0295 036 011
• Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: ylitarkastaja Marketta Kujala puh. 0295 027 840
• Hämeen ELY-keskus: ylitarkastaja Sinikka Koikkalainen puh. 0295 025 025
• Kaakkois-Suomen ELY-keskus: ylitarkastaja Asta Asikainen puh. 0295 029 221
• Keski-Suomen ELY-keskus: ympäristöinsinööri Esa Kuitunen, puh. 0295 024 763
• Pirkanmaan ELY-keskus: ylitarkastaja Tuomo Aunola, puh. 0295 036 319
• Uudenmaan ELY-keskus: ylitarkastaja Mikko Kantokari puh.0295 021 402
• Varsinais-Suomen ELY-keskus: ylitarkastaja Petri Hiltunen, puh. 0295 022 867