Tiedotearkisto

Aulangon luonnonsuojelualue Hämeenlinnassa täyttää sunnuntaina 80 vuotta. Ensimmäisen ehdotuksen luonnonsuojelualueen perustamisesta Aulangolle tekivät filosofian tohtori Antti Tanttu ja metsänhoitaja J. Honkasalo syksyllä 1928. Huhtikuussa 1930 Hämeenlinnan kaupunki teki Hämeen lääninhallitukselle hakemuksen, jossa pyydettiin luonnonsuojelualueen perustamista Aulangon puistoon, Aulangonjärven Lusikkaniemeen sekä niiden väliselle rantakaistaleelle. Hämeen läänin maaherra Sigurd Mattsson antoi luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen 4.7.1930.

Eversti Hugo Standertskjöld osti Karlbergin tilan Vanajaveden rannalta vuonna 1883. Aseteollisuudesta saamillaan rahoilla hän saattoi rakentaa siitä komean kartanomiljöön rakennuksineen ja laajoine puistoineen.  Kartanon itäpuolella oleva metsäalue ulottui Aulangonjärveen asti. Sielläkin tehtiin laajoja töitä: kaivettiin lampia, rakennettiin mm. kulkuteitä, näkötorni, ruusulaakson paviljonki, onnen temppeli sekä karhuluola ja istutettiin monenlaisia kasveja. Joutsenlampeen hankittiin eksoottisia lintuja. Aulangon puistosta tuli suosittu ja tunnettu nähtävyys. Myöhemmin Aulanko siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen.

Alueen omistus on vaihdellut ja luonto muuttunut

Aulangon luonnonsuojelualueen maanomistus on vaihdellut. Aulangonpuisto siirtyi valtion omistukseen 20.6.1963 allekirjoitetulla maanvaihtosopimuksella, mutta Lusikkaniemi lähialueineen jäi edelleen Hämeenlinnan kaupungille. Pääosa luonnonsuojelualueesta tuli tuolloin Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan. Metsähallitus perusti luonnonsuojelualueen eteläpuolelle Ruutikellarin luonnonhoitometsän 17.1.1975. Kaikki valtion Aulangolla omistamat alueet koottiin yhdeksi kokonaisuudeksi asetuksessa Aulangon luonnonsuojelualueeksi, joka astui voimaan vuoden 1992 alussa. Tämän suojelualueen perustamistarkoitukseksi kerrotaan englantilaistyyppisen kartanonpuiston, siihen kuuluvien metsien, Aulangon linnavuoren ja yleisesti tunnetun maisemanähtävyyden suojeleminen sekä ulkoilun ja luonnonharrastuksen edistäminen. Asetuksella rauhoitetun alueen suuruus on 152 ha, josta 4 ha on vesialuetta. Samassa yhteydessä suojelualueen rauhoitusmääräyksiä tarkistettiin. Kaikki valtion omistamat alueet Aulangolla siirtyivät Metsähallituksen hallintaan muutama vuosi sitten.

Aulangon suojelualueen luonto on muuttunut vuosikymmenten aikana. Sen metsät ovat enimmäkseen saaneet kasvaa rauhassa. Sodan aikana sen eteläosassa on mainittu pidetyn mottitalkoita. Suuria vaikutuksia oli Janika-myrskyllä 15.11.2001. Silloin kaatui runsaasti varsinkin suuria kuusia etenkin suojelualueen pohjoisosassa. Aulangon puistoa varten on tehty useita hoitosuunnitelmia, joita on toteutettu vaihtelevasti. Yleisesti voisi sanoa, että suojelualueen puistomaisuus on vähitellen vähentynyt, istutettuja kasvilajeja, kuten esimerkiksi sitkankuusi ja valkopyökki, on hävinnyt, ja Joutsenlammen lintujen ja lintulajien määrä on pienentynyt. Samalla esimerkiksi vanhan luonnonmetsän arvoja on ilmeisesti tullut lisää. Aulangon luonnonsuojelualueen merkitys sekä luonnonsuojelualueena että nähtävyyskohteena on yhä suuri.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Jukka Airola, Hämeen ELY-keskus, puh. 040 8422 603

Tiedotus

Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 040 8422 680