Kaakkois-Suomen tunnistetut ilmiöt innostivat vuorovaikutteiseen työpajaan luovien alojen osaamisen aika -foorumissa (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen luovien alojen osaamisen aika -foorumi 29.3.2022 päätti kolmen foorumin sarjan, jossa muodostetaan tilannekuvaa alueen tarpeista, hankkeista ja toimintaympäristöstä yhdessä julkisen sektorin toimijoiden sekä koulutus- ja yritysmaailman toimijoiden kanssa. Tilannekuvaprosessi toteutetaan ELY-keskuksen johdolla tiiviissä yhteistyössä Kaakkois-Suomen luovien alojen verkoston ja Sitran kanssa. Tilannekuvaa esitellään 20.5.2022 luovien alojen verkoston kokouksessa Luovalla Areenalla.
Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli valtakunnallisen luovan talouden tiekartan sisältöä ja Kaakkois-Suomen Energiaa luovuudesta -strategiaa. Kaikkonen avasi luovan talouden merkitystä – luova talous on uutta arvonluontia tuottavaa, luovasta osaamisesta ja luovista aloista syntyvää liiketoimintaa, johon kuuluu paljon erilaisia luovia sisältöjä, palveluita, tuotteita ja kulttuuria.
Tarvitaan seuraava askel, "Apollo-projekti", millä tavalla olemassa olevista resursseista saadaan mahdollisimman paljon ja vielä nykyistä enemmän yhdessä irti elinvoiman eteen
Johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä esitteli tilannekuvaa Kaakkois-Suomen osaamisesta ja liikkuvuudesta.
Kaakkois-Suomi on kohdannut taloudellisen, demografisen ja mentaalisen rakennemuutoksen 2000-luvulla.
– Se, että alue pystyy selviytymään näistä kolmesta rakennemuutoksesta, on merkittävä asia, Timo Aro totesi.
Rakennemuutosten seurauksena alueella on vahvaa positiivista ja toisaalta vahvaa negatiivista rakennemuutosta. Positiivista on muun muassa työpaikkakehityksessä ja alueelle kohdistuneissa investoinneissa, kun taas negatiivista on esimerkiksi väestönkehityksessä ja veto- ja pitovoimassa.
Aron mukaan alueiden välinen kilpailu tulee kiihtymään ja kiristymään kaikista resursseista. Vaikka raha onkin erittäin tärkeä resurssi taustalla, ennen kaikkea kilpailu liittyy kilpailuun nuorista, nuorista aikuisista, osaajista ja työvoimasta ylipäätään. Väestön koulutustasoa pitäisi edelleen nostaa ja panostaa osaamisrakenteeseen. TKI-volyymiä tulisi lisätä kaikessa tekemisessä. Alueen ammattikorkeakoulut ja LUT ovat tehneet todella hyvää työtä, mikä näkyy rikkaassa kanssakäymisessä alueen elinkeinoelämän ja toimijoiden kanssa. Myös koulutusala- ja toimialavalinnat, jotka liittyvät vaikkapa luoviin aloihin, ovat tärkeitä.
Hallittua muutosta tarvitaan, sillä Kaakkois-Suomen on kirittävä rakenteellista koko maan etumatkaa sekä koulutustasossa että liikkuvuudessa. Korkeakoulutettuja nuoria aikuisia muuttaa paljon alueelta muualle.
Tulisiko osaamisen ja koulutuksen nostosta yhteinen kaikkien Kaakkois-Suomen toimijoiden Apollo-projekti? Aro pohti nostaen esille Nasan avaruusohjelman, Apollo-projektin, jossa kuulennon suunnitteluun osallistui tuhansia ja tuhansia eri alan ammattilaisia. Yhteinen projekti tavoitti päämääränsä, miehitetyn avaruuslennon kuuhun.
– Teillä on aluetaloudellinen, teollinen perusta ja TKI-tapa toimia. Siinä on paljon edelläkävijöitä koko maan näkökulmasta. Tarvittaisiin se seuraava askel, ja löytää se "Apollo-projekti", millä tavalla olemassa olevista resursseista saadaan mahdollisimman paljon ja nykyistä enemmän vielä yhdessä irti elinvoiman eteen, Timo Aro totesi lopuksi.
Kommenttipuheenvuorot Timo Aron esityksestä kuultiin Etelä-Karjalan liiton aluekehitysasiantuntija Anni Laihaselta sekä Kymenlaakson liiton aluekehityspäällikkö Riitta Kallströmiltä.
Anni Laihanen painotti elinikäisen oppimisen tukemisen tärkeyttä ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä. Hän kertoi, että LUT-yliopisto aloittaa yhteiskuntatieteiden koulutuksen syksyllä 2023.
– Tämä on alueelle todella tärkeä tutkimuksen ja koulutuksen monipuolistumisen näkökulmasta. Väestön koulutustaso automaattisesti tulee jonkin verran nousemaan oppivelvollisuuden pidentymisen myötä, ja toisaalta uusi yhteiskuntatieteellinen koulutus tarjoaa alueen nuorille uusia mahdollisuuksia.
Riitta Kallström totesi, että pitovoiman pohja luodaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa.
– Se on pohja myös mainekuvalle, josta kerrotaan alueen ulkopuolelle. Kun se pohja on kunnossa, niin meillä on perusteet vetovoimalle. Kymenlaaksosta nuoret ovat aina lähteneet ja heitä on kannustettu hakemaan kokemuksia muualta ja nähdä maailmaa. Toki heidän toivotaan palaavan uusine ajatuksineen, ja siksi lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilla on suuri merkitys ja heihin on panostettava. Yritysten houkutteleminen Kaakkois-Suomeen on jatkossa entistä haastavampaa. Cursorin, Kinnon ja kuntien on rohkeasti jatkettava valitsemallaan tiellä ja muiden kehittäjien tulee auttaa heitä, Kallström sanoi.
Ritva Kaikkonen esitteli yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavia asioita, joita on tilannekuvaprosessin aikana tunnistettu ja selvitetty. Näitä ovat alueen houkuttavuus ja vetovoima, osaajatilanne, yhteistyön tilanne ja se, miten hyvin oppilaitosten koulutus- ja muut palvelut tukevat yritysten kehittymistä.
Tilannekuvatyössä nousi esille viisi tunnistettua ilmiötä
Projektipäällikkö, TKI-asiantuntija Jani Kiviranta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun luovien alojen tutkimusyksiköstä kertoi, että suunnitteluryhmä on pitänyt kokouksia ja työpajoja, joissa on ollut mukana julkisen sektorin toimijoita sekä koulutussektorin ja yritysmaailman edustajia. Yhdessä on summattu sitä, mitkä olisivat valmiiksi tiiviiksi työstetyt näkökulmat siihen, miksi asiaa tehdään, mitä asian pitäisi olla ja miten se tehdään.
Esille nousi viisi ilmiötä:
- Luovan talouden laakso: Luovan alan osaamisen klusteri, systemaattinen brändäys.
- Kansainvälisyyttä kolmelta kulmalta: tutkimus, kehitys ja innovaatiot, koulutus, tekemisen kulttuuri.
- Yhteistyötä muotoilulla: Liiketoimintaosaamisen kasvattaminen, voimaa verkostoista, me-henki, yhteishenki, jalostettua ja digiälykästä liiketoimintaa.
- Luova ala älykkään erikoistumisen vaikuttajana: Mahdollisuudet esille, miten ja miksi, liiketoiminnallinen perehdytyspolku (perinteinen teollisuus <> luovat alat), energialle vihreä ja luova tulevaisuus.
- Kulttuuri hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistajana: Luonto, alueen kulttuuri (kulttuurilliset mahdollisuudet esiin), kansainväliset kokeilut, taiteet yhdistävänä tekijänä (merkityksellisyys), ponnista onnesta.
Projektijohtaja Helena Mustikainen kiitti Kaakkois-Suomen ELY-keskusta ja luovien alojen verkostoa ainutlaatuisesta luovan talouden tilannekuvaprosessista
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alue on yksi kuudesta alueesta, jotka ovat syksystä 2021 alkaen olleet mukana Sitran sparraamassa yhteistyössä. Kaakkois-Suomi on ainoa alue Suomessa, jossa tilannekuvan keskiössä on luova talous.
Osaamisen aika -projektin johtaja Helena Mustikainen Sitrasta kiitti Kaakkois-Suomen ELY-keskusta ja luovien alojen verkostoa tilannekuvatyöprosessista.
– On tosi hienoa, että olette viemässä tätä tilannekuvatekemistä oma-aloitteisesti eteenpäin, tämä on Sitralle suuri kunnia; olemme yhdeksän alueen kanssa prosessia viime keväänä testanneet ja kokeillen kehittäneet. Kuusi aluetta on viemässä työtä eteenpäin tällä hetkellä – te olette yksi niistä. Kiitos kaikesta tekemisestä tämän asian eteen!
Mustikaisen mukaan yhteisön osaamisidentiteetti on olennainen osa alueen elinvoimatyötä. Alueen menestyksen kannalta on tärkeä tarkastella alueen ja alueen eri toimijoiden vahvuuksia ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Tätä alueellista osaamisidentiteettiä voidaan tarkastella vuorovaikutuksessa syntyneen tilannekuvan kautta.
Mustikaisen mukaan kaikissa viidessä ilmiössä korostuu yhteisön osaamisidentiteetti. Keskeistä on, miten edetään systemaattisella tavalla muutostavoitteiden suuntaisesti käytännön toimenpiteitä valittaessa.
Samalla, kun mietitään systemaattista kehityspolkua, voidaan miettiä, miten voidaan lähteä kokeilemaan ketterästi ihan käytännössä. Yhdeksän aluetta tekivät viime keväänä Sitralab-kokeilut eli lähtivät simuloimaan sitä, miltä maailma näyttäisi, kun oltaisiin jo siellä, mitä lähdetään tavoittelemaan. On tärkeää, että kynnys lähteä tekemään saadaan mahdollisimman alhaiseksi, totesi Mustikainen.
Mustikainen kertoi, että Sitralla on kasvukäytäväverkosto, joka on lähtenyt kehittämään tätä mallia eteenpäin. Alueet ovat tervetulleita mukaan verkostoon.
Työpajoissa keskusteltiin tunnistetuista ilmiöistä
Työpajaosuudessa osallistujat keskustelivat aiemmin esitellyistä teemoista yritysten toimintaedellytysten näkökulmasta ja kirjasivat "tahtolauseita" ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä.
Työpajan jälkeen puheenvuorot pitivät TKI-johtaja Kristiina Soini-Salomaa LAB-ammattikorkeakoulusta, yksikön johtaja Ari Utriainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja yritysasiantuntija Pirjo Kuusela Cursor Oy:stä. (Uutisen liitteenä on Pirjo Kuuselan esityksen taustamateriaali Luova aika, tieto, taito – oivallus.)
Ritva Kaikkonen kiitti foorumiin osallistuneita aktiivisuudesta ja innostuneesta kehittämisotteesta.
– Kiitos Sitralle! Olemme onnellisia siitä, että olemme päässeet tähän yhteistyöhön mukaan. Suunnitteluryhmä kokoaa ryhmätöiden tuotokset ja työstää tilannekuvan, jota esitellään Luovalla Areenalla 20.5. klo 9–11.30. Tilannekuvaa voi vielä kommentoida. Sen jälkeen ruvetaan ottamaan seuraavia askeleita ja tekemään konkreettisia toimenpiteitä. ESR+ ja monia muita hakuja on vielä meneillään, ja kutsunkin väkeä ideoimaan hankehakemusta, joka voisi olla jatkumoa tälle työlle. Suurkiitos kaikille! Meillä on vahva tahtotila saavuttaa konkreettiset tavoitteemme. Teemme merkityksellistä työtä yhdessä. Yhdessä tekemisen ilo on todella suuri täällä Kaakkois-Suomessa.
Luova aika, tieto, taito – oivallus, yritysasiantuntija Pirjo Kuusela, Cursor Oy (pdf)
Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Työllisyyden, yrittäjyyden ja osaamisen palvelut
ritva.kaikkonen(at)ely-keskus.fi, p. 0295 029 051
Teksti: Tuija Närhi ja Ritva Kaikkonen
Kuva: Sitra