- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Regional information
Uutisrysä: Alueellinen kalataloushallinto 40 vuotta
Alueelliset kalatalouspiirit aloittivat 1982 vuoden lopulla osana samana vuonna voimaan tullutta kalastuslain kokonaisuudistusta. Siihen asti kalatalouden aluehallintoon kuuluvia tehtäviä hoidettiin monessa organisaatiossa. Kalastuspiirejä perustettiin 11 vastaamaan silloista läänijakoa.

Alueellinen yhteistoiminta alkaa
Keskeisten hallintotehtävien kuten yleisen kalatalousedun valvonnan ohella uutena tehtäväkokonaisuutena oli alueellisen yhteistyön järjestäminen ja kehittäminen. Perustettiin kalastusalueet, joidenmyötä alkoi keskusjärvien ympärille rakentunut alueellinen yhteistoiminta. Kalastusaluetoiminta löysi alkuvaiheen epäilyjen jälkeen melko pian paikkansa. Kalastuspiirin ohjauksessa toimineen kalastusalueen tärkeimpiä tehtäviä oli käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen sekä sen toteuttaminen. Kalastuskuntien uusimat säännöt vahvistettiinuuden lain mukaisiksi. Vuoden 1982 kalastuslain lähtökohtana oli vesialueiden pysyvän tuoton lisääminen ja kalavesien hyödyntäminen verrattuna edelliseen vuoden 1951 suojelupainotteiseen lakiin. Uusi tunnettiin myös ns. pilkkilakina, koska siihen kuului uutena yleiskalastusoikeutena läänikohtainen pilkkikortti, joka oikeutti pilkkimään silloisen läänin alueella.
Kalastuspiirin tehtävänä oli selvittää pilkinnän alueellinen kalastusrasitus ja jakaa sen mukaan kertyneet varat kalastusalueille vesialueiden omistajille edelleen jaettavaksi. Alkuvuosina hankittiin paljon alueellista tietoa kalakantojen tilasta ja kalastuksesta, koska sitä oli paikoin niukasti olemassa. Ensimmäisinä virkamiehinä kalastuspiirin toiminnan käynnistivät kalastusbiologit heidän tukenaan toimistosihteerit. Melko pian kalastuspiiriin tulivat piirikalastusmestarit, aluksi ministeriön palveluksessa toimineet ja myöhemmin kalastuspiirin siirtyneet valvontakalastusmestarit sekä työsopimussuhteiset kalataloussuunnittelijat. Kalastuspiirien toiminta alkoi maa- ja metsätalousministeriön suorassa ohjauksessa.
Hallinto kestänyt organisaatiouudistukset
Aluehallinnon uudistusten myötä kalastuspiiri yhdistyi maatalouspiirin kanssa muodostaen maaseutuelinkeinopiirin vuonna 1993 jatkaen maaseutuhallinnon yhteydessä osana vuonna 1997 muodostettua Työvoima- ja elinkeinokeskusta sekä vuodesta 2010 alkaen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Viimeisin organisaatiouudistus vuodesta 2015 koski pelkästään kalataloutta, kun toiminta keskitettiin kolmeen suuralueeseen koko maassa ja kalatalous sai ELY-keskusorganisaatioon oman yksikön, joka keskittyy kalataloustehtäviin osana monialaista ELY-keskuksen aluehallintoa.
Suuralueiden järjestämisestä vastaavat Järvi-Suomessa Pohjois-Savon ELY-keskus, rannikkoalueella Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Pohjois-Suomessa Lapin ELY-keskus. Järvi-Suomessa käytämme myös toimialuettamme hyvin kuvaavaa nimeä Järvi-Suomen kalatalouspalvelut. Uudistuksen tuloksen maakunnalliset palvelut on saatu säilytettyä.
Hallinto tukee ja ohjaa monin tavoin
Kalatalouden aluehallinnon alkuvaiheessa korostuivat kalavarojen hoitoon ja kalastuksen järjestämiseen liittyvät tehtävät mm. rahoituksena, hallinto-päätöksinä, asiantuntijaohjauksena ja valvontana. Keskeinen osa kalavarojen hoitoa on ollut yleinen kalatalousedun valvonta, joka pyrkii estämään ja vähentämään kalakannoille ja kalastukselle kohdistuvia ihmistoiminnan haittoja kuten jätevesien ja vesirakentamisen seurauksena.
Kalatalousvelvoitteet kuuluvat olennaisesti näiden haittojen vähentämiseen. Suomen liityttyä osaksi Euroopan unionia kalatalouden elinkeinot ja niiden EU-rahoitus tuli mukaan aluehallinnon tehtäviin. Järvi-Suomessa kaupallista kalastusta, kalankasvatusta ja kalanjalostusta on uudistettu ja kehitetty monin tavoin oman EU-rahoitusvälineen avulla. Vuoden 2016 kalastuslaki syvensi alueellisen yhteistyön entisestään.
Kalastusalueiden tilalle muodostettiin valuma-aluekohtaiset kalatalousalueet ja niiden tueksi alueelliset kalatalouden yhteistyöryhmät. Kalavarojen hoito perustuu ensisijaisesti kalaston luontaiseen uudistumiseen. Viranomaispäätökset keskitettiin ELY-keskukseen. Kalatalous toimii laajoissa verkostoissa, jonka muodostavat mm. kalatalousalueet, vesialueiden omistajat, järjestöt, tutkimus sekä yksityiset palveluntuottajat. Kalataloushallinto toimii verkostojen tukena ja ohjaajana monin tavoin. Sähköinen työympäristö on muuttanut palveluja sekä verkostoyhteistyötä melko nopeasti. Kokoukset ja asiointi on lisääntyvästi siirtynyt verkkoon. Uusia organisaatiomuutoksia tulee aikanaan, alueellisille kalatalouspalveluille on tarvetta jatkossakin.
Pääkirjoitus on alunperin julkaistu: UUTISRYSÄ | Kalatalousyksikön tiedotuslehti 1/ 2023
Teksti: Timo Takkunen
Kuvat: Milja Muikku
- Publiceringsdatum
- 2023-03-08