Uusiutuva autokanta ja polttoaine liikenteen päästöjen alentajia (Pirkanmaa)

Matalapäästöisemmät henkilöautot ja uusiutuva polttoaine ovat tehokkaimmat keinot alentaa Suomen tieliikenteen päästöjä. 21 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä on peräisin tieliikenteestä. 

Kotimaan liikenteen päästöjen osuus Suomen kaikista päästöistä on noin 21 prosenttia eli 11,9 miljoonaa tonnia. Suurin osa eli 94 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä tulee tieliikenteestä, eivätkä ne juurikaan ole laskeneet vuodesta 1990. Henkilöautoliikenteen päästöt ovat noin puolet liikenteen kokonaispäästöistä. Raskaan tieliikenteen ja pakettiautojen päästöjen osuus kokonaispäästöistä on viime vuosina kasvanut jonkin verran. Ennusteen mukaan raskaan liikenteen osuus tieliikenteen päästöistä tulee edelleen kasvamaan.

Autokannan uusiminen tehokas keino

Uusien henkilöautojen energiatehokkuus on parantunut ja keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet kymmenessä vuodessa 28 prosenttia. Autokannan uudistaminen onkin tärkeä asia, sillä Suomen autokanta on Euroopan iäkkäimmästä päästä.

Suomessa myydään tänä vuonna noin 110 000 uutta henkilöautoa ja tuodaan käytettynä noin 40 000 autoa. Käytettynä tuoduilla autoilla on varsin suuri merkitys autokantaamme. Vuonna 2017 uusien henkilöautojen vaihtoehtoinen käyttövoimaosuus – sähkö, lataushybridi, kaasu – oli noin kolme ja vuonna 2018 noin kuusi prosenttia.

Vaihtoehtoisen osuuden kasvu on edelleen jatkunut vuonna 2019. Erityisen nopeaa käyttövoimaosuuden kasvu on ollut käytettynä maahan tuoduissa autoissa, joissa osuus alkuvuodesta oli 17 prosenttia. Auton vaihtoa harkitessa onkin syytä miettiä ostohinnan lisäksi myös käyttökuluja, jotka vähäpäästöisissä ajoneuvoissa ovat merkittävästi pienempiä. Verotus suosii vähäpäästöisiä autoja ja ensi vuonna esimerkiksi ladattavat hybridit nousevat myyntihinnoittelussakin kilpailukykyisiksi vastaavan tehoisiin polttomoottoriautoihin verrattuna.

Pohjoismaista Norja näyttää esimerkkiä

EU:n keskimääräiseen henkilöautojen päästötavoitteeseen alle 95g/km vuoteen 2020 mennessä ei enää päästä polttomoottoritekniikkaa kehittämällä, ellei käytetä uusiutuvaa polttoainetta. Henkilöautojen erilaiset sähkömoottoriin perustuvat ratkaisut tulevat varmasti lisääntymään. Pohjoismaista Norja näyttää esimerkkiä, kun jo yli puolet maan uusista autoista kulkee pääosin tai pelkästään sähkömoottorilla.

Yksi litra bensaa tai dieseliä sisältää energiaa noin 9 kWh. Jos vähäpäästöinen, polttomoottorilla varustettu henkilöauto kuluttaa 5 litraa polttoainetta sadalla kilometrillä, energian kulutus on noin 45 kWh sadalla kilometrillä.

Paremman hyötysuhteen ansiosta sähköautolla päästään normaaliolosuhteissa alle puoleen polttomoottoriauton energiaa kuluttavasta tasosta. Sähköistämällä henkilöautoliikennettä voidaan siis sekä vähentää liikenteen energian kulutusta että liikenteen päästöjä. Päästöjen vähenemisessä on tietysti olennaista millä tavalla sähkö tuotetaan.

Yön aikana autoon 100 kilometriä lataustehoa

Sähköautojen latauspisteverkoston kehittäminen ja erityisesti sähköautojen lataamisen mahdollistaminen taloyhtiöissä on yksi tärkeimmistä sähköautoilua edistävistä tekijöistä. Usein ajatellaan, että se vaatii suuret muutokset taloyhtiöiden sähköverkostoihin. Yön aikana tapahtuvalla hitaalla latauksella noin 2 kW teholla saadaan kuitenkin akkuun ladattua energiaa 20 kWh, jolla pystyy ajamaan jo yli 100 kilometriä. Kaupungissa määrä riittää useimmilla päivittäiseen kulkemiseen. Järjestelyyn riittää yleensä normaalin lämmityssähkötolpan ajastinrasian korvaaminen latauskäyttöön soveltuvalla pistorasialla ja sähkömittarilla. Teiden varressa olevat pikalaturit ovat sitten tärkeitä erityisesti pitemmillä matkoilla.

Liikenteen sähköistymisellä voi olla myös liikenneturvallisuutta parantava vaikutus. Sähköautoissa nopeuden vaikutus energian kulutukseen on polttomoottoriautoja suurempi. Saattaa olla, että sähköautoilijat eivät mielellään aja ylinopeutta ihan senkin takia, että sillä tavoin voi pidentää lataamatta tehtävää ajomatkaa. Tällä olisi positiivinen vaikutus myös liikenneturvallisuuteen.

Edut tulevat esiin erityisesti taajamaliikenteessä. Sähköautot ottavat hidastusenergian talteen. Näin kaupunkikulutus on pienempi kuin kulutus maantieajossa. Varsinkin taajamissa sähköauto on myös ajomukavuudeltaan hyvä. Ajamisessa tarvitaan oikeastaan vain "kaasupoljinta", jota nostamalla ajoneuvo hidastuu normaaliajossa niin, että jarruja ei juurikaan tarvitse käyttää.

Raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen

Raskaan liikenteen osalta tieliikenteen päästöjen vähentäminen on hankalampaa. Pitkien etäisyyksien ja joustavuuden vuoksi Suomessa kuljetetaan tavaraa tieliikennekuljetuksin hyvinkin pitkiä matkoja. Selviä päästövähennystuloksia meillä on saatu aikaan kasvattamalla kuorma-autojen kokoa. Yhdellä kuorma-autolla voidaan nykyisin kuljettaa esimerkiksi kaksikin 40 jalan merikonttia, kun suurin sallittu yhdistelmäpituus on 34,5 metriä ja massaa voi olla 76 tonnia. Raskaan liikenteen runkokuljetuksissa ja pitkämatkaisessa bussiliikenteessä biodiesel saattaa olla yksi ratkaisu uusiutumattomien polttoaineiden päästövähennyksiin. Jakeluliikenteessä ja kaupunkiseutujen linja-autoliikenteessä sähköautot tulevat olemaan toimiva ratkaisu.