Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuuden parantaminen on yksi ELY-keskusten keskeisimmistä tavoitteista. ELY-keskukset edistävät liikenneturvallisuutta tienpidon toimilla ja tekemällä yhteistyötä mm. Liikenneturvan, poliisin, hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Ennalta ehkäisevää liikenneturvallisuustyötä tehdään yhteen sovittamalla maankäytön ja liikenteen suunnittelua. ELY-keskukset tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä osallistumalla kuntien liikenneturvallisuusryhmien toimintaan ja aktivoimalla kuntia liikenneturvallisuussuunnittelussa. Piittaamaton liikennekäyttäytyminen on valitettavan yleistä, mutta siihen on vaikea puuttua tienpidon toimin. Sen vuoksi a​rjen liikenteessä korostuukin jokaisen tiellä liikkujan vastuullinen käyttäytyminen.

Liikenneturvallisuuden edistäminen tienpidossa

Liikkumisen turvallisuuden varmistaminen on tärkeimpiä tavoitteita tieverkon päivittäisessä kunnossapidossa ja ylläpidossa, johon suurin osa tienpidon rahoituksesta käytetään. Talvisin liikenneturvallisuudesta huolehditaan oikea-aikaisella liukkaudentorjunnalla ja muulla talvihoidolla. Ajoratamerkinnöillä, näkemäraivauksilla sekä päällystekorjauksilla turvataan liikkumista koko tieverkolla.

Liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä, joita toteutetaan vuosittain määritellyn rahoituksen puitteissa. Priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan vaarallisimmat ja vaikuttavimmat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.

Taajama-alueiden turvallisuutta parannetaan hillitsemällä ajonopeuksia ja toteuttamalla pieniä liikenneympäristön parantamistoimia. Lasten ja koululaisten liikkumista turvataan kehittämällä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä parantamalla tienylityksiä koulumatkareiteillä. Suojateiden parantamiskohteet priorisoidaan ja niistä toteutetaan tehokkaimmat.

Pääteillä liikenneturvallisuutta parantavia pieniä kustannustehokkaita toimia ovat muun muassa automaattinen nopeusvalvonta, selkeät tiemerkinnät, kaiteiden rakentaminen ja kunnostaminen, nopeusrajoitusten tarkistaminen ja tehokas tiedottaminen häiriötilanteista. Uusia keinoja etsitään aktiivisesti kokeilujen ja pilottien kautta.

Ajotapa vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen

Tällä hetkellä onnettomuuksien taustalla merkittävin riskitekijä on tienkäyttäjien piittaamattomuus liikennesäännöistä ja toisten tielläliikkujien turvallisuudesta. Riittävän suuri turvaväli on ykkösasioita liikenteessä. Se takaa riittävän reagointiajan äkillisissä jarrutustilanteissa. Tielläliikkujien on sopeutettava ajonopeus vallitsevien olosuhteiden mukaan. Lasten tarkkaavaisuus herpaantuu helposti. Aikuisten vastuulla on huomioida liikenteessä pienten kulkijoiden turvallisuus.

Nopeusrajoitusten tarkoitus on parantaa liikenneturvallisuutta

Nopeusrajoitusten tarkoitus on parantaa liikenneturvallisuutta ja vaikuttaa myönteisesti liikenteen sujuvuuteen ja ympäristöön. Nopeusrajoitukset auttavat vähentämään onnettomuusriskiä ja liikenneonnettomuuksien määrää. Alhaisempi ajonopeus voi vähentää onnettomuuksien vakavuutta ja pelastaa ihmishenkiä. Nopeusrajoitukset luovat tasaisen liikennevirran, mikä vähentää ohitustarvetta ja parantaa liikenteen sujuvuutta.

Nopeusrajoituksen asettamisessa huomioidaan monia eri tekijöitä, mm. tien liikennemäärä, mäet, mutkat, näkyvyys ja tien leveys, valaistus, kevyen liikenteen väylä, tien reunaympäristön törmäysturvallisuus, asutuksen ja liittymien määrä ja tapahtuneet onnettomuudet. Lisäksi nopeusrajoitukseen vaikuttavat, palveleeko tie ensisijaisesti paikallista liikennettä vai pitkän matkan liikennettä ja onko tien varrella kouluja, kauppoja, tuotantolaitoksia tms. Näitä tekijöitä painotetaan hieman eri tavoin riippuen tien toiminnallisesta ja liikenteellisestä merkityksestä.

Nopeusrajoitukset perustuvat valtakunnalliseen ohjeeseen nopeusrajoituksista. Nopeusrajoituksissa pyritään yhtenäisiin ratkaisuihin saman tyyppisissä olosuhteissa. Näin varmistamme, että tienpito ja liikkuminen ovat yhtenäistä koko maassa. ELY-keskus saa paljon ehdotuksia nopeusrajoitusten alentamisesta piittaamattoman liikennekäyttäytymisen vuoksi. Nopeusrajoitusten uskottavuuden kannalta on tärkeää, että nopeusrajoitukset sopivat vallitsevaan liikenneympäristöön. Mikäli tieympäristö ei tue nopeusrajoituksen muutosta, sitä ei kannata muuttaa. Nopeusrajoituksen muutoksella ei pystytä vaikuttamaan piittaamattomaan liikennekäyttäytymiseen.

Tieliikennelain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Voit lukea lisätietoa nopeusrajoitusten käytöstä eri liikenneympäristöissä Palauteväylässä:

• Miten nopeusrajoituksia käytetään eri liikenneympäristöissä? (palautevayla.fi)

Mietitkö kehitysehdotuksen tekemistä?

Oletko huolissasi maanteiden kunnosta tai liikenneturvallisuudesta ja haluaisit asiaan parannusta? Tarkista ensin Ehdotusapurista, kannattaako toimenpidettä ehdottaa. Ehdotusapuri -arviointityökalun avulla voi testata etukäteen oman kehitysehdotuksen realistista toteutumismahdollisuutta, sillä emme voi toteuttaa kaikkia toimenpiteitä. Toisinaan toteutuksen estää rahoituksen puute ja toisaalta pienempienkin toimenpiteiden toteutuminen edellyttää liikenneympäristöön liittyvien kriteerien täyttymistä.

• Ehdotusapuri

Kehitysehdotuksen tekeminen on vaivatonta Palauteväylän kautta. Palauteväylään on koottu paljon tietoa liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista.

• Palauteväylä

Yhteistyössä turvallisuusvisiota tavoitellen

Tieliikenteen turvallisuusvisiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Arjen liikenteessä korostuu jokaisen tiellä liikkujan vastuullinen käyttäytyminen, kuten turvavöiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, muiden liikkujien huomioiminen ja kestävät kulkutapavalinnat. Valistus- ja tiedotustyön tavoitteena on tienkäyttäjän liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja taloudellista.

Asenteisiin vaikuttaminen on jatkuvaa työtä ja liikenneturvallisuuden perusteluviestintää tehdäänkin eri toimijoiden yhteistyönä. Liikenneturvallisuuden eteen tehtävää yhteistyötä kuntien, poliisiin, Liikenneturvan ja elinkeinoelämän kanssa on tavoitteena syventää entisestään. Painopisteenä on kuntien liikenneturvallisuustyön, erityisesti elinikäisen liikennekasvatustyön, tukeminen. Paras tulos saadaan pitkäjänteisellä toiminnalla, jonka myötä liikenneturvallisuusasioiden näkyvyys ja arvostus lisääntyvät sekä erilaisten liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden hyväksyttävyys paranee.

Liikennekasvatustyön resurssipulaa helpotetaan sopivasti mitoitetulla alueellisella yhteistyöllä, jonka tavoitteena on myös hyvien kokemusten jakaminen. Kuntien ja ELY-keskuksen yhteisillä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmien ja niiden seurannan avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienimpiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia sekä koordinoidaan yhteistyötä. Kuntien liikenneturvallisuustyön tukena toimivat monin paikoin ns. liikenneturvallisuuskoordinaattorit tai -toimijat. He ovat useimmiten konsultteja, joiden kustannuksista kunnat tai kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat.

Liikenneturvallisuussuunnitelmat

Liikenneturvallisuussuunnitelmat linjaavat maakuntien liikenneturvallisuustyötä. Alueellisen liikenneturvallisuustyön ohjaus ja valtakunnan tason linjausten jalkauttaminen alueelliselle tasolle on osoitettu ELY-keskusten tehtäväksi. Alueelliset liikenneturvallisuussuunnitelmat täsmentävät ja konkretisoivat valtakunnallisia toimenpiteitä ottaen huomioon maakunnallisen toimintaympäristön, nykytilanteen ongelmat ja aluekohtaiset painopistealueet.

Kuntakohtaiset turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmat laaditaan yhteistyössä kuntien eri hallinnonalojen kanssa. Suunnitelmien toteutumisen edellytyksenä on hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä, uudet toimintatavat ja riittävät resurssit. Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmien tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen kaikki liikkujaryhmät huomioiden sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääminen.