Tietoisuus luontokadon etenemisestä lisääntynyt, ilmastoratkaisut nähdään Suomelle mahdollisuutena
Sekä luontokadon että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät useimpien suomalaisten arjessa, selviää vuoden 2025 Ilmasto- ja Luontobarometrien vastauksista. Kuntapolitiikassa vihreät investoinnit tunnistetaan elinvoiman lähteiksi, mutta niiden ympäristövaikutukset jakavat mielipiteitä. Ilmastoratkaisut nähdään Suomen kilpailukyvyn kirittäjänä.
Suomalaisten tietoisuus ilmastonmuutoksen ja luontokadon maailmanlaajuisista vaikutuksista on vahva. Selvä enemmistö Ilmasto- ja Luontobarometrien vastaajista näkee, että ilmastonmuutoksen (86 prosenttia vastaajista) ja luontokadon (88 prosenttia vastaajista) vaikutukset näkyvät jo nyt eri puolilla maailmaa.
Useimmat suomalaiset ovat jo kokeneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia omassa arjessaan. Esimerkiksi 62 prosenttia vastaajista on kokenut leudompia talvia. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä lähiympäristössään on havainnut yli puolet (55 prosenttia) vastanneista.
Tietoisuus luontokadon etenemisestä on lisääntynyt, ja maailman luonnon tilanteesta on huolissaan jo 91 prosenttia vastaajista. Luontokadon vaikutuksesta yhteiskunnan kestävyyteen on saatu viime vuosina enemmän tietoa. Suomalaisista 86 prosenttia on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen. Suomalaiset kaipaavat lisää tietoa siitä, miten luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon: vain 36 prosenttia on sitä mieltä, että suomalaisten tietoisuus luontokadon merkityksestä on riittävällä tasolla.
Luonnon arvostus yhdistää suomalaisia erittäin vahvasti: jopa 97 prosenttia Luontobarometrin vastaajista on sitä mieltä, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Vastaajista 96 prosenttia on sitä mieltä, että puhdas luonto on tärkeä osa suomalaista identiteettiä. Luonnonsuojelu kuitenkin jakaa mielipiteitä. Vastaajista 47 prosenttia on sitä mieltä, että luontoa suojellaan riittävästi valtakunnallisesti, kun eri mieltä on 44 prosenttia.
Vihreältä siirtymältä toivotaan elinvoimaa kuntiin – luontohaittojen hyvittämiselle kannatusta
Luonto- ja ilmastokysymykset puhuttavat paikallisella tasolla erityisesti vihreän siirtymän näkökulmasta. Vastaajista 76 prosenttia on sitä mieltä, että kunnat voivat vahvistaa elinvoimaansa houkuttelemalla alueelle vihreitä investointeja. Kunnat investoivat parhaillaan esimerkiksi puhtaaseen energiaan ja kiertotalouteen. Vastaajista 56 prosenttia on sitä mieltä, että puhdasta teknologiaa, kuten päästöttömiä voimalaitoksia, tulee rakentaa, vaikka se voi aiheuttaa luontohaittoja. Enemmistö vastaajista (78 prosenttia) katsoo, että jos luonnon tilaa heikennetään, luontohaitat tulisi kompensoida eli hyvittää parantamalla luonnon tilaa toisaalla.
Suomalaiset haluavat yritysten huomioivan toiminnassaan paremmin ilmasto- ja luontovaikutukset
Yritykset nähdään ilmastotoimien vahvistamisessa merkittävässä roolissa valtion ja kansainvälisten instituutioiden ohella. Selvän enemmistön (80 prosenttia) mukaan yrityksiltä tulisi myös edellyttää toimia päästöjen vähentämiseksi.
Luontotoimien osalta alle puolet (41 prosenttia) vastaajista on sitä mieltä, että suomalaiset yritykset ja toimialat huomioivat luonnon riittävästi toiminnassaan. Vastaajista 90 prosenttia haluaa, että luontohaittoja aiheuttavien yritysten tulee hoitaa luonnon tilan parantamisen kustannukset.
Luonnon tilan parantamisessa nähdään myös taloudellisia mahdollisuuksia. 74 prosenttia vastaajista uskoo, että luonnon tilan parantamisella voidaan saavuttaa taloudellista hyötyä, kuten liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Tutkimuksen toteutus
Verianin toteuttamaan ilmastobarometriin osallistui 1026 ja luontobarometriin 1086 iältään 15 vuotta täyttänyttä vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Vastaajien taustatietoja olivat mm. sukupuoli, ikä, puoluekannatus, asuminen ja taloudellinen tilanne. Tiedotteessa esitetyt tulokset ovat pääosin täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevien vastaajien prosenttiosuuksia. Tutkimusten virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimukset tilasivat valtionhallinnon ilmastoviestinnän ja biodiversiteettiviestinnän ohjausryhmät. Tutkimukseen osallistuivat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, Suomen Akatemia, ELY-keskus, Luonnonvarakeskus Motiva, Business Finland, Sitra, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus Luontopalvelut, Suomen Kuntaliitto ry, VTT, Ilmatieteen laitos ja Demos Helsinki.