Maakuntahallintoon valmistautuminen - tehdään yhdessä (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Kymenlaaksossa valmistaudutaan tulevaan maakuntahallintoon yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Alueen toimijoita kokoontui 7.4.2016 Kotkaan maakuntauudistukseen liittyvään keskustelutilaisuuteen, joka oli samalla osa Kuntaliiton vuosittaista valtakunnallista aluekierrosta. Puheenvuoroja sävytti edellisenä päivänä tullut hallituksen päätös, jossa tarkennettiin tulevan maakunta- ja soteuudistuksen sisältöä.

Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen nosti avauspuheenvuorossaan esille ammatillisen koulutuksen merkityksen erityisesti Kymenlaaksossa. Helminen totesi Kymenlaakson kannalta olevan tärkeää, että ammatillisen koulutuksen voimavaroja ei uhrattaisi säästöjen alttarille.
– Myös nuorisotakuu ja siihen satsaaminen on ollut tärkeää työtä eikä resursseja saisi poistaa tältä sektorilta eikä sen vaikeimmalta osalta, etsivältä nuorisotyöltä, Helminen painotti.

Uudistuksessa kyse Suomen historian suurimmasta henkilöstösiirrosta

Kuntaliiton johtaja Hanna Tainio kertoi maakunta- ja soteuudistusta käsittelevässä puheenvuorossaan, että tavoitteena on siirtyä kesällä 2017 muutoshallintoon. Uusi hallinto astuu voimaan vuoden 2019 alussa.

– Hallitus linjasi siten, että kaikki valinnanvapauden piirissä olevat palvelut - eli kaikki peruspalvelut ja osa erikoissairaanhoidon palveluista - tulee yhtiöittää, Tainio kertoi. Tämä oli Hanna Tainion mukaan yllättävä linjaus. Tässä kokonaisuudessa kyse on Suomen historian suurimmasta henkilöstösiirrosta. Henkilöstön on tarkoitus siirtyä vanhoina työntekijöinä nykyisistä organisaatioista uusiin organisaatioihin.

Tainio kertoi SOTE-ratkaisun portaiden olevan valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistaminen, siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen sekä julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja rakenneuudistus. Uudistuksen taustalla on kolmen miljardin säästötarpeet ja monikanavarahoituksen purku. – Kun jatkossa rahoitus tulee samalle järjestäjälle, päästään eroon osaoptimoinnista, Tainio korosti.

Kymenlaakson yhteistyön suuntana Etelä-Suomi

Kymenlaakson vs. maakuntajohtaja Ulla Silmäri korosti puheenvuorossaan maakunnan identiteettiin liittyvien tehtävien merkitystä. Vuonna 2019 Kymenlaakson maakuntapalvelut sisältävät kaikki nykyisten maakuntaliittojen lakisääteiset tehtävät ja suuren osan ELY-keskuksen nykyisistä tehtävistä. Maakuntaliitto ja ELY-keskus tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelun koordinoinnin kanssa.

Silmäri kertoi Kymenlaakson tahtotilana olevan sen, että yhteistyön suuntana on Etelä-Suomi. Niin ollen terveydenhuollon yhteistyön suunnan toivotaan olevan HUS. Näin on hallitus esityksessään myös päättänyt. Kymenlaakson tahtotila on se, että keskussairaalassa on vähintään nykyisen tasoinen laaja ympärivuorokautinen päivystys. Ulla Silmäri kertoi tämän asian ratkeavan lähiaikoina, kun saadaan uutta tietoa hallituksen linjauksista.

Alueiden vahvuuksilla kasvua ja hyvinvointia

ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar kertoi, että ELY-keskuksella on laaja-alaiset yritysten, kansalaisten ja alueiden kehittämisen palvelukokonaisuudet.  ELY-keskusten toimeenpano- ja kehittämistehtävissä tarjotaan asiakkaiden, kumppaneiden ja sidosryhmien asiointipalveluja.
– Monikanavaisten palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen koetaan ELY-keskuksessa tärkeäksi, Leena Gunnar painotti. Kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittäminen on tärkeä osa kehitystyötä. Maakuntauudistuksen valmistelussa on eri toimijoiden yhteisen valmistelun ja avoimen tiedon kulun merkitys erittäin tärkeää.

Onnistunutta muutosjohtajuutta tarvitaan

Carean toimitusjohtaja Annikki Niiranen korosti puheenvuorossaan sitä, että hallituksen linjausten mukaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää onnistunutta muutosjohtajuutta ja verkostomaisen johtamisen valmiuksia. Tärkeää on asiakastarvelähtöisen palvelurakenteen ja asiakasohjauksen määrittely.

– Maakunta päättää maakuntastrategiasta, jonka tulee sisältää palvelutuotantostrategia, Niiranen totesi. Uudet palvelukonseptit ja digitaalisuus on otettava huomioon palvelurakenteen suunnittelussa. Olisi hyvä käydä läpi millaisia näkemyksiä ihmisillä on muutokseen liittyen. Lisäksi on tärkeää pohtia miten eri toiminnoissa turvataan palveluliiketoiminnan johtaminen siten, että osataan sopeuttaa liiketoiminta muuttuvaan tilanteeseen.

Tulevaisuuden kunta verkostojohtajana

Pyhtään kunnanjohtaja Olli Nuuttila kertoi, että Pyhtään kunnan arvoissa läheisyys ja kuntalaisen kuunteleminen on tärkeällä sijalla. Tulevaisuuden kunta voi olla verkostojohtaja siinä missä se aiemmin on ollut palveluntuottaja. Nuuttila esitteli kuvan kuntapuusta, jonka juurina on identiteetti, tulojen tuojana ihmiset ja yritykset ja hyvän elämän perusedellytyksinä hyvinvointi, viihtyisyys ja sivistys. Olli Nuuttila totesi olevan tärkeää huolehtia siitä, että ihmisillä on kaiken muutoksenkin keskellä juuret ja identiteetti olemassa.

Olli Nuuttila ja Leena Gunnar

Teksti ja kuvat:

Hanna Kailasto
strategiapäällikkö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus