- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2025
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2018
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2016
Lampaat kesätöihin maisemanhoitajiksi (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)
Kuhasaloon eli Kukkosensaaren virkistysalueelle suunnitellaan jo tulevalle kesälle lammaslaidunta. Lampaat laiduntaisivat Saarelan tilan entisiä peltoja. Laidunalueen koko on noin 4 hehtaaria. Tavoitteena on, että lampaat hoitaisivat vanhaa perinnemaisemaa laiduntamalla ruokapalkalla.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on laatinut Kuhasaloon hoito-ja käyttösuunnitelman vuonna 2004 ja sitä on päivitetty 2013. Joensuun kaupunki toteutti viime talvena alueella suunnitelman mukaisia hoitotöitä. Saarelan tilan ympärille aikoinaan istutetut poppelit raivattiin ja kevättalvella raivattiin Saarelan tilan pohjoispuolelle istutetut kontortamännyt sekä harvennettiin entisille pelloille istutettua koivikkoa. Laidunnus on osa hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimia. Maaseudun sivistysliitto toteuttaa laidunalueen järjestelyt käytännössä.
1600-luvun lopulla Matti Kukkonen asettui Kuhasaloon, jonka nimi sittemmin muuttui asujiensa mukaan Kukkosensaareksi. Vuonna 1739 Kukkosten Saarela oli kylän vaurain talo; talon karjaan kuului kolme hevosta, viisi lehmää ja seitsemän lammasta. Tilalla on pidetty karjaa 1950-luvulle saakka, jonka jälkeen heinää on niitetty myyntiin vuoteen 1970 saakka.
Tilan peltojen viljely päättyi 1960-luvulla, minkä jälkeen peltoja käytettiin metsänviljelytaimien kasvatukseen. Osa pelloista oli Enso-Gutzeit Oy:n työntekijöiden palstaviljelykäytössä 1960- ja 1970-luvuilla ja juuri tämän vuoksi luostarin muistomerkin viereinen pelto on säilynyt osittain avoimena näihin päiviin saakka. Suurin osa pelloista kuitenkin metsitettiin 1970-luvulla hybridihaavalle, poppelille ja rauduskoivulle. Poppelit tulivat Kukkosensaareen sattumalta, sillä muita taimia ei silloin Tainionkosken taimitarhalla ollut kuulemma saatavilla. Kontortamännyt puolestaan tulivat "ruotsintuliaisina" siellä työskennelleen metsänhoitajan innostuksen siivittämänä.
Lisätietoja
Luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirinen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 214, mika.pirinen(at)ely-keskus.fi
![]() |
Ilmakuvassa Kukkosensaaresta vuodelta 1963 Saarelan tilan pellot näkyvät vielä avoimena maaseutumaisemana. Suunniteltu laidunalue sijaitsee entisen Saarelan tilakeskuksen pohjoispuolella. Kuvattu digikameralla. Joensuun kaupungin arkisto.
- Publiceringsdatum
- 2016-05-13