Tiedotteet 2016

Ihmisen toiminnan vaikutukset näkyvät edelleen selvästi bioindikaattoreissa Kanta- ja Päijät-Hämeessä (Hämeen ELY-keskus)

 Kanta- ja Päijät-Hämeessä tutkittiin vuosina 2014–2015 ilman epäpuhtauksien vaikutuksia ympäristön tilaan ns. ilman laadun bioindikaattoreiden avulla yhteensä 304 tutkimusalalla. Indikaattoreina käytettiin männyllä kasvavia runkojäkäliä, mäntyjen latvuskuntoa, sammalten, neulasten ja humuksen alkuainepitoisuuksia sekä humuksen dioksiini- ja furaanipitoisuuksia. Vaikka alueen lupavelvollisten laitosten päästöt ovat vähentyneet 2000-luvun alkuun verrattuna, päästövähennykset eivät näy suoraan kaikkien tutkittujen indikaattorien myönteisenä kehityksenä.

Ilman epäpuhtauksien vaikutukset näkyivät bioindikaattoreissa selvimpinä voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla, hajakuormitetuilla alueilla vaikutukset olivat lieviä. Tutkimuksessa havaittiin, että jäkälien kuntoa huononsivat ja jäkälien lajimäärää vähensivät alueen teollisuustoiminta, energiantuotanto, jätteenkäsittely ja jätevedenpuhdistamot. Vaikutuksen voimakkuus riippui merkittävästi päästökorkeudesta: korkeiden piippujen kautta leviävät päästöt laimentuvat ilmassa voimakkaasti eivätkä aiheuta yhtä voimakasta paikallista kuormitusta kuin matalalta tulevat päästöt.   

Alueen ilmanlaatu oli tutkimuksen perusteella keskimäärin samaa luokkaa kuin muualla Suomessa. Kanta-Hämeessä mm. sormipaisukarvejäkälän vaurioaste kasvoi, kun taas levien esiintyminen väheni vuoteen 2002 verrattuna.   Sammalen elohopeapitoisuus ja humuksen kadmium- ja lyijypitoisuus laskivat, mutta kuparipitoisuudet kasvoivat. Parhaiten alueen päästökuormitusta kuvasivat sammalen ja humuksen metallipitoisuudet. Päijät-Hämeessä vertailua aiemmin tehtyihin selvityksiin ei vanhojen näytealatietojen puuttumisen takia voi suoraan tehdä, mutta esim. neulaskato vaikuttaa vähentyneen vuonna 1999 tehdyn selvityksen tuloksiin verrattuna. Toisaalta hyvää ilmanlaatua indikoivan lupon esiintyminen on vähentynyt. Sammalen kadmium- ja vanadiinipitoisuudet ovat laskeneet, kun taas sammalen lyijypitoisuudet ovat osassa maakuntaa kasvaneet.

Kanta- ja Päijät-Hämeen bioindikaattoritutkimuksen rahoittivat Kanta- ja Päijät Hämeen kunnat, alueen maakuntaliitot sekä alueella ilmapäästöjä aiheuttavat laitokset. Tutkimusta koordinoi Hämeen ELY-keskus ja tutkimuksen toteutuksesta vastasi Nab Labs Oy.

Lisätietoja

Janne Ruuth, Nab Labs Oy, puh. 040 755 4739, janne.ruuth(at)nablabs.fi

Sinikka Koikkalainen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 025, sinikka.koikkalainen(at)ely-keskus.fi

Tiedotus

Riitta Turunen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 173

Julkaisu sähköisenä (pdf, 45 Mt)