Näin ravinnekierron läpimurto voisi toteutua Suomessa – ratkaisuja ideoitiin työpajassa
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman työpajassa pohdittiin ravinnekierron edistämistä eri toimijoiden näkökulmista. Ravinteiden kiertotalouden läpimurto voisi toteutua esimerkiksi luomalla paikallisia symbiooseja, kehittämällä palveluketjuja, lisäämällä yhteistyötä ja viestintää sekä käynnistämällä laajoja hankkeita ja investointeja.
Kuka ravinteiden kierrätyksestä hyötyy ja kuka maksaa kustannukset? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita ravinnekierto tuo mukanaan? Muun muassa näihin kysymyksiin pureuduttiin Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman luotsaamassa työpajassa, joka oli osa Agrihubin, maaseutuverkoston ja ProAgria Keskusten liiton järjestämää Katse horisonttiin! -ideavirtaamoa.
Työpajassa esitettiin moninaisia ratkaisuehdotuksia ravinnekierrätyksen läpimurron edistämiseen. Valtavirtaistuminen tarvitsee esimerkiksi yhteistyötä, viestintää, toimijoiden sitouttamista sekä suunnitelmallisuutta pitkälle aikavälille. Yhdeksi keinoksi esitettiin laajaa hanketta tai investointia. Toteutus edellyttäisi aktiivista toimijaa, joka ottaa vahvan roolin ja kokoaa ympärilleen laajan toimijaverkoston.
”Jos olisi esim. EU:n Life -hankkeiden kaltainen monivuotinen käytännön toimia edistävä ravinteiden kierrätyksen miljoonahanke, kuinka moni lähtisi mukaan?” kysyi työpajan vetäjä, erityisasiantuntija Sanna Tikander maa- ja metsätalousministeriöstä. Useampi osallistuja nosti käden ylös kiinnostuksen merkiksi.
Ratkaisuiksi ravinnekierrätyksen läpimurtoon esitettiin lisäksi valtion rahoitusta tai omistusta ravinnekierrätyksen investointeihin ja hankkeisiin. Esille nousivat myös esimerkiksi ravinteiden kuljetustuki, ruoan alv:n nostaminen sekä muutos yleiseen ajattelutapaan. Keskusteltiin myös siitä, voisiko kotimaisten kierrätyslannoitetuotteiden käytön lisäämiseen vaikuttaa esimerkiksi verotuksella. Keskustelussa todettiin, että viljelijöillä ei ole maksukykyä kokonaisuuden kustantamiseen.
Lisäksi pohdittiin erilaisia symbiooseja, joissa ravinteet kiertävät paikallisesti. Kierrätyslannoitteiden käytön tulisi olla helppoa, minkä tueksi esitettiin palveluketjujen kehittämistä.
Ravinteiden kierto on osa ruokaturvaa
Työpajassa viljelijän näkökulmaa edusti maatalousyrittäjä ja MTK:n johtokunnan 2. puheenjohtaja Tero Lahti Karstulasta. Hän vannoo ruokaturvan nimeen ja uskoo vahvasti märehtijöihin suomalaisen ruokaturvan varmistajana. Lahden 70 lypsävän tilalla tuotetaan myös biokaasua.
”Päivästä jäi voimaannuttava fiilis. Meillä oli laaja porukka fiksuja ihmisiä pohtimassa ratkaisuja. Ravinnekierron kenttä on tällä hetkellä liian laaja ja siitä puuttuu koordinaatio. Työ ei saa jäädä tähän, vaan seuraavaa tapahtumaa ajatellen jonkun pitäisi ottaa hyvistä ideoista koppia”, Lahti kommentoi päivän päätteeksi.
Katse horisonttiin! -ideavirtaamossa synnytettiin uusia hankekumppanuuksia ja hankeideoita erilaisista alkutuotannon kehitysaihioista. Helsingissä 9.1. Maataloustieteen Päivien kynnyksellä järjestetty tilaisuus kokosi noin 50 osallistujaa neljään eri työpajaan. Mukana oli niin viljelijöitä, neuvojia, maaseudun kehittäjiä kuin rahoittajia. Keskustelu yhteistyökuvioista virisi ravinteiden kierrätyksen työpajaan osallistuneilla heti tilaisuuden jälkeen.
Ravinteiden kierrätyksen työpajaa luotsasi maa- ja metsätalousministeriön valtakunnallinen Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, jota hallinnoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Lue lisää kokeiluohjelmasta (ely-keskus.fi)
Lue lisää ideavirtaamosta Maaseutuverkoston blogista (maaseutuverkosto.fi)
