Siltojen korjaus
Siltojen korjauksilla varmistetaan rakenteiden pitkä käyttöikä ja turvallisuus.
Tällä sivulla:
- Siltojen korjausohjelma vuonna 2024
- Siltojen kuntokehitys ja korjauksiin käytettävä rahoitus Keski-Suomessa
- Sillankorjauskohteiden priorisointi ja valinta
- ELY-keskuksen siltojen korjausohjelmien laatiminen
Siltojen korjausohjelma vuonna 2024
Vuonna 2024 siltojen kunnossapitoon käytetään 3,9 milj. euroa, josta siltojen korjauksiin 3,4 milj. euroa. Loppuosa rahoituksesta käytetään korjaussuunnitteluun, siltojen tarkastuksiin ja kuntotutkimuksiin.
Kesän aikana laajempia korjauksia tehdään kahdeksalla huonokuntoisella sillalla, joista neljä peruskorjataan ja neljä pienempää siltaa uusitaan. Edellisten kohteiden lisäksi korjataan yksittäisiä vaurioita arviolta kymmenellä sillalla. Näillä korjauksilla varmistetaan liikenteen turvallisuutta ja rakenteiden säilyvyyttä. Kohteet tarkentuvat kesän aikana.
Kesän sillankorjauskohteisiin pääsee tutustumaan tarkemmin Väyläviraston nettisivuilla
Siltojen kuntokehitys ja korjauksiin käytettävä rahoitus Keski-Suomessa
Viime vuosina siltojen korjauksiin on Keski-Suomessa käytetty reilut 4 milj. euroa vuodessa.
Vuoden 2021 jälkeen huonokuntoisten siltojen määrä on kääntynyt kasvuun. Kahdeksan prosenttia Keski-Suomen silloista on huonokuntoisia ja korjausvelka kasvaa edelleen, koska nykyisellä rahoitus- ja kustannustasolla ei siltoja pystytä korjaamaan riittävästi. Vuosittain huonokuntoisten siltojen määrä lisääntyy 10–15 sillalla ja peruskorjauksilla huonokuntoisuutta pystytään vähentämään alle kymmenellä sillalla. ELY-keskuksen asiantuntija-arvion mukaan huonokuntoisten siltojen määrän kasvun taittamiseen tarvittaisiin 7 milj. euron korjausrahoitus vuodessa.
Alla olevassa kuvassa on esitetty Keski-Suomessa siltojen korjauksiin käytetty korjausrahoitus, huonokuntoisten siltojen määrän kehittyminen ja vuosittain korjattujen siltojen määrä. Viime vuosina tienpidon kustannustaso on ollut korkea ja käytössä olevalla rahoituksella on pystytty korjaamaan aikaisempaa vähemmän siltoja, vaikka siltojen korjauksessa kustannustason nousu on ollut maltillisempaa muihin hoito- ja korjaustöihin verrattuna.
Sillankorjauskohteiden priorisointi ja valinta
Sillankorjauskohteiden priorisointi ja kohteiden valinta tehdään Väyläviraston siltojen toimintalinjoihin (VO 9/2023, väyläpilvi.fi, pdf) ja se perustuu siltojen kuntotilanteeseen. Toimintalinjoissa kuvataan, miten valtion omaisuutta ja sen elinkaarta hallitaan asiakaslähtöisesti eduskunnan päättämien tavoitteiden ja rahoituksen mukaan.
Siltojen omaisuuden hallinnan kolme päätavoitetta ovat: liikenneturvallisuuden varmistaminen, palvelutasotarpeisiin vastaaminen ja elinkaaritehokkaat toimenpiteet.
Vuoden 2024 alussa Suomen siltojen kuntoluokitus uudistettiin. Aiemmin käytössä olleen yhden kuntoluokituksen sijasta jatkossa sillan kuntoa tarkastellaan kahden eri näkökulman, rakenteellisen kunnon ja turvallisuuden, kautta. Tavoitteena on kohdistaa korjaustoimet aikaisempaa tarkemmin ja oikea-aikaisemmin korjausta odottaville silloille. Rakenteellisessa kunnossa painotetaan laajempia korjaustarpeita, kuten sillan elinkaaren mukaisia peruskorjauksia. Kuntoluokka määräytyy sillan käyttöiän ja kantavuuden kannalta keskeisimpien päärakenneosien kunnon mukaan. Turvallisuusnäkökulmassa huomioidaan muun muassa liikenneturvallisuuden ja käyttöturvallisuuden kannalta keskeisimpien rakennusosien kunto. Alla olevassa kuvassa on esitetty eri näkökulmissa painotetut päärakenneosat.
ELY-keskuksen siltojen korjausohjelman laatiminen
ELY-keskuksen silloilla tehdään yleistarkastus viiden vuoden välein. Vuosittain tarkastetaan 150–200 siltaa. Yleistarkastustiedoilla on erittäin suuri merkitys silloille tehtävien toimenpiteiden suunnittelussa, kuten korjaus- ja suunnittelukohteiden sekä korjaustoimenpiteiden määrittelyssä ja korjausten ajoittamisessa. Tietoja hyödynnetään myös siltojen omaisuuden hallinnassa ja palvelutason varmistamisessa. Yleistarkastuksia täydennetään tarvittaessa erilaisilla tutkimuksilla, selvityksillä tai tehostetulla seurannalla.
Yleistarkastustietojen pohjalta saadaan näkemys sillan kuntotilanteesta, kiireellisesti korjattavista vauriosta ja mahdollisesta laajemmasta korjaustarpeesta.
ELY-keskuksen siltojen korjausohjelmassa korjattavista silloista pääosa on huonokuntoisia siltoja eli peruskorjaustarpeessa olevia siltoja. Näiden lisäksi sillan kestävyyttä merkittävästi vaarantavat ja seurannaisvaikutuksia aiheuttavat sekä liikennöintiä rajoittavat vauriot korjataan mahdollisimman pian.
ELY-keskuksen siltojen peruskorjauksien painopiste on vuosina 1950–1979 rakennetuissa silloissa (kuva)
Kymmenen viime vuoden aikana on nostettu ajoneuvoyhdistelmien suurinta sallittua massaa sekä korkeutta ja pituutta. Valtateillä 4 ja 9 varmistetaan korkeatasoinen ympärivuotinen kunnossapito, mikä kasvattaa suolan käytön kokonaismäärää. Päätieverkolla liikkuvat raskaat kuormat ja lisääntyvä suolarasitus nopeuttavat siltojen rappeutumista. ELY-keskuksen siltojen korjausohjelma tulee sisältämään jatkossa yhä enemmän valtateillä 4 ja 9 sijaitsevien suurten ja kalliiden siltojen korjauksia.
Lisätietoja:
Päivitetty: 02.04.2024