Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmaston lämpeneminen on jo muuttanut Suomenkin olosuhteita. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ilmastotyön tärkein ja kiireellisin tehtävä. Ilmastonmuutos kuitenkin muuttaa elinympäristöämme, vaikka päästöt saataisiin laskuun. 

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla varaudutaan ja mukaudutaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin. Aktiivisella sopeutumisella voidaan vähentää nyt ja tulevaisuudessa tapahtuvia taloudellisia, inhimillisiä ja luontoon kohdistuvia vahinkoja. Toisaalta voidaan hyötyä ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen tarjoamista mahdollisuuksista. 

ELY-keskuksilla on Suomen eri alueilla merkittävä rooli sopeutumisen edistämisessä, siihen liittyvässä suunnittelussa ja erilaisen yhteistyön koordinoinnissa. Asiantuntijamme esimerkiksi lisäävät ilmastoriskien tunnistamiseen liittyvää osaamista ja jaamme tietoa sopeutumishankkeisiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. 

ELY-keskusten rooli alueiden sopeutumisessa ilmastonmuutokseen 

Suuri osa sopeutumisen käytännön toimista tehdään paikallisesti. Silloin huomioidaan kunkin alueen olosuhteiden muutokset, erilaiset ilmastoriskit ja haavoittuvuudet. Alueiden ja kuntien rooli sopeutumistyössä on siksi erittäin tärkeä. On olennaista esimerkiksi varmistaa, että alue- ja kuntatoimijoilla on käytössään ilmastoriskien hallitsemiseksi tarvittavat oppaat ja ohjeistukset. 

Ilmastoriskit ovat ilmastonmuutoksen ympäristölle, yhteiskunnalle ja taloudelle aiheuttamia haittoja. Niitä ovat esimerkiksi sään ääri-ilmiöt (helleaallot, rankkasateet), metsien terveyden tai vesistöjen tilan heikkeneminen, tulvien vahingot taajamissa ja rannikkoalueilla, tuotantokatkokset tai korjauskustannukset yhteiskunnan eri sektoreilla tai ihmisten terveyteen kohdistuvat vaikutukset.

Ilmastoriskien tunnistaminen yhteiskunnassa

ELY-keskukset arvioivat ja tunnistavat ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä eri sektoreilla, kuten maataloudessa, vesivarojen hallinnassa ja infrastruktuurissa. ELY-keskusten asiantuntijat tarjoavat koulutusta ja neuvontaa kunnille, yrityksille ja muille sidosryhmille ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Teemme myös tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien – maakuntaliittojen, kuntien ja yritysten – kanssa varmistaaksemme, että sopeutumistoimet ovat tehokkaita ja kattavia.

Rahoitusta sopeutumista edistäville hankkeille

ELY-keskukset myös myöntävät rahoitusta hankkeille, jotka edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tällaisia ovat vaikkapa vesienhallintajärjestelmien parantamiseen ja kestävien viljelykäytäntöjen kehittämiseen kytkeytyvät kehittämishankkeet.

ELY-keskukset alueellisen sopeutumistyön tukena

ELY-keskuksilla on sopeutumisen teemoissa kattavaa asiantuntemusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasioiden yhteensovittamisessa sekä osaamista alueelle suuntautuvassa kehittämistyössä. 

ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö keskittyy erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja esimerkiksi luonnonvara-alojen sopeutumiseen. Yksikkö koordinoi, tukee ja seuraa sopeutumistoimien alueellista toimeenpanoa ja kehittää ratkaisuja kansallisten suunnitelmien toteuttamiseksi.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (KISS2030) edistää Suomen varautumista ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja seurauksiin. Ilmastolain ja ilmastopolitiikan suunnitelmilla halutaan varmistaa, että ilmastomuutokseen sopeudutaan Suomessa ilmastoriskien hallintaa ja ilmastokestävyyttä edistämällä. Osa kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman tavoitteista ja toimenpiteistä liittyy ilmastoriskien hallintaan alue- ja kuntatasolla. Tavoitteena on tuoda ilmastoriskien hallinta ja niihin sopeutuminen vahvemmin osaksi eri hallinnonalojen ennakointityötä.

Katso myös

Ota yhteyttä

Alueellista tietoa

 

Avaa chat-ikkuna