Ilmastonmuutoksen hillintä 

Tuemme elinkeinoelämää vihreässä siirtymässä ja energiamurroksessa. Tuemme uusiutuvan energian käytön lisäämisessä, innovatiivisten ratkaisuiden kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä kiertotalouden edistämisessä. Lisäksi rahoitamme elinkeinoelämän ilmastonmuutoksen hillintää koskevia hankkeita (muun muassa maaseuturahasto, EAKR ja ESR).

Kehitämme liikennejärjestelmiä ja edistämme kestävää kulkutapajakaumaa parantamalla esimerkiksi kestävien matkaketjujen, joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen edellytyksiä. Tuemme hankkeita, jotka parantavat liikenteen energiatehokkuutta, kuten sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin kehittämistä. 

Edistämme ilmastonmuutoksen hillintää maankäyttösektorilla – siis maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön kokonaisuudessa. Edistämme turvepeltojen ilmastokestävää käyttöä, eli esimerkiksi ilmastokosteikkojen perustamista ja kosteikkoviljelyn investointeja. Hiilinieluja vahvistetaan ja päästöjen vähentämistä tuetaan myös esimerkiksi metsäkatoa ehkäisemällä tai suometsien kestävällä käytöllä. Vesienhallintaosaamisen lisääminen on myös tärkeä osa maankäyttösektorin ilmastotyötä.

Teemme laajalti yhteistyötä – esimerkiksi Hiilestä kiinni -ryhmissä ja sopeutumisen missioverkostossa – järjestöjen, oppilaitosten, yritysten, tutkimuslaitosten ja hallinnon eri tasojen kanssa. Rahoitamme myös ilmastonmuutoksen hillinnän hankkeita.

• Valtakunnallinen ilmastoyksikkö

Päästökauppasektori määrittää teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vuosittaiset päästöosuudet, jotta ne pysyvät koko EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa. 

• Kattaa suurimmat teollisuuslaitokset, yli 20MW:n lämpölaitokset, kaukolämpölaitokset sekä Euroopan sisäisen lentoliikenteen. 
• Hieman alle puolet Suomen päästöistä syntyy päästökauppasektorilla. 
• ELY-keskusten työssä erityisesti uusiutuvan energian hankkeiden edistäminen on keskeinen vaikutustapa päästökauppasektorin siirtymässä pois fossiilisista energialähteistä. Ympäristönsuojelu valvoo, edistää ja neuvoo suuria laitoksia.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) esittää ne toimet, joilla ihmisen toiminnasta aiheutuvia taakanjakosektorin, eli EU:n yleisen päästökaupan ulkopuolisien alojen, kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään.  KAISU sisältää muun muassa päästöjen ja poistumien kehitystä koskevat skenaariot, jotka kattavat vähintään seuraavat 30 vuotta ja joissa otetaan huomioon kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen. 

• Taakanjakosektorille kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt sekä F-kaasut.  
• KAISU-suunnitelman päivitys on käynnissä vuoden 2025 aikana. 
• Nykyisessä KAISU:ssa ELY-keskusten roolissa korostetaan erityisesti alueellista ilmastotyötä, poikkihallinnollista yhteistyötä ja resurssitehokkaan yhdyskuntakehityksen edistämistä.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) määrittää ne toimet, joilla kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään ja hiilinieluja vahvistetaan maankäyttösektorilla. Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta.  

• Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (julkaisut.valtioneuvosto.fi)

Energia- ja ilmastostrategia linjaa kansallisesti keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä eri sektoreilla ja saavuttaa ilmastolain mukaiset velvoitteet ja päästövähennystavoitteet. 

• Strategia kattaa päästökauppasektorin, taakanjakosektorin, maankäyttösektorin, energiasektorin ja tutkimus-, innovointi- ja kilpailukykysektorin.  
• Strategia on hallituskausikohtainen ja seuraava strategia valmistuu 2025 
• ELY-keskuksilla on merkittävä rooli nykyisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamisessa. ELY-keskukset rahoittavat ja tukevat hankkeita, jotka edistävät energiatehokkuutta ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, edistävät alueellista kehittämistä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energiankäytön lisäämiseksi sekä valvovat ja ohjaavat energia- ja ilmastostrategian mukaisia toimia alueilla.

Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma esittää päästöjen ja poistumien kehitystä koskevat skenaariot, jotka kattavat vähintään seuraavat 30 vuotta ja joissa otetaan huomioon kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ja nielujen vahvistaminen. 

• Suunnitelma valmistellaan vähintään kerran kymmenessä vuodessa, mutta suunnitelmaa ei ole vielä kertaakaan esitetty. Ensimmäinen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman laadinta käynnistyy 2025.