Tinkimätöntä työtä luonnon köyhtymisen estämiseksi: Pirkanmaalla perustetaan uusia soidensuojelualueita ja kunnostetaan perinnemaisemia sekä lintuvesiä

Minkälaisia vaikuttavia tekoja me Pirkanmaan ELY-keskuksessa teemme paikallisen luonnon köyhtymisen estämiseksi? Lue asiantuntijoidemme työstä pirkanmaalaisten soiden, lintuvesien, perinnebiotooppien, metsäisten elinympäristöjen ja pienvesien eteen.

Tänään tiistaina 7.5. vietetään Helmin päivää. Pirkanmaan ELY-keskus on mukana kansallisessa Helmi-elinympäristöohjelmassa, jonka tarkoituksena on turvata suomalaisen luonnon monimuotoisuutta. Teemme tätä parantamalla heikentyneiden elinympäristöjen laatua ja suojelemalla valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita.

Pirkanmaan ELY-keskuksen Helmi-porukassa työskentelee monia asiantuntijoita, jotka edistävät luonnon hyvinvointia virkatyössään vankalla asiantuntijuudella ja perehtyneisyydellä.

− Monimuotoinen ja hyvässä tilassa oleva luonto erilaisine lajeineen ja luontotyyppeineen on tärkeä osa meidän kaikkien hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuus hillitsee myös ilmastonmuutosta, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen luontoyksikön päällikkö Marja-Liisa Pitkänen.

Maanomistajilla on keskeinen rooli Helmi-ohjelman onnistumisessa, sillä kaikki Helmi-ohjelman toimenpiteet perustuvat maanomistajien suostumuksiin.

Helmi-ohjelman avulla soita suojellaan muun muassa perustamalla yksityisiä luonnonsuojelualueita. Kuvassa huhtikuussa 2024 kuvattu, valtakunnallisesti arvokas suoalue Ikaalisten Sunttinevalla. Kuva: Jouko Potila, Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan harvat, mutta sitäkin arvokkaammat suot olisi turvattava tuleville sukupolville

Helmi-ohjelman avulla soita voidaan suojella ensisijaisesti perustamalla yksityisiä luonnonsuojelualueita Ympäristöministeriön soidensuojelun täydennysohjelmassa mukana oleville luonnontilaisille suoelinympäristöille vapaaehtoisuuteen perustuen.
− Tänäkin vuonna suojelemme soita aktiivisesti Pirkanmaalla aiempien vuosien tapaan. Maanomistajat voivat tarjota suojeluohjelmaan myös muita arvokkaita suokohteita. Kohteiden soveltuvuus Helmi-ohjelmaan mietitään tapaus kerrallaan, vinkkaa ylitarkastaja Jouko Potila.

Hänen mukaansa luonnontilaisia arvokkaita suoelinympäristöjä on Pirkanmaalla verrattain vähän. Luonnon monimuotoisuuden kannalta olisikin tärkeää, että näiden kohteiden säilyminen turvataan myös tuleville sukupolville. 
− Suoluonto voi olla hyvin monimuotoista aina karuista suotyypeistä reheviin ja lajikirjoltaan laajoihin soihin. Soidensuojelulla ehkäisemme lajikatoa, Potila kertoo.

Yhteistyö maanomistajien kanssa on Potilalle työn suola.
− On hienoa huomata, että useimmat maanomistajat suhtautuvat myönteisesti soidensuojeluun osana oman tilansa kestävää käyttöä. Monella tilalla päätös suoalueen säilyttämisestä luonnontilaisena on tehty jo edellisten sukupolvien aikana ja nykyinen tilan omistaja haluaa tuota päätöstä kunnioittaa ja taata osaltaan luonnon monimuotoisuuden säilymisen.

Tuhansia särkikaloja poistetaan hoitokalastamalla

Tänä kesänä Pirkanmaan ELY-keskus keskittyy Pirkanmaan lintuvesien hoitokalastukseen ja sen vaikutusten selvitykseen.
− Valkeakosken ja Pälkäneen Tykölänjärvellä on juuri meneillään hoitokalastus, jossa järvestä poistetaan tuhansia kiloja särkikaloja. Tämä on kolmas vuosi, kun Tykölänjärvellä tehdään hoitokalastusta. Kehitystä onkin jo tapahtunut, kun särkien määrä on hieman pienentynyt ja petokalojen, kuten ahvenen ja hauen, määrä kasvanut. Syksyn koekalastuksen jälkeen näemme, tarvitseeko hoitokalastusta edelleen jatkaa, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa.

Tasapainoisessa järvessä kalat kasvavat suuriksi, ja särkien lisääntymistä sääteleviä petokaloja on tarpeeksi. Näin selkärangattomia pohjaeläimiä riittää ravinnoksi myös linnuille. Myös uposkasvien määrä voi kasvaa, jos vesi kirkastuu, jolloin myös uposkasveja syövät linnut viihtyvät järvellä paremmin.

Järvistä poistetut kalat toimitetaan hyötykäyttöön. Esimerkiksi vuonna 2023 Tykölänjärven kalasaalis toimitettiin biokaasulaitokselle, elintarvikekäyttöön sekä lannoite- ja elintarvikekokeilukäyttöön.

− Suunnittelemme lintuvesille myös lintujen ruokailualueiden lisäämistä ruoppaamalla lisää vesialaa. Samalla teemme pesimäsaaria, joilla linnut voivat pesiä suojassa maapedoilta, kuten supikoirilta, minkeiltä ja ketuilta. Eräälle järvelle harkitaan pesimälauttojen tekemistä samasta syystä, Merimaa kertoo.

Lintuvesien kunnostus on tärkeää, koska vesilintujen määrät ovat laskeneet viime vuosikymmenien aikana. Hoidetuilla Helmi-kohteilla lähes kaikkien lajien parimäärät ovat suurempia kuin hoitamattomilla järvillä. Kunnostustöistä hyötyvät myös kalat, kasvit ja hyönteiset.

− Kunnostustöiden avulla parannetaan lintujen elinoloja ja saadaan ne lisääntymään paremmin, Merimaa sanoo.

Perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä.

Perinnebiotooppien hoidon jatkuvuus on tärkeää

Perinnebiotooppien osalta Pirkanmaalla jatketaan työtä erityisesti jatkuvaa hoitoa vaativissa kohteissa. 
− Tänä vuonna on tärkeää varmistaa, että nykyisten kohteiden hoitotyöt jatkuvat, etteivät alueet ala kasvamaan umpeen, sanoo luonnonhoidon asiantuntija Veera Mäkitalo.

Mäkitalo muistuttaa tärkeästä seikasta, miksi juuri perinnebiotooppien kunnostaminen on tärkeää.
− Tietääköhän moni, että perinnebiotoopit itsessään ovat uhanalaisia luontotyyppejä, hän pohtii.

Perinnebiotoopeilla elää monia uhanalaisia eliölajeja. 
− Mikäli nämä luontotyypit katoavat, menetämme myös monta muuta lajia ja samalla luonnon monimuotoisuus kärsii. Yksipuolinen luonto on uhka kaikelle, Mäkitalo toteaa.

Mäkitalo näkee, että luonnonsuojelulla on monia hyödyllisiä vaikutuksia.
− Minua motivoi työssäni se, että luonnonsuojelu voi olla myös aktiivista tekemistä. Kauniiden maisemien ja paikkojen säilyttämisestä huolehtiminen on ilahduttavaa niin Pirkanmaalla kuin muuallakin, hän sanoo.

Metsät ovat uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö 

Pirkanmaan metsien osalta Helmi-ohjelmassa on jo hoidettu tänä vuonna yksityisiä luonnonsuojelualueita Ylöjärvellä ja Sastamalassa. 
− Olemme muun muassa raivanneet alikasvoskuusta ja poistaneet samalla vieraslajeja. Hoidon avulla turvataan ja parannetaan lehtolajiston sekä lehtipuuston kasvuolosuhteita. Suunnitteilla on vielä ainakin yhden lehtokohteen hoito Kangasalla sekä uusien hoitokohteiden inventointi, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Kaisu-Leena Natunen Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Kesän suurin hoitokokonaisuus on Vatulanharju-Ulvaanharjun Natura 2000 -alue, jossa käynnistetään harjumetsien hoitotoimenpiteiden yksityiskohtaisempi suunnittelu maanomistajien kiinnostuksen mukaan.

Metsien suojelun ja hoidon tavoitteena on pysäyttää metsäluontotyyppien ja metsälajien taantuminen, sillä suurin osa maamme metsäluontotyypeistä on uhanalaisia, kuten jalopuumetsät ja harjumetsien valorinteet. Metsät tarjoavat tärkeän elinympäristön noin kolmannekselle Suomen uhanalaisista lajeista. Hoitoa vaativia elinympäristöjä ovat esimerkiksi lehdot.

− Pirkanmaan luonto on erittäin monimuotoinen ja sen lajisto on rikas. Meillä on valtakunnallisestikin merkittäviä lehto- ja harjualueita, ja täällä on havaittu yli 180 uhanalaista tai silmälläpidettävää metsälajia! Metsät ovatkin Pirkanmaan uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö, Natunen muistuttaa.

Pienvesien kunnostamisella on suuri vaikutus ympäristöön

Pienvesien osalta hoitotoimia tehdään muun muassa Ikaalisten Jyllinjoella ja Tampereen Särkijärven alueella.
− Jyllinjoella korvataan puron suulla oleva, nousuesteenä toimiva tierumpu teräskaarisillalla joen sivu-uomassa. Tämä parantaa erityisesti taimenen nousumahdollisuuksia Jyllinjoesta uuteen kutupuroon. Nousureitti aukeaa myös muille kaloille ja vesihyönteisille, Kaisa Merimaa kertoo.

Tampereella Särkijärven rannan tuntumassa on tarkoitus kunnostaa lähdenoro ja sen ympäristöä esimerkiksi tukkimalla ojia sekä tekemällä pohjapatoja, joilla lähdeveden korkeutta voidaan hieman nostaa. Tämän avulla lähdevedestä riippuvaiset sammal- ja hyönteislajit saavat lisää elintilaa ja vesitilanne pysyy vakaampana. 
− Alueelta löydettiin esimerkiksi etelänkoipikorria, joka on erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltu koskikorentolaji, Merimaa iloitsee löydöstä.
Kaikki lähteikköluontotyypit ja lähes kaikki virtavesiluontotyypit ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia. Myös pienvesistä ja pohjavedestä riippuvaiset lajit, kuten monet sammalet ja hyönteiset, ovat uhanalaistuneet.

Pienvesien kunnostamisella on suuri vaikutus ympäristöön.
− Kun kunnostamme esimerkiksi puroja ja lähteitä, lisäämme eliöille sopivia elinympäristöjä ja hidastamme veden virtausta valuma-alueelta suurempiin vesistöihin, mikä voi osaltaan auttaa vähentämään järvien ja meren ravinnekuormitusta. Myös taimen hyötyy purokunnostuksista.

Mikä on Helmi-elinympäristöohjelma?

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, jota toteuttavat ELY-keskukset, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus sekä kunnat ja järjestöt. Ohjelma toimet auttavat suomalaisia uhanalaisia lajeja sekä uhanalaisia luontotyyppejä.

Lue lisää:

Helmi-ohjelma: Pirkanmaa (ymparisto.fi)

Yhteystiedot:

• Luontoyksikön päällikkö, Marja-Liisa Pitkänen, puh. 0295 036 162
• Luonnonhoidon asiantuntija, Kaisu-Leena Natunen, puh. 0295 024 225
• Ylitarkastaja Jouko Potila, puh. 0295 036 166
• Luonnonhoidon asiantuntija, Kaisa Merimaa, puh. 0295 022 145
• Luonnonhoidon asiantuntija, Veera Mäkitalo, puh. 0295 036 217

Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi