Maatalouden investoinneilla luodaan tulevaisuuden kannattavaa ja kestävää tuotantoa (Pohjalaismaakunnat, Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi)

Länsi-Suomen alueen maatalousyritysten investoinneilla tavoitellaan kannattavampaa ja tehokkaampaa tuotantoa, selviää Länsi-Suomen viiden ELY-keskuksen tilaamasta maatalouden investointitukien arviointitutkimuksesta, joka kattoi Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueet. Maatalouden investointituki on tärkeä osa Länsi-Suomessa myös kansallisen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmista, sillä alueella tuotetaan ja jalostetaan merkittävä osa koko maan elintarvikkeista. Ruokajärjestelmän toimivuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen on nyt ajankohtaista ja varmasti tulevaisuudessakin entistä tärkeämmässä roolissa tuettaessa maatilojen investointeja.

Länsi-Suomi on toimeliasta ja vahvaa maatalousaluetta, jossa viljelijöiden kehittämisaktiivisuus on hyvällä tasolla. Investointitukia on haettu innokkaasti viime vuosina ja hakijat ovat kilpailleet rahoituksen saannista. Julkisen rahan sijoittaminen näihin kohteisiin on vahva kannustin elinvoimaisen maatalouden kehittämisessä, toteaa yksikön päällikkö Heli Hantula Pirkanmaan ELY-keskuksesta. 

Investointituki vaikuttaa vahvasti kannattavuuteen ja työllisyyteen

Investointituen vaikuttavuus on hyvin samankaltainen kaikilla Länsi-Suomen alueilla. Tuella vaikutetaan moniin keskeisiin maatalouden haasteisiin, kuten työn tehokkuuden lisäämiseen, työn fyysisen kuormittavuuden vähentämiseen, kannattavuuden parantumiseen, maan tuottokyvyn parantumiseen, valumien ja eroosioiden vähentymiseen, tuotantovarmuuteen ja tuotteiden laadun parantumiseen. Myös eläinten hyvinvoinnin parantuminen on osa investointitavoitteita.

Kannattavuuden, kasvun ja tuottavuuden tavoitteilla on melko vahva yhteys tilojen seuraavan 10 vuoden strategiseen kehittämiseen. Kolme neljästä aloitustukea saaneista tiloista ja yli puolet investointitukea saaneista tiloista aikoo laajentaa nykyistä tuotantoa seuraavan 10 vuoden aikana.

Tukea saaneiden tilojen kehityspolku suuntautuu aiempaakin voimakkaammin nykyisen tuotannon laajentamiseen ja erikoistumiseen. Tulevaisuudessa maataloudessa ja tilojen toiminnassa korostuvat joustavuus ja muutoskyky, huoltovarmuus ja omavaraisuus, eläinten hyvinvointi ja ympäristökestävyys kuten ilmasto, luonnon monimuotoisuus ja ravinnekuormitus.

Tuen avulla on Länsi-Suomen alueilla säilytetty 680 ja luotu 140 kokoaikaista työpaikkaa sekä saavutettu 34 milj. euron liikevaihdon kasvu tämän selvityksen investoinneilla ajalla 2015 - 30.7.2019, vaikka osa hankkeista on vielä toteutusvaiheessa.

Nuorten viljelijöiden tukemiseen kaivataan uudistusta

Selvityksen mukaan nuorten viljelijöiden aloitustuki helpotti tilanpidon aloittamista pienentämällä aloitusvaiheen taloudellista riskiä ja vapauttamalla pääomia toiminnan kehittämiseen. Nuoret viljelijät ovat kehittämis- ja muutoshakuisempia kuin vanhemmat ikäpolvet. Sukupolvenvaihdosten aikaistuminen nopeuttaa elinkeinon ja tilatason kehitystä. Aloitustuen korottamisella saataisiin suurempi vaikuttavuus aloittamisaktiivisuuteen ja se innostaisi nuoria yrittäjiä tarttumaan hanakammin tilan kehittämismahdollisuuksiin. Tutkimuksen suosituksissa selviää, että tarvetta on jopa kaksinkertaistaa aloitustuen määrä.

Faktoja

Kuluvalla EU-ohjelmakaudella 2014-2020 alueen tiloille on myönnetty nuorten viljelijöiden maatalouden aloitustukea noin 19 milj. euroa, maatalouden investointiavustuksia noin 260 milj. euroa ja korkotukilainaa noin 400 milj. euroa. Kotieläintilojen osuus molemmista tukityypeistä on selvästi suurempi kuin niiden osuus alueen kaikista tiloista.

Arvioinnin toteuttivat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopistosta ja Augurix Oy. Arviointi perustui rekisteri- ja kyselyaineistoihin. Aloitustukea koskeneeseen kyselyyn vastasi 123 tilaa ja investointitukikyselyyn 676 tilaa.

Arviointiraportti on saatavissa netistä:
Länsi-Suomen ELY-keskusalueiden maaseutusuunnitelmien väliarviointi (pdf)
 

Lisätietoja

Ritva Rintapukka
yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
puh. 0295 027 619

Heli Hantula
yksikön päällikkö
Pirkanmaan ELY-keskus
puh. 0295 036 044

Karin Kainlauri
yksikön päällikkö
Pohjanmaan ELY-keskus
puh. 0295 028 572

Timo Pukkila
yksikön päällikkö
Satakunnan ELY-keskus
puh. 0295 022 115

Risto Skyttä
yksikön päällikkö
Varsinais-Suomen ELY-keskus
puh. 0295 022 664