- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Sosiaali- ja terveysalalla edelleen eniten työvoimansaantivaikeuksia (Etelä-Savo)
Etelä-Savossa sosiaali- ja terveysalalla työvoiman kysyntä ylittää suhdanteista riippumatta ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan. Lääkäreistä on pulaa koko maakunnassa. Määrällisesti eniten tarvitaan lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Myös sosiaalityöntekijöiden ja puheterapeuttien työpaikkoja on ollut vaikea täyttää. Vaihtuvuus sosiaali -ja terveysalalla on lisääntynyt, kun maakuntaan on tullut lisää toimintayksiköitä. Myös eläköitymisistä johtuva työvoiman korvaustarve on suuri
Tiedot perustuvat tuoreeseen ammattibarometriin, joka laaditaan vuosittain helmikuussa ja elo-syyskuussa. TE-toimiston asiantuntijat arvioivat noin 200 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin. Eri alueiden tulokset ovat osoitteessa www.ammattibarometri.fi
Hitsaajilla ja koneistajilla hyvä työllisyystilanne
Hitsaajista ja koneistajista on ollut pulaa kaikkialla maakunnassa. Erityisopettajien lisäksi myös lastentarhanopettajien rekrytoinneissa on ollut viime aikoina vaikeuksia. Toimisto- ja laitossiivoojista sekä suurtaloustyöntekijöistä on pulaa erityisesti Mikkelin ja Pieksämäen seutukunnissa. Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjien paikkoja on jatkuvasti paljon auki, niissä provisiopalkka aiheuttaa henkilöstön vaihtuvuutta.
Myyjille ja toimistotyöntekijöille ei löydy helposti työtä
Myyjän ammatissa ylitarjonta on suurta. Myös toimistotyöntekijöiden kysyntä on vähäistä ja rekrytoitavilta edellytetään laaja-alaisempaa osaamista kuin aiemmin. Poikkeuksena on Pieksämäen seutukunta, jossa toimistotyöntekijöistä on pulaa silloin, kun työnantaja edellyttää laaja-alaista osaamista.
Työvoiman tarve vaihtelee seuduittain
Mikkelin seutukunnassa suuri pula on vain lähihoitajista, eikä missään ammatissa ole enää pahaa ylitarjontaa. Pieksämäellä on suuri pula sekä lähihoitajista että sairaanhoitajista. Ylitarjontaa on vain myyjistä, rakennusalan avustavista työntekijöistä ja rakennus-sähköasentajista. Savonlinnan seudulla on pulaa vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista sekä hitsaajista ja koneistajista. Savonlinnan seutukunnassa ylitarjonta-ammatteja on 23, kun niitä Mikkelin seutukunnassa on 8 ja Pieksämäen seutukunnassa vain (edellä luetellut) 3.
Työvoiman kysyntä on ollut vilkasta
Työttömien määrä on viime vuosina vähentynyt Etelä-Savossa nopeasti. Suurin syy on työvoiman kysynnän vilkastuminen, mutta työttömien määrää on vähentänyt myös työntekijöiden muuttaminen työn perässä maakunnasta pois sekä työttömyydestä eläköityminen. Työvoiman kysyntä jatkui kesään asti vilkkaana, vaikka yrityskohtaisia tuotannollisia ja taloudellisia ongelmia on jo ollut näkyvissä.
Työntekijöiden osaaminen ja työnantajan vaatimukset eivät kohtaa
Työvoiman kysynnän vilkastuminen nosti esiin ns. kohtaanto-ongelman: rekrytointitilanteissa työntekijöiden ammattitaito, muut ominaisuudet ja työtoiveet eivät läheskään aina vastaa työnantajien odotuksia. Etelä-Savon pienyritysvaltaisuus lisää osaamisvaatimuksia, sillä rekrytoitavan työntekijän moniosaajuus ja itsenäinen työote ovat pienissä yrityksissä välttämätön ominaisuus. Työntekijän halu ja mahdollisuus tehdä vuorotyötä, kulkuvaikeudet, osa-aikatyö tai työtehtävien fyysinen raskaus voi työntää pois alalta. Myös ammatin/alan sekä yksittäisen työnantajan imagossa - sekä vetovoimassa että pitovoimassa - voi olla puutteita. Palkkakin vaikuttaa, koska esimerkiksi provisiopalkkainen työ ei aina houkuta. Työtehtävien muotoilua osatyökykyisten työpanoksen käyttöön saamiseksi ei ole juurikaan hyödynnetty.
Erityisesti maaseutukuntiin suuntautuva työntekijöiden liikkuvuus on nihkeää. Liikkuvuutta kuitenkin tarvittaisiin, koska pienissä kunnissa omat työvoimareservit ovat niukkoja. Työnantajien asettamat ammattitaitovaatimukset ovat hieman väljenneet ja työnantajilla on ollut aiempaa enemmän valmiutta kouluttaa itselleen alasta kiinnostuneita ja työhön motivoituneita työntekijöitä.
Linkki:
Lisätiedot:
Ennakointiasiantuntija Merja Toijonen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 165, merja.toijonen(at)ely-keskus.fi
- Julkaisupäivä
- 27.9.2019