Sinileväkesä oli vaihteleva Pohjois-Karjalassa

Valtakunnallisen sinileväseurannan 22. kesä on päättymässä Pohjois-Karjalassa. Seurantaa tehtiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden, kuntien sekä vapaaehtoisten havaitsijoiden kanssa 19 eri kohteessa kesällä 2019 ( http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pohjois-Karjalan_elinkeino-,_liikenne-_ja_ymp%C3%A4rist%C3%B6keskus/Lev%C3%A4tilanne). Vielä syyskuussa vähäisiä sinilevähavaintoja tehtiin Nurmeksen sataman ja Joensuun Koivuniemen uimarannoilta, Heposelältä sekä Suuri-Onkamolta. Keskimäärin levää oli vakiopaikoilla kesän aikana edellisvuosien tapaan: kesällä 2019 havaintoja tehtiin 22, kun vuonna 2018 niitä oli 22 ja vuonna 2017 23 kappaletta. Kaikki vakiopaikkojen levähavainnot on nähtävissä internetissä ympäristöhallinnon Järviwiki-palvelussa ( http://www.jarviwiki.fi/wiki/Pohjois-Karjalan_elinkeino-,_liikenne-_ja_ymp%C3%A4rist%C3%B6keskus/Lev%C3%A4tilanne). Jos kellä ranta-asujalla on mielenkiintoa ryhtyä seuraamaan ja raportoimaan levätilannetta uudella paikalla ensi kesänä, niin voi olla yhteydessä ELY-keskuksen Minna Kukkoseen, puhelin 0295026114. Seurantaan annetaan ohjeistus.

Vakiohavaintopaikkojen ulkopuolisia kansalaishavaintoja levistä tuli kesän aikana edellistä kesää vähemmän 42 kpl: vuonna 2018 niitä tuli 71 kpl. Mikroskopoitavia levänäytteitä ELY-keskukselle toimitettiin 7 kpl, joissa yleisesti vallitsevana oli sinileväsuku Dolichospermum (Anabaena).

Mennyt kesä oli sään osalta vaihteleva. Pitkää lämmintä jaksoa edellisen kesän tapaan ei ollut, vaan kesä oli ajoittain viileä ja sateinen. Myös sinileväkukintojen esiintymiset olivat vaihtelevia; lämpiminä ja tyyninä hetkinä leväkukintoja paikoin esiintyi, mutta tuulten johdosta levälautat saattoivat hävitä nopeastikin. Alueilla, missä kukinnot ovat yleisiä, esiintyi leviä tavanomaisen paljon.

Sinileviä voi esiintyä myös syksyisin. Silloin menestyvät eri lajit kuin keskikesällä. Syksyn riesana saattavat esiintyä myös kalaverkkoihin tarttuvat piilevät sotkien verkot pahastikin mustanvihreään liejuun. Vesistöissä, missä verkkojen likaantumiset ovat yleisiä, välttävät kalastajat usein verkkopyyntiä kyseisenä ajankohtana.

Syyskuun veden lämpötilat olivat Pielisessä keskimääräistä korkeammat. Vasta loppukuusta lämpötilat laskivat pitkän ajan keskiarvon tasolle. Keskiviikkona, syyskuun 25. päivä, Pielisjoen lämpötila oli laskenut 10 astetta syyskuun alusta ollen 8,6 °C. Pielisellä Nurmeksessa lämpötila oli 10,3°C. (linkki http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Lampotila/Lampotila.htm).

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ottaa vielä syksylläkin vastaan tietoja levähavainnoista maakunnan alueelta. Myös levänäytteitä voi toimittaa  (https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/284528/Levanaytteiden_toimitusohje2016.pdf/ce2c395e-8e8a-4517-b3d3-18dadc4ad784 ). Järviwiki.fi-palveluun voivat kaikki tallentaa havaintojaan järvien levätilanteesta, muiden järvikohtaisten havaintojen ohella. Järviwikin Havaintolähetti-verkkosovellus mahdollistaa havaintojen tallentamisen älypuhelimella myös paikan päällä.

Lisätietoja: vesistöasiantuntija Minna Kukkonen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 114