- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Parikkalan Koitsanlahden hovi suojeltiin rakennussuojelulailla (Kaakkois-Suomi)
Ympäristöministeriö on vahvistanut Parikkalan Koitsanlahden Hovin suojelun rakennusperinnön suojelemiseksi annetun lain nojalla.
Ainutlaatuinen historiallinen rakennuskokonaisuus
Koitsanlahden kartanohistoria on vaiheikas ja Suomen oloissa erityinen.
Hovi muodostettiin 1600-luvulla kuninkaankartanoksi. Uudenkaupungin rauhassa Venäjän keisarikuntaan kuuluvasta kartanosta tuli vuonna 1743 lahjoitusmaahovi. Vuonna 1782 hovin talonpojat nousivat raskaiden päivätyövelvollisuuksien vuoksi kapinaan, joka kukistettiin verisesti. Kapinan kukistamisen jälkeen keisarinna Katariina II lunasti hovin ja antoi sen vuokralle.
Hovin päärakennus on valmistunut vuonna 1840 majuri J.F. Lagerwallin aikaan. Sittemmin hovi on ollut Suomen valtion omistuksessa ja toiminut mm. mieskotiteollisuuskouluna. Kouluaikana pystytettiin Hovin pihaan talonpoikaishistoriasta kertova Kärsimysten kivet –muistomerkki vuonna 1958.
Koitsanlahden hovi on valtakunnallisesti merkittävä kohde, jolla on merkitystä rakennushistorian, erityisten ympäristöarvojen sekä rakennuksen käytön ja siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Koitsanlahti edustaa lahjoitusmaahovia ilmiönä (historiallinen todistusvoimaisuus) ja on sen harvinainen esimerkki (harvinaisuus). Hovin aikainen elämänpiiri ilmenee päärakennuksen, talousrakennusryhmän ja pihapuiston muodostamasta kokonaisuudesta (edustavuus, alkuperäisyys), johon kuuluvat myös muistomerkki ja piiskuupetäjän paikka.
Suojelu ei estä käyttöä mutta rakennuksia tulee hoitaa
Koitsanlahden Hovi on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Suojelumääräyksissä velvoitetaan, että rakennuksia ja niiden välitöntä lähiympäristöä tulee hoitaa ja käyttää niin, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Rakennusten korjaus- ja muutostöiden tulee perustua kohteen historian hyvään tuntemukseen. Päärakennuksen ulkoasu, rakennusrunkoja sisätilojen kiinteä sisustus tulee säilyttää
Rakennusosia tulee korjata ja tarvittaessa uusia siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistä toteutusta tai ovat muilta osin rakennuksen ominaispiirteisiin sopivia.
Lisätietoja:
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Arkkitehti Tuija Mustonen P. 0295 029 201
s-posti: [email protected]
- Julkaisupäivä
- 12.9.2019