Pohjois-Savon elinympäristön rikkauksia on suuri joukko erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevia järviä. Luokitelluista järvistä 78 % (308 kpl) kuuluu tähän ryhmään. Esimerkiksi kaikki suuret kirkasvetiset järvemme ovat säilyneet vähintään hyvässä tilassa. Tyydyttävässä tai välttävässä tilassa puolestaan on 89 järveä. Niistä noin puolet on Iisalmen reitin matalia järviä.  

Virtavesien osalta erinomaiseen tai hyvään ekologiseen tilaan luokittui 64 % luokitelluista jokivesistä (55 jokea), hyvää huonompaan tilaan 31 jokea. Pohjois-Savossa jokien tila on siis keskimäärin järviä heikompi. 

Tänä syksynä valmistunut pintavesien ekologisen tilan luokittelu on järjestyksessään kolmas, edellinen tehtiin vuonna 2013. Uusi luokittelu on luonteeltaan alustava. Kaikilla vesistöistä kiinnostuneilla on mahdollisuus lausua siitä mielipiteensä vuoden 2020 lokakuussa alkavassa kuulemisessa. Lopullinen tilaluokitus julkaistaan vesienhoitosuunnitelmissa, jotka hyväksytään valtioneuvostossa joulukuussa 2021. 

Erot kuuden vuoden takaiseen järvikohtaisia, ei selviä laaja-alaisia muutossuuntauksia 

Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa kuuden vuoden välein. Edellinen luokitus tehtiin vuonna 2013. Kokonaisuutena arvioituna viime luokittelukauteen verrattuna ei eri luokkien osuuksissa ollut olennaista eroa. Selvimpänä muutoksena on erinomaisessa tilassa olevien järvien suurempi osuus (31 %) uudessa luokittelussa verrattuna aiempaan (17 %). Muutos tapahtui lähinnä hyvän ja erinomaisen luokan välillä ja johtui pääasiassa arviointimenetelmän muutoksesta. Tällä luokittelukaudella saatiin käyttöön kaukokartoitukseen pohjautuva levämäärän arviointi ja viime kaudellakin käytössä ollut vedenlaadun mallinnustyökalu on tarkentunut. Tämän vuoksi vesimuodostumia luokiteltiin tällä kaudella ensimmäistä kertaa erinomaiseen myös kokonaan ilman näytteenottoihin pohjautuvaa aineistoa. Aiemmista luokittelukausista poiketen myös hyvää huonompaan tilaan luokiteltiin mallinnuksen ja kaukokartoituksen perusteella, mikäli aineisto oli ristiriidaton. 

Järvikohtaisesti tarkasteltuna muutoksia tapahtui varsin paljon. Luokan muutos ei aina kuitenkaan merkinnyt todellista muutosta vesimuodostuman tilassa, vaan kullakin luokittelukaudella käytettävissä olevan aineiston määrä ja monipuolisuus sekä muiden arviointimenetelmien saatavuus ja tarkkuus vaikuttavat myös luokittelutulokseen. Näiden aineisto- ja menetelmällisten erojen lisäksi normaali vuosien välinen vaihtelu voi saada aikaan luokan muutoksen varsinkin oltaessa luokkarajan tuntumassa. Nämä tekijät huomioon ottaen arvioitiin, missä vesistöissä havaittu luokkamuutos kuvasi todellista muutosta ekologisessa tilassa. 

Todelliseksi arvioitua ekologisen tilan parantumista havaittiin seuraavissa järvissä: 

Jokivesien osalta todellisiksi arvioituja positiivisia muutoksia ovat Suonenjoen paraneminen erinomaiseksi pistekuormituksen päätyttyä sekä Laakajoen tilan paraneminen hyväksi, mikä johtuu ensisijaisesti kunnostuksesta, mutta osaksi myös vedenlaadun paranemisesta (kaivoskuormituksen pieneneminen). Myös Iisalmen reitin Koukunjoessa on paranevaa suuntaa. Rautalammin reitin Savijoki-Kiertojoen tila on sen sijaan heikentynyt tyydyttävästä välttäväksi. 

Luokan sisällä heikkenemistä on tapahtunut Iisalmen reitillä Rikkajoessa ja Matkusjoen yläosassa, ne luokiteltiin kuitenkin edelleen hyvään tilaan. Rautalammin reitin Koivujoki on edelleen erinomaisessa tilassa, mutta heikkeneviä muutossuuntauksia on havaittavissa. 

Luokittelu ohjaa toimenpiteiden suunnittelua 

EU-direktiiviin pohjautuvan vesien- ja merenhoitolain mukaan pintavesien hyvä tila tulisi saavuttaa viimeistään vuonna 2027. Luokittelun avulla saadaan tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. 

Pintavesien tilassa on maakunnassamme suuria alueellisia eroja. Esimerkiksi Suonenjoen ja Tervon kuntien alueella kaikki luokitellut joet ja järvet olivat vähintään hyvässä tilassa, joskin silmälläpidettäviä vesistöjä näidenkin alueelta löytyy. Myös Rautavaaran kunnan alueella kaikki järvet olivat hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suhteellisesti eniten parannustarpeita on Iisalmen, Kiuruveden ja Siilinjärven alueella. Alueelliset erot järvien ja jokien ekologisessa tilassa kuvaavat paitsi vesistöjä kuormittavan tai muulla tavoin muuttavan ihmistoiminnan voimakkuutta niiden valuma-alueella myös vesimuodostumien kykyä vastaanottaa kuormitusta. 

Vesien tilan parantaminen on pitkäjänteistä työtä ja se vaatii laajaa yhteistyötä ja sitoutumista. Rahoitusta vesiensuojeluun voi hakea esimerkiksi ympäristöministeriön käynnistämästä vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 2019-2023. 

Lisätietoa 

• Kartta, pintavesien ekologinen tila 2019 (pdf)

• Vesien tila -karttapalvelu (ymparisto.fi) 

• Lisätietoa pintavesien luokittelun periaatteista (ymparisto.fi) 

Lisätietoja 

Pohjois-Savon ELY-keskus

Limnologi Taina Hammar, p. 0295 026 782 

Hydrobiologi Antti Kanninen, p. 0295 026 801