- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Itä-Suomen maaseutusuunnitelmien väliarviointi on valmistunut (Pohjois-Karjala)
Arviointi suosittaa Pohjois-Karjalalle pienyritysverkoston ja maatalouden kilpailukyvyn vahvistamista
Itä-Suomen maaseutusuunnitelmien väliarvioinnissa on pureuduttu kehittämishankkeiden, yrityshankkeiden ja maataloustukien toimeenpanoon ja vaikuttavuuteen. Arvioinnin kyselyihin vastasi 823 henkilöä ja työpajoihin sekä haastatteluihin osallistui 211 henkilöä. Tämän lisäksi arvioinnissa tehtiin laajoja tilasto- ja rekisteriaineistojen analyysejä.
Arviointi suosittaa Pohjois-Karjalalle panostamista edelleen alueen erityisvahvuuteen eli monipuoliseen pienyritysverkostoon. Pohjois-Karjala on onnistunut kolmesta maakunnasta parhaiten maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä. Myönteistä kehitystä on tapahtunut poikkeuksellisen monella toimialalla. Pienyritysmaakunnan rakentamiseen kannattaa panostaa edelleen.
Kehityksen taustalla on monta syytä, muun muassa maaseudun kehittämisverkoston laajuus ja monipuolisuus muihin Itä-Suomen maakuntiin verrattuna. Toimijaverkon laajuus ja osallistaminen on vaikuttanut myönteisesti myös kehittämishankkeiden määrään ja osallistujiin.
Maatalouden kilpailukyky toimeentulolähteenä on yksi Pohjois-Karjalan erityishaasteista, johon arviointi suosittaa uusien toimintatapojen hakemista perinteisten keinojen rinnalle. Keskeisessä asemassa ovat tulevaisuudenuskon vahvistaminen, osaamisen parantaminen, hyvinvointi- ja tukipalveluiden tarjoaminen sekä verkostojen luominen ja vahvistaminen.
Maaseudun imagotyö on kaikille alueille ja maaseudun toimijoille yhteinen tulevaisuusinvestointi. Parhaillaan elettävään murroskauteen kuuluu ristiriitaisten näkemysten ja viestien olemassaolo. Tämän vuoksi realistinen ja monipuolinen viestintä maaseudusta asumis- ja liiketoimintaympäristönä on erityisen merkityksellistä.
Arvioinnin toteutus
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset ovat yhdessä tilanneet ulkopuolisen arvioinnin maaseudun kehittämistyön toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta. Väliarviointi koskee kauden 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellista toteutusta. Arvioinnin kohteena olevien tukien määrä vuosina 2015-2017 oli noin 344 milj. euroa. Tästä 80 % oli maataloustukia, 11 % kehittämishankkeille myönnettyjä tukia ja 9 % yrityshankkeille myönnettyjä tukia. Luvuissa ovat mukana sekä ELY-keskusten että toimintaryhmien (Leader) myöntämät tuet.
Arviointi on toteutettu ensisijaisesti benchmarking-näkökulmasta eli laatimalla erilaisiin aineistoihin ja näkökulmiin perustuvia maakuntien vertailuanalyysejä. Itä-Suomi oli arviointiasetelman käytössä edelläkävijä. Arvioinnin toteuttajina toimivat Suomen Aluetutkimus FAR ja Augurix Oy. Arviointiraportti löytyy nettisivuilta www.maakehys.fi.
Lisätietoja arvioinnista antavat:
Yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, pekka.tahvanainen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 026 107
Arviointiryhmän yhteyshenkilö Tuomas Kuhmonen, Augurix Oy, tuomas.kuhmonen(at)augurix.fi, puh. 050 591 1959
- Julkaisupäivä
- 24.10.2018